Nyt en ymmärrä yhtään lastani! Koko päivän odottanut leikkikaveria..

["annu"]

kylään ja kun hän vihdoin saapuu (eri kaupungissa vielä asuu) niin kiukuttelee ja valittaa ettei halua leikkiä eikä jaksa, roikkuu mun perässä ja minun pitäisi muka tulla leikkimään lapseni kanssa!?!? nyt kaveri yksinään leikkii tuolla ja oma lapsi möllöttää kun en suostu leikkimään. Mitä tämä tämmöinen on!?!? todella raivostuttavaa..

 

[kaffetauko]

itsellekin käy joskus noin, kun oikeen kasaa odotuksia johonkin tapaamiseen/juttuun ja kun suuresti odotettu juttu tapahtuu, sattuu jotain ihan pientä (kaveri kattoo vinoon tai määrää tyhmästi), niin tuntuu että koko juttu on pielessä ja fiilis on mennyt. Sitten harmittaa niin, ettei enää tahtoisi olla koko tilanteessa.

 

[ok]

Ujostuttaa?

 

["annu"]

oisko sitte sitä ujostusta.. nyt sain puhuttua sen menemään mukaan edes kurkkaamaan mitä kaveri on leikkimässä. eipä ole koskaan ennen tällaista tilannetta tullut vastaan. aina ks kaverin tullessa kylään tai toisin päin, muut unohtuvat saman tien ja hyvä kun vessaan/syömään ehtivät leikeiltään!

 

[:))]

Tai väsy? Olen huomannut tuosta omasta tytöstäni että jos oikein täpinöissään jotain odottaa, käy ihan ylikierroksilla ja itse tapahtuman aikaan onkin jo väsy, esim. kerhon joulujuhlat oli tällainen. Tosin, tyttö on vasta alle 4v..