Nyt kaduttaa parin vuoden töissä olo. Pitkä tarina.

["vieras"]

Meillä on lähikaupassa tili ja vaikka kävimmekin myös itse kaupassa ruokaostoksilla, oli hoitajalla lupa käydä kaupassa lapsen kanssa jos vaikka päivän aikana tulikin tarvetta johonkin.
Kävivät joka viikko kaupassa, pari-kolme kertaa ostamassa milloin mitäkin, esim. joulun aikaan valmista piparkakkutaikinaa. Emme tajunneet vaatia kuitteja käynneistä joka myös oli tyhmää.

Milloinhan tää on tapahtunut? Sun lapsuudessa? Ei kai missään kaupoissa enää ole tilejä olemassa.
Ja minkä ikäinen sukulaistyttö muka? On kai aika selvää, ettei lapsettomalla tytöllä, kuten häntä kutsut, voi olettaa olevan kovin vankat taidot ratkaista konflikteja lapsen kanssa.

 

[Vätti Räsynyt]

Luulis, että se hoitajaki ois lihonnu silmin nähden jos joka päivä syö sipsii ja herkkuja.

 

["vieras"]

Sokeri aiheuttaa rippuvuutta ihan siinä missä esim nikotiini. Siitä pääsee eroon vain olematta syömättä sitä. Ei muuten.

Tää on varmasti totta. Mutta herää kysymys onko ihminen sillä tavalla rakennettu, että se on aina jostain riippuvainen? Sokeririippuvuus on kuitenkin pahe sieltä pienemmästä päästä. Sokerin voi yrittää korvata tarvittaessa muilla makeutusaineilla, mutta kuka niistä tietää mitä ne pitkällä aikavälillä aiheuttavat? Sokerin haitat ainakin on tiedossa.

 

[PiXX]

[QUOTE="yritystä";29136466]Tässä provossa oli jo hyvän yrityksen makua Mutta oikeasti kukaan äiti ei voi olla noin tyhmä, että pitää jotain sukulaistyttöä vuosikausia hoitamassa, kun päiväkodissa tai pph.lla on ammattitaitoista hoitoa halpaan hintaan tarjolla. Ja vielä irtisanoi itsensä, jooo...[/QUOTE]

Itse olin 18-vuotiaana sukulaisella "piikomassa". Asumista ja ruokaa vastaan hoidin heidän kahta lasta kun vanhemmat olivat töissä. Nämä lapset kävivät 2krt viikossa kerhossa jonne heidät vein. Hyvin meillä meni vaikka ammattitaito minulta puuttui. Päiväohjelma sunniteltiin porukassa (milloin ulos ja monelta ruoka ja mitä vois tehdä ruuaksi) ja minä noudatin sitä maalaisjärjen rajoissa (ei ulkoilua kaatosateessa jne.) Tiedän muitakin jotka hoitaa sukulaisen/ystävän lapsia joko asumista tai kotihoidontukea tms.vastaan.

 

["vieras"]

Kuka lapsi ei mätä kahvipöydässä pullaa ja keksiä niin paljon kuin vaan saa?

No meidän lapsi ei mätä.

 

["vieras"]

Makeanhimoa kommentoin minäkin. Sisäsyntyistähän se on, joillain maistuu enemmän, toisilla vähemmän. Siihen voi silti itsekin vaikuttaa PALJON!

Meidän perheessä on molempaa sorttia:
Minä ja esikoinen ei niin välitetä. Otetaan, jos tarjolla on, mutta jos yhtään näyttää epäilyttävälle, ettei ehkä ole hyvää, ei edes maisteta. Välillä oikein hävettää, jos jossain on jotain viineriä tai keksiä tarjolla, kun ajatuskin tekee pahaa. Saati kaikki ne mössöt, mitä leivonnaisten päälle laitetaan. :x Normaalista karkkipussista löydän yleensä enintään yhden lajin, mitä "voin" syödä, mutta nekin tökkii jo kolmannen kohdalla. Jäätelöistä syön vain vaniljaa, vadelma Lipsi menee ehkä (jos on oikeinoikein kuuma). Suklaata syön vain yli 80%, muut maistuu niin imelälle, että tuntuu suussa pahalta.

Mies ja kuopus taas... Ihan mikä makea vain kelpaa. Mies oikein suuttuu joskus, kun ei löydä mitään makeaa kaapista. Itse en sellaista osaa kaupasta valita (vaikka olen monesti miehen mieliksi yrittänyt, mutta hämmennyn siinä karkkihyllyllä ja lähden tyhjin käsin). Kuulemma se himo on niin kova, että jos (miehen iänkaikkisen vanha lemmikki)kissa olisi sokerista tehty, söisi hän vaikka senkin.

SILTI tähän miehen ja kuopuksen makeanhimoon auttaa ihan selkeesti se, että mitä vähemmän sokeria meillä on missään ruoassa, sitä vähemmän he sitä pitkällä tähtäimellä himoitsevat. Kaikenlaiset ns maustetut jogurtit, murot, mehut jne on meillä täyspannassa ja se vaikuttaa ihan selvästi positiivisesti myös noihin sokerihiiriin. Ja EI, edes kuopus ei sitten juhlapöydässä mätä mielettömästi, kun ei ole makeaan tottunutkaan. Hyvä esimerkki on lastemme irtokarkkipussit: 50 sentillä saivat ostaa, kaksi viikkoa sitten. Vielä on molemmilla pussissa karkkia jäljellä.

Eli AP, kyllähän teillä nyt vähän heikosti kävi tuon hoitajan kanssa, mutta on sitä vikaa jossain muuallakin, jos ongelma ei vieläkään ole korjautunut...