Nyt kaikki jotka vähänkin osaa auttaa, olkaa niin kilttejä... Olen ihan poikki, meidän pojan yöuniin kaipaan neuvoja!

["tiuhti"]

[QUOTE="äiti";21964564]No, miksi mulla ei sitten voimavaroja mennyt vaikka toimin lapsentahtisesti?
En ollut huippuväsynyt, vähän tietysti joskus, sain nukuttua ja vauva voi hyvin. Miksi?[/QUOTE]

Heräsikö sinun lapsi 15-20 kertaa yössä?Valvoiko välillä 2-4tuntia öisin heräilyjen lisäksi?? Meillä teki tätä kun nukkui vieressä ja samassa huoneessa, on vieläki herkkäuninen muttei enää herää meidän ääniin yöllä.
Kyllä meki vielä vieressä pidettäis mutta kuten ehkä tiedät, lapset on erinlaisia.

 

["vieras"]

Mieti itse, haluatko itsellesi ja lapsellesi hyvät yöunet vai jatkaa "lapsentahtista" elämää? Jos arvostat yöunia niin lapsi omaan huoneeseen ja lempeään unikouluun!

 

[pitäis auttaa]

Lyhennä päiväunia. Muksu omaan huoneeseen nukkumaan ja jos herää yöllä älä ota pois sängystään äläkä syötä, vaan silittelet ja rauhoittelet nukahtamaan uudestaan. Uskoisin että rauhoittuu parissa yössä. Päivisin runsaasti ulkoilua ja riittävästi ruokaa säännöllisin ruoka-ajoin. Ei kuitenkaan kohtuuttomasti virikettä ettei yliväsy. Nukkumaan laitat joka ilta samaan aikaan.

 

[ap]

kiitos teille vastauksista

en halua tosiaan huudattaa lasta enkä voisi kuuna päivänä jättää yksin omaan huoneeseen yöksi. en muutenkaan raaskisi ja poikamme on vielä tosi arka luonteeltaan muutenkin. päiväunistaan nauttii pihalla niin en kyllä henno sitäkin mennä nyt muuttamaan kun yöimetyksenkin olen evännyt toiselta

hain tosiaan niitä pehmeitä keinoja öiden rauhoittamiseen ja voisin tosiaan kokeilla tuota että otankin ihan viereen takaisin ja koitan saada sitten muilla keinoin kuin imetyksellä nukahtamaan jos havahtuu hereille. tuota omassa sängyssä nukuttamista olen yrittänyt siksi että maito ei tuoksuisi pojan nenään, on niin kovasti öisinkin rinnan perään ollut aina. päivisin imetän edelleen ja se on nyt ennestään lisääntynyt kun yöllä ei ole tissiä tarjolla.

rupesin miettimään että onkohan meidän pojalle ollut nyt haittaa tästä kun on omassa sängyssään joutunut olemaan? :´( ei olla kyllä yhtään jätetty itkemään, heti on noustu sängyn viereen istumaan ja rauhoiteltu jos on alkanut ähisemään ja pidelty niin kauan että nukahtaa uudelleen.

mitenkähän voisin minimoida houkutuksen ensi yönä kun otan kainaloon nukkumaan? jos vaihdan lakanat ym ettei olisi maidon tuoksua ja nukun yökkäri päällä..

 

[mummani]

Lyhennä päiväunia. Muksu omaan huoneeseen nukkumaan ja jos herää yöllä älä ota pois sängystään äläkä syötä, vaan silittelet ja rauhoittelet nukahtamaan uudestaan. Uskoisin että rauhoittuu parissa yössä. Päivisin runsaasti ulkoilua ja riittävästi ruokaa säännöllisin ruoka-ajoin. Ei kuitenkaan kohtuuttomasti virikettä ettei yliväsy. Nukkumaan laitat joka ilta samaan aikaan.

Tässä puhuu maalaisjärki. Lapsen maailma on muutenkin niin täynä kaikkea uutta että mä "vannon" päivärytmin nimeen ja siihen ettei lapsella ole liikaa aktiviteetteja (ei joka päivä muskareita/kerhoja ymym). Ajatelkaapa lapsen silmin, se ruokakaupan tiskissä nähty iso laatikko saattaakin lapsen silmiin olla hyvinkin kummallinen, jopa pelottava...okei parempaa esimerkkiä en tähän nyt keksinyt, mutta siis näiden uusien asioiden määrä helposti sotkee lasta. Meidän aikuiseten on sitä vaikea ymmärtää koska emme kykene enää näkemään maailmaa niin uutena ja täynä tuntemattomia asioita. Turvallinen päivärytmi, tutuissa kuvioissa kompensoi uusien asioiden tuomaa hämmennystä. Mummani sanoi aina "hyppysellinen uutta päivään ja kauhalla vanhaa tuttua". Ei tyhmä nainen ollut hän, ei.

 

[ap]

[QUOTE="tiuhti";21964629]Heräsikö sinun lapsi 15-20 kertaa yössä?Valvoiko välillä 2-4tuntia öisin heräilyjen lisäksi?? Meillä teki tätä kun nukkui vieressä ja samassa huoneessa, on vieläki herkkäuninen muttei enää herää meidän ääniin yöllä.
Kyllä meki vielä vieressä pidettäis mutta kuten ehkä tiedät, lapset on erinlaisia.[/QUOTE]

Se on totta että lapset on erilaisia. Meillä taas on yöt menneet hyvin niin kauan kun sai nukkua vieressä ja sai rintaa yöllä kun halusi, itse sain nukuttua paljon paremmin kuin nyt nämä vajaat kolme viikkoa. En tosiaan olisi lopettanut yöimetyksiä ilman raskaustoiveita

 

["sondersson"]

onko mahdollista että lapsi nukkuis isänsä vieressä sen aikaa että tissi unohtuu? Ei sun välttämättä tarvii sohvalle mennä, riittää kun isä nukkuu teidän välissä. Ja ei kannata raskautua ennen kun saatte esikoisen nukkumaan kunnolla. Mä ainakin raskaana ollessani tarvitsin paljon unta.

 

["niin"]

kiitos teille vastauksista

en halua tosiaan huudattaa lasta enkä voisi kuuna päivänä jättää yksin omaan huoneeseen yöksi. en muutenkaan raaskisi ja poikamme on vielä tosi arka luonteeltaan muutenkin. päiväunistaan nauttii pihalla niin en kyllä henno sitäkin mennä nyt muuttamaan kun yöimetyksenkin olen evännyt toiselta

hain tosiaan niitä pehmeitä keinoja öiden rauhoittamiseen ja voisin tosiaan kokeilla tuota että otankin ihan viereen takaisin ja koitan saada sitten muilla keinoin kuin imetyksellä nukahtamaan jos havahtuu hereille. tuota omassa sängyssä nukuttamista olen yrittänyt siksi että maito ei tuoksuisi pojan nenään, on niin kovasti öisinkin rinnan perään ollut aina. päivisin imetän edelleen ja se on nyt ennestään lisääntynyt kun yöllä ei ole tissiä tarjolla.

rupesin miettimään että onkohan meidän pojalle ollut nyt haittaa tästä kun on omassa sängyssään joutunut olemaan? :´( ei olla kyllä yhtään jätetty itkemään, heti on noustu sängyn viereen istumaan ja rauhoiteltu jos on alkanut ähisemään ja pidelty niin kauan että nukahtaa uudelleen.

mitenkähän voisin minimoida houkutuksen ensi yönä kun otan kainaloon nukkumaan? jos vaihdan lakanat ym ettei olisi maidon tuoksua ja nukun yökkäri päällä..

Tuli vaan mieleen että herääkö teidän poika joka kerta kun "ähisee"? Voisiko se olla ihan hänen tapaa uneksia, inahtaa hieman ja puhista? Ettei hän vaan herää siihen rauhoitteluun ja sitten aloita kunnon ääntämistä? En pahalla tarkoita kysyä, meillä vaan tyttönen joka on vauvasta lähtien ollut tosi vauhdikas nukkuja, eli elämöinnyt unissaa minkä ehtii (isäänsä tullut). Alkuunsa mäkin häntä rauhoittelin kunnes kerran aloin tarkemmin seurata siitä vierestä, ilman että koskin. Hän vaan piti omaa "univauhtiaan" 30 sekunttia, käänteli itsensä uuteen asentoon ja sammui. Lopetin "koskettelun" muuloin kuin silloin kun hän oikeasti alkoi itkeä jolloin äitin kainalo oli paras tyynnyttäjä.

 

["juu"]

Rauhoittakaa päivät tylsälle arjelle, kokeilun arvoinen kikka yönukkumiseen. Äitiä se tosin saattaa turhauttaa, mutta lapsen maailma selkenee.

 

[tulamami]

mitäs seuraamuksia lapselle on siitä jos ei aloita elämäänsä "lapsentahtisesti"?

Minulla nyt 10v tytöt, tuplat siis. Syntyivät rv 27+3, pienen pieninä keskosina siis. Sairaala-aika kesti liki 2kk jolloin ei lapsentahtisuudesta voi puhua mitään. Pienoiset elivät sairaalatahtisesti, ja jatkoivat samalla rytmillä kotiin päästyä; siihen olivat tottuneet,tuli ihan "automaattisesti" niin. Nyt siis kaipaisinkin tietoa siitä missä vaiheessa voin odottaa jotain ongelmia noiden tyttöjen kanssa koska eivät todellakaan ole eläneen omatahtisesti alkumetrejään, eikä edes äidin lähellä koska sairaalassa ei aina voi olla.

Okei, ymmärrän et tää on hyvin kärjistetty näkökanta asiaan, mutta sietäis miettiä monen. Ehkä joskus on vaan mentävä rahkeiden mukaan mitkä on annettu eikä hienojen ideologioiden perässä juoste. Itse en ole huomannut että lapseni olisi mitenkään vaurioitunut tuosta ajasta, ei henkisesti eikä fyysisesti.

 

[Tallu -]

Olen myös kuullut, että imetyksen lopettaminen kokonaan rauhoittaa öitä, kun on kyse jo yli vuoden ikäisestä. Omaa kokemusta ei ole.

 

[ap]

[QUOTE="juu";21964735]Rauhoittakaa päivät tylsälle arjelle, kokeilun arvoinen kikka yönukkumiseen. Äitiä se tosin saattaa turhauttaa, mutta lapsen maailma selkenee.[/QUOTE]

ei turhauta meikäläistä me ollaan pojan kanssa oikein arjen sankareita, ei ravata muskareissa eikä vauvauinnissa koska tunnen lapseni ja tiedän ettei se arkana luonteena siellä viihtyisi yhtään. olen hoitovapaalla ja meidän päivä koostuu yhdessä hissuttelusta, omalla pihalla ulkoilusta, päiväunista ja mummon luona iltapäiväkahvitteluista liikaa vipinää päivissä ei siis ole, mutta ei myöskään liian vähän. päivisin on löydetty hyvä rytmi, vielä kun löytyis se öinenkin rauha

 

[M Y R K K Y]

mitäs seuraamuksia lapselle on siitä jos ei aloita elämäänsä "lapsentahtisesti"?

Minulla nyt 10v tytöt, tuplat siis. Syntyivät rv 27+3, pienen pieninä keskosina siis. Sairaala-aika kesti liki 2kk jolloin ei lapsentahtisuudesta voi puhua mitään. Pienoiset elivät sairaalatahtisesti, ja jatkoivat samalla rytmillä kotiin päästyä; siihen olivat tottuneet,tuli ihan "automaattisesti" niin. Nyt siis kaipaisinkin tietoa siitä missä vaiheessa voin odottaa jotain ongelmia noiden tyttöjen kanssa koska eivät todellakaan ole eläneen omatahtisesti alkumetrejään, eikä edes äidin lähellä koska sairaalassa ei aina voi olla.

Okei, ymmärrän et tää on hyvin kärjistetty näkökanta asiaan, mutta sietäis miettiä monen. Ehkä joskus on vaan mentävä rahkeiden mukaan mitkä on annettu eikä hienojen ideologioiden perässä juoste. Itse en ole huomannut että lapseni olisi mitenkään vaurioitunut tuosta ajasta, ei henkisesti eikä fyysisesti.

Et voi tietää minkälaisia he olisivat JOS olisivat eläneet lapsentahtisesti. Mulla 11 vee kaksoset. Lapsentahtisesti menty, vieressä nukkuneet.
Eipä meilläkään ole ongelmia, luokkiensa parhaimpiin kuuluvat. Lahjakkaita ovat monella saralla, niin musiikillisesti kuin esim matemaattisesti.
Mutta tiedä sitten mikä vaikuttaa ja miten.
Musta pääasia että jokainen tekee oman parhaansa. Ja siten miten omat arvot sanelee.
Kannattaa luottaa itseensä ja tehdä kuten oma paras on.

 

[M Y R K K Y]

ei turhauta meikäläistä me ollaan pojan kanssa oikein arjen sankareita, ei ravata muskareissa eikä vauvauinnissa koska tunnen lapseni ja tiedän ettei se arkana luonteena siellä viihtyisi yhtään. olen hoitovapaalla ja meidän päivä koostuu yhdessä hissuttelusta, omalla pihalla ulkoilusta, päiväunista ja mummon luona iltapäiväkahvitteluista liikaa vipinää päivissä ei siis ole, mutta ei myöskään liian vähän. päivisin on löydetty hyvä rytmi, vielä kun löytyis se öinenkin rauha

Kyllä se sieltä löytyy. Meillä yksi tyttö oli ns. huono nukkuja. Allergiaa oli mutta noin 2 veenä alkoi yöt rauhoittumaan.
Ja jos se lohduttaa, ei poikas ikuisesti heräile-murrosikäisenä yrität saada hereille kun nukkuis aina!!
=)

 

[liisa lapamato]

Onko allergiat suljettu pois, oireena ei välttämättä ole muu kuin yöhuuto.
Ottaisin viereen nukkumaan, mutta en antais tissiä. Ja unohda hetkeksi ne vauvahaaveet. Jaksuja

 

["tiuhti"]

Se on totta että lapset on erilaisia. Meillä taas on yöt menneet hyvin niin kauan kun sai nukkua vieressä ja sai rintaa yöllä kun halusi, itse sain nukuttua paljon paremmin kuin nyt nämä vajaat kolme viikkoa. En tosiaan olisi lopettanut yöimetyksiä ilman raskaustoiveita

Ihan kaikella ystävyydellä tämän sanon, älä tee toista nyt. Mieti jos on vaikka koliikki lapsi. Sinä väsyt ja ajat itsesi ihan piippuun, anna pojan kasvaa niin ne yötki kyllä helpottaa joskus eihän sillä toisella voi hirveää hoppua olla, oman halun voi jättää toiseksi kun kuiten kyse on nyt lasten parhaasta eli jaksavasta äidistä

 

[ap]

Kyllä se sieltä löytyy. Meillä yksi tyttö oli ns. huono nukkuja. Allergiaa oli mutta noin 2 veenä alkoi yöt rauhoittumaan.
Ja jos se lohduttaa, ei poikas ikuisesti heräile-murrosikäisenä yrität saada hereille kun nukkuis aina!!
=)

totta
tuota allergia-asiaa mietin kun sitä tuossa aiemmin jo ehdotit yhtenä vaihtoehtona meillekin, mutta toisaalta epäilen ettei meillä ehkä siitä ole kysymys koska yöt olivat rauhallisempia siihen saakka kun sai rintaa yöllä. toki heräili silloinkin ihan samaan tahtiin mutta nukahti heti kun oli tissin kaivanut suuhun, koskaan ei ole itkeskellyt yöllä tai edes jäänyt valveille kun imetin vielä yöaikaan. eikä nytkään kyllä jää hereille mutta vaikeampi on toisen nukahtaa ilman lutkua.

 

[No,]

ehdotan et kannatais nyt lopettaa imetys kokonaan.Seuraavaksi totuttaa poika nukahtamaan omaan sänkyyn,niin että itse on vierellä ja seuraavaksi opettaa nukahtamaan itsekseen...ja tämä viimeinen oli se mikä auttoi meiän tytön nukkumiseen tosi paljon,vaikka siinä parina iltana vähän itkua tulikin.

 

[KS]

[QUOTE="äiti";21964564]No, miksi mulla ei sitten voimavaroja mennyt vaikka toimin lapsentahtisesti?
En ollut huippuväsynyt, vähän tietysti joskus, sain nukuttua ja vauva voi hyvin. Miksi?[/QUOTE]

Öö, en puhunut sinusta, vaan ap:stä. Oletin että ap:n voimavarat ovat vähissä, sillä otsikossa lukee "olen ihan poikki".

Minuakaan ei väsyttänyt ennen kuin lapsi täytti 10 kk. Sitä ennen hän nukkui vieressäni, nukahti tissille ja yöllä heräsi imemään parin tunnin välein. Sitten hän alkoikin herätä 30min-1h välein ja valvoi pari kolme tuntia keskellä yötä, sekä nukkui päivällä kolmet puolen tunnin torkut. Silloin minun voimavarani loppuivat, muiden voimavaroista en osaa sanoa - muut olisivat ehkä jaksaneet. Lapselle tehtiin lempeä unikoulu, ja nyt 1,5-vuotiaana nukkuu hyvin ja on onnellinen lapsi.

 

[ap]

mutta kun se vauvakuume niin polttelee! ja toivottavasti ette käsittäneet väärin, olen voinut mainiosti 1v3,5kk lapsen synnyttyä, mutta nyt tämän vajaan kolmen viikon jälkeen alan olla väsynyt. ei olisi mitään ongelmaa jos voisin imettää öisin. mutta ilmeisesti se vaikuttaa negatiivisesti mun hedelmällisyyteen.

yks vaihtoehto tietysti olisi palata yötissittelyyn nyt ja unohtaa vauvahaaveet vähäksi aikaa. mietin jo sitäkin että mistä sitä koskaan tietää vaikkei lisää lapsia enää saiskaan. sitten sitä on vienyt turhaan pojalta tuon öisen nautinnon ja lohdun. vaikka väärinhän se on nytkin toisaalta, vien jotain tärkeää vain meidän vanhempien toiveiden takia...

 

[scum]

Yövalo? Meillä lapsen pitää olla pimeässä jotta nukkuu hyvin. Muuten herätessään luulee että on aamu. Yöuniin tuli heti parannus kun hankittiin pimennysverho.

 

[´.]

´´

 

["sondersson"]

AP!! Sä et oo vastannut, vai jäikö mulla vaan välistä, et eikö lapsi vois nukkua isän viekussa sen aikaa et tissi unohtuu? Toimi meillä erittäin hyvin.

 

["tiuhti"]

mutta kun se vauvakuume niin polttelee! ja toivottavasti ette käsittäneet väärin, olen voinut mainiosti 1v3,5kk lapsen synnyttyä, mutta nyt tämän vajaan kolmen viikon jälkeen alan olla väsynyt. ei olisi mitään ongelmaa jos voisin imettää öisin. mutta ilmeisesti se vaikuttaa negatiivisesti mun hedelmällisyyteen.

yks vaihtoehto tietysti olisi palata yötissittelyyn nyt ja unohtaa vauvahaaveet vähäksi aikaa. mietin jo sitäkin että mistä sitä koskaan tietää vaikkei lisää lapsia enää saiskaan. sitten sitä on vienyt turhaan pojalta tuon öisen nautinnon ja lohdun. vaikka väärinhän se on nytkin toisaalta, vien jotain tärkeää vain meidän vanhempien toiveiden takia...

Mutta järkevästi ajateltuna, jaksaisitko valvovan taaperon ja pikku vauvan kanssa jolla voi olla ehkä koliikki(mitä ei etukäteen voi tietää). Sinun täytyy tehdä kuinka teidän perheelle on parasta, tissiähän ei enää tuon ikäinen yöllä tarvi,se on tosi. Se on vaan tapa lapsella rauhoittaa itsensä uneen taas, pitäis löytää joku korvaava rauhoittumis keino hänelle, niinhän meillä aikusillaki on tapoja joskus öisin kuten mahalaan tai kyljellä nukkuu paremmin, tai pitää olla kaksi tyynyä jne, oletko antanu tissiä kuitenki välillä öisin väsyneenä?

 

[tulmami]

Et voi tietää minkälaisia he olisivat JOS olisivat eläneet lapsentahtisesti. Mulla 11 vee kaksoset. Lapsentahtisesti menty, vieressä nukkuneet.
Eipä meilläkään ole ongelmia, luokkiensa parhaimpiin kuuluvat. Lahjakkaita ovat monella saralla, niin musiikillisesti kuin esim matemaattisesti.
Mutta tiedä sitten mikä vaikuttaa ja miten.
Musta pääasia että jokainen tekee oman parhaansa. Ja siten miten omat arvot sanelee.
Kannattaa luottaa itseensä ja tehdä kuten oma paras on.

Näinhän se menee juuri ja tätä itseasiassa hain. Että ne lapset ei nyt kuitenkaan ihan pienestä täysin "rikki" mene. Jotenkin vaan nämä "vouhkaajat", jos niin voi sanoa (oli sit lapsentahtivouhka tai unikouluvouhka), asettavat oman kantansa ainoaksi oikeaksi tavaksi jotta lapsesta kehittyy terve yksilö tähän yhteiskuntaa. Lapsen kasvuun, varsinkin psyykeen kohdalla, vaikuttaa niin uhat muutakin tekijää lapsen elämän kaaren aikana. Ja kaikessa ei paraskaan äiti voi olla aina ykkönen. Jos lapsentahtisuus väsyttää äidin, näkisin silloin parempana että äiti lepää ja antaa virkeänä parhaansa lapselle...Hänellä on taaperolle sitten myös paljon enemmän annettavaa kun ei ole tappanut itseään väsymykseen vauva-aikana. Pahasta väsymyksetä kun ei selviä viikon yöunilla ja pahimmassa tapauksessa se voi johtaa vaikkapa sitten masennukseen. Pitää yrittää etsiä se kultainen keskitie, ei ääripäitä.

Mulla ei ollut muuta mahdollisuutta lasten kanssa koska syntyivät aivan liian varhain; ja kotona taas heidän "määrittämä" lapsentahti oli se sairaalan tahti mihin olivat jo sellaisina alle 2kk ikäisinä tottuneet. Toki ajan kanssa unia jäi pois jne. mut hyvin pitkään rytmi pysyi samana