Nyt loppu tämä lahjoittelu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nih
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nih

Vieras
Mulla olis vaikka mitä Reimatecin jne välikausipukua ja lähes käyttämättömiä kenkiä ja juhlakenkiä tuolla, mutta laitan kaikki huutonettiin enkä anna niitä veljeni tytölle. Ärsyttää se, että aina saa olla antamassa ja hyvä kun siitä kiitoksen saa. Saamapuolelle en pääse ikinä. Kaikki kelpaa kyllä heille ja ovat vain tyytyväisiä,kun mitään ei tarvitsisi itse hankkia, mutta alkaarasittaa. Ja asetelma on kuitenkin se, ettäminä tässäolen se persaukisempi kuin he.

Veljentyttöni on minulle lähes yhtä rakas kuin omat lapseni, mutta kyllä minä nyt myy nuo huutiksessa ja hankin niillä rahoilla omilleni mitä tarvitsevat. Ehkä sitä oppii arvostamaan minun antamia vaatteita ja tarvikkeita, kun huomaa minkä verran niitä oikeasti pitää lapselle ostaa ja mitäne maksaa.
 
Miksi sä olet hamstrannu vaatetta jos teillä ei ole itsellä ollu niille käyttöä? Jos on ihan käyttämättömiä?
Ja eihän sinun missään tapauksessa tarvi lahjoittaa kenellekkään. Myyt pois ne muualla.Tai sanot,et jos otatte niin hinta on se ja se.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras22:
Miksi sä olet hamstrannu vaatetta jos teillä ei ole itsellä ollu niille käyttöä? Jos on ihan käyttämättömiä?
Ja eihän sinun missään tapauksessa tarvi lahjoittaa kenellekkään. Myyt pois ne muualla.Tai sanot,et jos otatte niin hinta on se ja se.

En kyllä puhunut käyttämättömistä vaatteista vaan vähänkäytetyistä kengistä. Kaiminä saan ostaa lapsillenikenkiä, vaikka niitä ei kaikkia niin paljoa tulisi käytettyäkään. Samoin ei kaikkia vaatteitakaan tule käytettyä niin paljoa. Mitä hittoa se tähän nyt kuuluu?

Vähän taas tuli vastaus ohi aiheen. Minä totesin vain, ettäminun ei tarvitse aina olla se lahjoittelija, jos en kerran ikinä saa mitään itse. Tai siis meidän lapset. Totesin vain, että nyt riitti vaikka olisi kyllä varmasti kivaa ja tarpeellista tuolle veljentytölle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras22:
Miksi sä olet hamstrannu vaatetta jos teillä ei ole itsellä ollu niille käyttöä? Jos on ihan käyttämättömiä?
Ja eihän sinun missään tapauksessa tarvi lahjoittaa kenellekkään. Myyt pois ne muualla.Tai sanot,et jos otatte niin hinta on se ja se.

En kyllä puhunut käyttämättömistä vaatteista vaan vähänkäytetyistä kengistä. Kaiminä saan ostaa lapsillenikenkiä, vaikka niitä ei kaikkia niin paljoa tulisi käytettyäkään. Samoin ei kaikkia vaatteitakaan tule käytettyä niin paljoa. Mitä hittoa se tähän nyt kuuluu?

Vähän taas tuli vastaus ohi aiheen. Minä totesin vain, ettäminun ei tarvitse aina olla se lahjoittelija, jos en kerran ikinä saa mitään itse. Tai siis meidän lapset. Totesin vain, että nyt riitti vaikka olisi kyllä varmasti kivaa ja tarpeellista tuolle veljentytölle.

;) ihmettelin vaan et ostat lähes turhaa ja olet persaukinen. Ei muuta.
 
Et ole selvästikään tajunnut pyyteettömän antamisen ideaa! Turha täällä narista kun kerran antamisesi on itsekästä. Esität avokätistä lahjoittajaa vaikka pyrkimyksesi ovat itsekkäät.
Mieti motiivejasi ja häpeä!
 
Mun ei ole, mutta siitä huolimatta tahdon antaa, se minkä niistä lähes käyttämättömistä saa huutonetistä, paljon suurempi on se mitä antaminen antaa itselle ja muille iloa. Joten jatkossakin veljentytölle lähtee minulta tavaroita&vaatteita, vaikka hyvätuloisempia ovatkin...
 
No onneksi kellään ei katkeruus päätä pakota. Kun meiltä lähtee tavaraa sitä tarvitseville, niin en kyllä mieti hetkeä, että tarvisi saada jotain takaisin tai vastineeksi tai että mikä mahtaa olla vanhempien tulotaso. Kun toisella on pienemmät lapset, niin ei siitä ole toiselle mitään antaa ja tietyssä iässä vaatteet vain kuluu loppuun.

Itse annan siskon lapselle kaiken, mitä meiltä joutaa, enkä odota mitään takaisin, vaikka olisi heillä kuinka hyvät tulot, miksikö. Satun rakastamaan siskoani ja hänen lastaan, pyyteettömästi. Varmaan uus tunne sulle.

Ja jos olet niin persaukinen, niin miksi teillä on uusia vaatteita ja kenkiä kaapit täynnä? Meillä on suurin osa omista vaatteista saatuja ja eteenpäin laitetaan, täysin ilmaiseksi myös uutena ostetut. Äsyttää tämmöinen vinkuminen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja rvujmk:
No älä anna, kun lahoittaminen tuottaa sulle tuskaa! Antamisen ilo on todellakin antamisen iloa. Ei sitä, että aletaan katkerana odottaa vastapalveluksia.

Ihan turhaa jeesustelua.
Kyllä mä ymmärrän että alkaa ottaa päähän kun vähempivarainen lahjoittelee jatkuvasti ilman minkäänlaista vastapalvelusta.
 
Mä olen sitä mieltä, että ilmaseks ei kannata antaa mitään. Se, onko korvaus aina rahaa on eriasia. Mä esim annan lapsen vaatteita kavarin lapselle ja he tuovat meille leipomuksia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Joo:
Et ole selvästikään tajunnut pyyteettömän antamisen ideaa! Turha täällä narista kun kerran antamisesi on itsekästä. Esität avokätistä lahjoittajaa vaikka pyrkimyksesi ovat itsekkäät.
Mieti motiivejasi ja häpeä!

Olen tajunnut, mutta koska kommentit on luokkaa "jaa tällänen, eihän tää oo edes uusi" niin kyllä siinä kuule pyyttettömyys karisee varsinkin, kun vastavuoroisuus on hakusessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja No onko pakko antaa?:
Mun ei ole, mutta siitä huolimatta tahdon antaa, se minkä niistä lähes käyttämättömistä saa huutonetistä, paljon suurempi on se mitä antaminen antaa itselle ja muille iloa. Joten jatkossakin veljentytölle lähtee minulta tavaroita&vaatteita, vaikka hyvätuloisempia ovatkin...

No antamisen ilolla eimakseta kaupassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja No onko pakko antaa?:
Mun ei ole, mutta siitä huolimatta tahdon antaa, se minkä niistä lähes käyttämättömistä saa huutonetistä, paljon suurempi on se mitä antaminen antaa itselle ja muille iloa. Joten jatkossakin veljentytölle lähtee minulta tavaroita&vaatteita, vaikka hyvätuloisempia ovatkin...

No antamisen ilolla eimakseta kaupassa.

Ei niin, mutta kirppiksellä maksetaan aika paljon vähemmällä kuin kaupassa. Mutta ei taida sinulle kelvata muitten vanhat muutenkaan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Joo:
Et ole selvästikään tajunnut pyyteettömän antamisen ideaa! Turha täällä narista kun kerran antamisesi on itsekästä. Esität avokätistä lahjoittajaa vaikka pyrkimyksesi ovat itsekkäät.
Mieti motiivejasi ja häpeä!

Olen tajunnut, mutta koska kommentit on luokkaa "jaa tällänen, eihän tää oo edes uusi" niin kyllä siinä kuule pyyttettömyys karisee varsinkin, kun vastavuoroisuus on hakusessa.

No en minäkään tuollaisille viitsisi antaa, tuosta on tosi vaikea tuntea minkäänlaista antamisen iloa. Antaisin jollekin, joka oikeasti osaa niitä saamiaan vaatteita arvostaa ja edes jotenkin ilahtuu niistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Just joo:
No onneksi kellään ei katkeruus päätä pakota. Kun meiltä lähtee tavaraa sitä tarvitseville, niin en kyllä mieti hetkeä, että tarvisi saada jotain takaisin tai vastineeksi tai että mikä mahtaa olla vanhempien tulotaso. Kun toisella on pienemmät lapset, niin ei siitä ole toiselle mitään antaa ja tietyssä iässä vaatteet vain kuluu loppuun.

Itse annan siskon lapselle kaiken, mitä meiltä joutaa, enkä odota mitään takaisin, vaikka olisi heillä kuinka hyvät tulot, miksikö. Satun rakastamaan siskoani ja hänen lastaan, pyyteettömästi. Varmaan uus tunne sulle.

Ja jos olet niin persaukinen, niin miksi teillä on uusia vaatteita ja kenkiä kaapit täynnä? Meillä on suurin osa omista vaatteista saatuja ja eteenpäin laitetaan, täysin ilmaiseksi myös uutena ostetut. Äsyttää tämmöinen vinkuminen.

En minä sanonut ettei minulla ole rahaa ostaa lapsilleni vaatteita ja kenkiä. Totesinpa vain, ettäheillä olisi vieläparemmin rahaa ostaa etenkin, kun lapsiakin on vain yksi. Kyllä minä kai sentään saan omille lapsilleni ostaa mitä he tarvii enkä osta kaikkea uutena vaan hyväkuntoista kirpparilta ja huutonetistä.

Ja kyllä minä olen antanut, mutta koska se vastaanotto on niin kiittämätöntä ja siihen lisättynä se, että kun joskus olen pyytänt esim. lastenhoitoapua niin vastaanotto on erittäin nihkeää vaikka minä sentään hoidan paljon enemmän heidän lastaan. Eli todellakaan ei mitään tapahdu sillä saamapuolella niin siinä karisee se pyytteettömyys itsekullakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Just joo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja No onko pakko antaa?:
Mun ei ole, mutta siitä huolimatta tahdon antaa, se minkä niistä lähes käyttämättömistä saa huutonetistä, paljon suurempi on se mitä antaminen antaa itselle ja muille iloa. Joten jatkossakin veljentytölle lähtee minulta tavaroita&vaatteita, vaikka hyvätuloisempia ovatkin...

No antamisen ilolla eimakseta kaupassa.

Ei niin, mutta kirppiksellä maksetaan aika paljon vähemmällä kuin kaupassa. Mutta ei taida sinulle kelvata muitten vanhat muutenkaan...

Kuule 85% meidän lasten vaatteista on kirpparilta ja huutonetistä vai mistä päättelit, että ostan uutena kaiken? Siitäkö, että minulla on lähes uudenveroista tavaraa? Kirpparilta ja huutonetistäkin saa sellaista ja jotain tosiaan sentään ostan uutenakin ja lähinnä alesta.
 
Sun kaltaisen ihmisen ei olisi pitänyt alunperinkään ryhtyä lahjoittamaan mitään, kun nyt katkerana odotat vastapalvelusta. Sulla ei ole hajuakaan pyyteettömästä antamisesta - siinä ei kysellä vastapalveluksia.
Jos veljesi perhe tietäisi miten heitä täällä kaunaisena solvaat, toisivat varmaan joka lumpun takaisin ja sanoisivat että pidä hyvänäsi, äläkä vaan tuo enää mitään!
 
älä välitä. loiset täällä haukkuvat sinua kun pelkäävät että eivät ise saa ilmaiseksi. hyvä kun et anna mitään jos sinullekaan ei kukaan anna vaan itse ostat.
 
Ymmärrän täysin ap:n ajatuksen ja kannatan sitä. Minulla on tuttavapiirissäni ihmisiä, jotka ovat aina valmiita käyttämään toista hyväkseen mutta joilta ei saa mitään takaisin - ei kiitosta, apua tai ainakaan mitään aineellista. Kun vuosikaudet antaa ja antaa (sekä henkisesti että materiaalisesti), niin jossain vaiheessa on hyvä tajuta tulevansa hyväksikäytetyksi ja pistää peli poikki.
 

Yhteistyössä