Ensimmäiseksi syyniin koiran elämän peruspuitteet. Saako se riittävästi liikuntaa, monipuolista aktivointia (aivojumppaa), ovatko päivärytmit tasapainossa. Näistä yleensä löytyy syy tuhoamiseen.
Vaikuttavia tekijöitä on muitakin, esim. koiran ikä, onko se vasta pentu? Pennut usein kokeilevat hampaitaan kaikkeen mahdolliseen, eikä se tarkoita, että niillä olisi lääkitystä vaativa eroahdistus, vaan kyse on puhtaasti siitä, ettei pennulle ole opetettu, mikä on sallittua ja mikä ei.
Tuhoamisvimman poiskouluttaminen on aikaavievää puuhaa, ja ennen kuin koira oppii olemaan siivosti, on ehdottomasti pidettävä huoli siitä, ettei koiran terveys vaaraannu. Samalla myös on huolehdittava siitä, ettei koira toiminnallaan vaaranna muita (esim. hellan päälle hyppiessä sytytä tulipaloa tai kylppäriä kaapiessa tuhoa vesieristeitä). Itse rajaisin koiran ihmisten poissaollessa pienempään tilaan, josta on poistettu kaikki,mitä koira voi tuhota. Koiralle jätetään huoneeseen vesikuppi, pehmeä peti, ja esimerkiksi aamuruoka (kuivanappulat) paketoituna tiukasti pahvirasiaan (koiran täytyy tehdä töitä saadakseen ruokansa ulos laatikosta, laatikon repiminen antaa tekemistä ja ongelmanratkaisu väsyttää koiraa) ja vaikkapa jokin puruluu.
Aivan aluksi täytyy siis tehdä remontti koiran liikuntaan, aktivointiin ja päivärytmiin. Koiran on saatava riittävästi liikuntaa, parasta on vapaana juokseminen, mutta koska se kaikkialla ei onnistu, pitkät, reippaat kävelylenkit tai pyörälenkit ovat hyviä. Koirille sopii säännölliset rytmit ja selkeät rutiinit. Aamulla ruokaa, sen jälkeen ulos, päivä kotona rauhassa nukkuen, jälleen ulos kun omistaja tulee kotiin, aktivointia ym., iltaruoka ja vielä kertaalleen ulos, jonka jälkeen taas rauhoitutaan nukkumaan. Meillä on aina pidetty huoli siitä, että sisällä ei riehuta, vaan ollaan rauhallisesti. Ulkona riehutaan.
Elämäntaparemontin jälkeen koiralle on opetettava, ettei pöydille saa hyppiä eikä esineitä pureskella. Sille täytyy määrätietoisesti, hermostumatta ja pitkäpinnaisesti osoittaa, mitkä toiminnot ovat sallittuja (muista ylitsepursuavan iloinen kehu kun koira tekee jotakin toivottua) ja mitkä kiellettyjä (matala, paheksuva "EI", koiran tekemisen pysäyttäminen, ohjaaminen toivottuun toimintaan josta vielä kehu). Tärkeintä on muistaa, kenen syy on, jos koira on tuhonnut jotain arvokasta. Vinkkinä oikeaan vastaukseen: syyllinen kurkistaa sinua peilistä. Ihminen on itse jättänyt koiran ulottuville esineen, joka on tuhottu. Erityisen tärkeää on myös muistaa, että KOIRA EI YMMÄRRÄ JÄLKIKÄTEEN ANNETTUA RANGAISTUSTA. Ei vaikka se näyttäisi "katuvalta " tai siltä että "se tietää tehneensä väärin". Ei. Koira ei kadu eikä tiedä tehneensä väärin. Se näkee, että omistaja on vihainen ja käyttää lajilleen ominaista elekieltä lepyttääkseen isäntää. Jälkikäteen rankaiseminen toimii ainoastaan yhdessä asiassa: koiran ja isännän välisen yhteyden ja luottamuksen tuhoamisessa.
Useat ihmiset heittelevät palloa koirilleen, jotta se saisi aktivointia, mutta todellisuudessa palloleikit ja vastaavat nostavat koiran stressitasoa ja vilkastuttavat sitä entisestään, kun tarkoitus olisi pikemminkin väsyttää ja rauhoittaa koiraa. Sopivaa aktivointia on sellaiset tehtävät, jotka rasittavat koiran aivonystyröitä ja siten myös väsyttävät koiraa. Kaikkein parhaimpia aktivointitemppuja ovat sellaiset, joissa koiran täytyy itse ratkaista ongelma ilman, että ihminen kertoo sille mitä tehdä (kannattaa tutustua naksutikoulutukseen, tunnetaan myös nimillä shaping ja clicker training). Myös nenänkäyttö on erinomaista aktivointia. Jäljestys sopii kaikille koirille rodusta riippumatta, alkuun pääsee vaikkapa googlettamalla "makkarajälki".
Päivärytmistä piti vielä sen verran sanoa, että kannattaa ajoittaa aktivoiva liikunta, leikkiminen ja temppujen opettelu alkuiltaan, ja pitää myöhäisilta (jonka jälkeen on tarkoitus nukkua yö) ja aamu (jonka jälkeen on tarkoitus olla rauhassa päivän ajan) rauhallisina ja mahdollisimman vähän stressitasoa nostavina. Jos koiran villitsee aivan täyskaheliksi juuri ennen kuin lähtee töihin, on syytä jälleen katsoa peiliin, jos koira on riekkunut päivän ajan kotona kuin superpallo pitkin seiniä.
Hyviä kirjoja, joihin kannattaa tutustua ovat mm. Hallgrenin (Anders ja Marie) pariskunnan kirjoittamat kirjat, erityisesti aivojumppavinkkejä on Marien kirjassa "paras ystäväni".