Nyt apuja, synnytysasiaa!

[AAM]

samaa sanoisin että ajoissa kuin se että liian pitkään viivyttää
toivottavasti sattuu semmoi kätilö kohdalle joka tosiaan on lukenut ja huomioinut tarpeesi ja jos vaihtuu kesken vuoron niin kerta varuiksi että olet toivonu ko asioita ettei jää epäselväksi... sanoin kun mulla vaihtui silloi omassa kätilö alkuvaiheessa niin ei ainakaan unohtunut !
luomuna yritin minäkin mutta onneksi kätilö "osasi" lukea tilanteen ja ehdotti että nyt ois hyvä aika.. vink vink jos silmissä mustuu jo
minä vastasin siihen että : "okei" sinähän sen parhaiten tiedtä koska pitää ja mitä antaa.. epiduraalia voin suositella.. joillakin se ponnistamistunto katoaa ja paineentunto jää mutta mulla ei lähtenyt..

 

[vieras]

Harvoin kuitenkaan ensisynnyttäjällä synnytys etenee niin nopsaan, ettet ehtis sairaalaan! Kyllä musta kannattaa kuunnella neuvoa, että ole ktona niin kauan kun olo sen sallii! Monta vrk sairaalassa ei oo kiva kokemus!
Mut toivotaan, et supistukset muuttuu tujummiksi ja pääset tositoimiin! Itselläni ainakin kolme lasta alakautta synnyttäneenä ei enää oo ollut arvailun varaa sitten kun synnytys on tosisaan ollut käynnissä! Ei ois tullu mielee enää soitella synnärille tai jäädä kotiin kuulostelemaan

 

[vieras2]

Nyt pitää kysyä että kumpaa pelkäät enemmän?Sitä että vauva syntyy kotiin vai sitä ettet ehdi saada kivunlievitystä?Jos laitoksella ruuhkaa niin pääset sisään kun synnytys on alkanut tai laittavat osastolle odotteleen.

 

[kätilö]

Kyllä sitä miettii, että ehtiikö ajoissa sillä tarvitsen kaiken kipunlievityksen, mitä tarjolla enkä halua kuulla sitä, että on jo liian myöhäistä saada sitä ja tätä.

On supistellu loppuraskaudessa, on itseasiassa supistellut jo kuukausia. Mutta lähinnä mahan kovettumista, ei mitään kipeää.

Tämä on vähän erikoinen ajattelutyyli. Sillä jos k-suu onkin hyvin auki, kun menet, niin silloinhan et ole tarvinnut/välttämättä tarvitse kivunlievitystä, vaan SAAT SYNNYTTÄÄ. Sehän se pääasia synnyttämisessä on, eikä se, että ehtiikö saamaan kivunlievitystä!! Ei se synnytys mitenkään piloilla ole, jos ei ehdi saamaan kivunlievitystä, vaan saakin vauvan

 

[ni]

esikoisen aikana mulla kivut tosiaan muuttuivat yhtäkkiä tosi kipeiksi, ettei paikallaan sietänyt olla. Lantiota piti liikuttaa koko ajan ja kipu sietämätöntä.
Niitä ennakoivia supistuksia (jotka ovat myös kivuliaita,muttei sietämättömiä) on kuulemma usein useita päiviä ennen oikeita synnytyssupistuksia..

Käy toki näytillä. Osaavathan ainakin kertoa, että onko siellä alakerrassa mitään tapahtunut..

 

[M Y R K K Y]

Musta on hassua että naiset niin hysterisoi sen kanssa,onko synnytys alkamassa.
Kun synnytys on päällä niin et täällä kirjoittele,sen verran se tekee kipeetä.

Eli sen huomaa kyllä.

Mulla on ollut liki kuukauden kipeitä supistuksia,säännöllisiäkin mutta sitten laantuneet.

Sulla tulee olemaan tosi piitkä kk jos noin hermoot koko ajan.
Näitä supisteluja oli siis nelos ja vitosraskaudessa,toisen synnytyksen käynnistivät 37 viikolla,kaksoisuuden vuoksi.

Mut siis voi olla hyvin että tunnet vaan ne supistukset kuten minäkin.
VIka kk oli siitä todella veemäinen etten juurikaan nukkunut.Levossa varsinkin supisteli kovasti.

Mut synnytys oli sitten helppo.

 

[vieras2]

Yhdyn tuohon Katan kirjoitukseen.Myöskin ihmettelen kuinka voit tietää haluavasi kaikki kivunlievitykset jollet edes vielä tiedä millaista kipu tulee olemaan?

 

[vieras]

Se on vaan kuule niin, että helposti tulee malttamattomaksi ja koittaa tulkita koko ajan kehoansa. Mäkin esim tiedän tasan tarkkaan, miltä ne synnytyssupistukset tuntuu, kun lapsia jo on.

Mutta nyt mullakin rv38 ja täällä mä taas kirjottelen ja koitan ettiä muilta tukea ja vinkkejä synnytyksen käynnistämiseen, vaikka tiedän ettei se ole mahdollista itse!

Epätoivo iskee kun synnytys lähenee
Tsemppiä ap:lle!