Nyt loppuu jaksaminen...

[NiiN]

Eilen lähin kaverin kans ekaa kertaa ulkomaailmaan,tyttö on 2kkta. Ja ihan vaa yhet käytii paikallises ottaas,pääasia oli et näkis vähä tuttuja ja sais relata... Tulin puol 2 kotia,tyttö heräs puol kuus syömään,eikä meinannu nukahtaa heti ja seurustelin varmaan tunnin sen kans... Noh,ukon puhelin herättää 7,mä ihmettelin jot miks se herättää nyt,eihän sun tarvi töihi... No niinhän MÄ luulin... Ei ollu muistanu mainita eilen...
Että on paha mieli. Luulin et saisin vähä olla itekseni... :'(
Oon kuiteski se 24/7 vauvan kans,ja ny ekaa kertaa oon 2 ja puol tuntia pois... Nyt on väsy ja tosi kiukkunen mieli...
Meillä ei oo kauheen vahvasti nyt hetkeen mennykkää ja riitoja on ollu...
Se ei vaan voi yhtään helliä,huomioida tai auttaa... Aina pitää pyytää tai käskiä,tee sitä tee tätä... Tää o ihan pjaskaa... :headwall:
Että näin.... :ashamed:

 

[just]

taisi mies sitten lähteä vieraisiin kun ei ollut muka "muistanut" ilmottaa tollasta asiaa...

 

[Nyt niskasta kiinni]

Siis otat itseäsi niskasta kiinni. Ensinnäkin sinun paikkasi on vauvan vierellä eikä missään baarissa ottamassa "yhdet". Kannattaa käyttää vapaa-aika nukkumiseen eikä "nollaamiseen". Ei se ainakaan jaksamista paranna, jos kahteen asti yöllä norkoilet kylillä. Vauva-aika on niin lyhyt, että kyllä sitä baarissa käymistä luulisi jaksavan odottaa.

Ja sellaisia ne miehet (suurin osa valitettavasti)on. Pitää kaikki vääntää rautalangasta. Sinnittelet nyt tämän päivän ja kun mies tulee töistä, niin menet päiväunille, jos et aiemmin kerkeä nukkua. Kotityöt unohdat tältä päivältä ja sitten tosiaankin alat keskittyä olennaiseen eli VAUVAAN ja itsesi hoitamiseen=lepäämiseen. Kyllä ne villakoirat pysyy niin kauan nurkissa, että JOKU siivoaa. Sanot vain miehellesi, että ET JAKSA OIKEASTI yksin tehdä kaikkea, jos hän asiasta narisee.

 

[piprane ema]

\

taisi mies sitten lähteä vieraisiin kun ei ollut muka "muistanut" ilmottaa tollasta asiaa...

meinaatko tosiaan et heräis 7 lauantai aamuna et pääsee vieraisiin...

 

[Tallu -]

Kyllähän se varmasti harmittaa, mutta väsyneenäkin lapsen/lasten hoito onnistuu, kun vaan pysyt liikkeessä eli hommailet koko ajan. Ja kahvia koneeseen

Mutta kun vauva nukahtaa, niin nukahda itsekin. Yksi päivä menee vaikka päällään, kun mulla on aikoinaan mennyt useampiakin päiviä. Ei saa vaan antaa periksi.

 

[taustalla]

Vauvantulo muuttaa rytmejä ja kotielämää.Voipi olla alussa rankkaa kaikin tavoin kun siihen ei osaa valmistautua.Jaksamista ja puhukaa älkää heti luovuttako.Vauvakin vasta juuri syntynyt.Miehet ei aina ymmärrä/tajua kuinka rankkaa tai vaikeeta äidillä voi olla.
:hug:

 

[Jande32]

miekin nukuin aina kun muksu oli viel pieni ja rupes nukkumaan sitä jaksoi paremmin sitten...ja joskus mies hoiti lasta jotta sain nukkua =)

 

[samperi]

Pieni tuulettuminen tekee kyllä hyvää välillä.
Harmittaa sun puolesta, et mies menikin töihin. Inhottavaahan se on, ku kerranki ajattelee, et voi ottaa rennommin ja valmistautuu siihen ja sit ei niin voi tehdäkkää..

 

[NiiN]

kiitti vaan. nytpä olo parani. mä taisin painottaa,et oli tarkotus nähä tuttuja,ku en tosiaan oo ollu vuoteen missään! kyllä mä lapseni hoidan,siitä ei ollukkaa kysymys,vaan siitä että kiukuttaa jumalattomasti!! ku ei vaa muisteta mainita mitää... Onhan sekin tässä se toinen vanhempi.... tarkotin tosiaan lähinnä väsymystä tähän suhteeseen ja omaan henkiseen jaksamiseen. Tuntuu ettei mua oo sille enää olemassakaa..

 

[piprane ema]

\

kiitti vaan. nytpä olo parani. mä taisin painottaa,et oli tarkotus nähä tuttuja,ku en tosiaan oo ollu vuoteen missään! kyllä mä lapseni hoidan,siitä ei ollukkaa kysymys,vaan siitä että kiukuttaa jumalattomasti!! ku ei vaa muisteta mainita mitää... Onhan sekin tässä se toinen vanhempi.... tarkotin tosiaan lähinnä väsymystä tähän suhteeseen ja omaan henkiseen jaksamiseen. Tuntuu ettei mua oo sille enää olemassakaa..

tilanteesi kuulostaa ihan normaalilta vauva-arjelta...toivottavasti miehesi kuitenkin oppisi mahdollisimman pian huomioimaan sinunkin tarpeesi ja jaksamisesi :hug:

Ja käy jatkossakin tuulettumassa kun siltä tuntuu niin kyllä siinä vähän saa piristystä itselleen, vaikka seuraava päivä olisikin väsyttävä
Tuosta yhdestä kommentista kyllä sai sellasen kuvan, että olet ollu ryyppäämässä oikein olan takaa, vaikka ei siitä kyse ollutkaan...tuomitsijoita riittää aina.

 

[LisaMarie]

Kaksi kuinen pysyy viellä sängyllä vieressä köllimässä ja on aivan tyytyväinen äidin lähellä ilman sen kummempaa toimintaa. Vauva kainaloon (tissi suuhun) ja äidille silmät kiinni :hug:

 

[NiiN]

joo niin sai sen käsityksen. En tod. juokse pitkin kyliä,yhen lonkun join ja rupateltiin tuttujen kanssa. Tää kommentoija oli varmasti maailman paras äiti joka ei tee ite mitää virheitä.. kumpa ukko vaa tosiaan tajuais,pikkuset asiat tekis mut hirveen onnelliseksi,ees halaus aamusin...
Kyllä me ton pikkusen kaa pärjätään,iskästä ei olla niin varmoja..

 

[NiiN]

kiitos kannustajille,kyllä jotkut ymmärtää... :heart:
Ei mikään oo enää niin hankalaa ku on edes joku joka kuuntelee.

 

[Nyt niskasta kiinni]

\

kiitti vaan. nytpä olo parani. mä taisin painottaa,et oli tarkotus nähä tuttuja,ku en tosiaan oo ollu vuoteen missään! kyllä mä lapseni hoidan,siitä ei ollukkaa kysymys,vaan siitä että kiukuttaa jumalattomasti!! ku ei vaa muisteta mainita mitää... Onhan sekin tässä se toinen vanhempi.... tarkotin tosiaan lähinnä väsymystä tähän suhteeseen ja omaan henkiseen jaksamiseen. Tuntuu ettei mua oo sille enää olemassakaa..

Olepa hyvä. Kokemuksesta voin kertoa, että levänneenä jaksaa paremmin myös henkisesti. Itsekin jouduin alkuun pärjäämään vauvan kanssa kaikki päivät kaksin, kun mies oli töissä , myös usein viikonloppuisinkin. Mulla oli vielä alapää niin kipeä ainakin kuukauden, etten voinut istua edes toisella kankulla ja söin särkylääkkeitä monta viikkoa, että pystyin edes vauvan hoitamaan ja ruokani tekemään ja vessareissut. Mies kehtasi mankua kun JOUTUI käymään ruokakaupassa tai joskus ennen iltavuoroon lähtöä tekemään ruoan meille molemmille. Siivonnut ei meillä kukaan noina viikkoina. Ei kyllä oikeasti tehnyt mieli lähteä tuttuja tapaamaan, kun olisi vain saanut parantua rauhassa, että toinen olisi osallistunut edes vaipanvaihtoon tai yöheräämisiin. Mies sai nukkua täydet yöt toisessa huoneessa, että jaksoi käydä töissä, mutta minun jaksamisestani ei ollut mitään kyseenalaista. Että murheensa kullakin. Toivottavasti saatte suhteenne kuntoon ja puhuttua asiat. Minunkin mieheni alkoi sitten kuukausien päästä ymmärtää, että hyvinvoiva äiti on myös paljon mukavampi vaimo...Silti mielessäni noita ensimmäisiä viikkoja katkerana pyörittelen.

 

[taustalla]

Sun täytyy vaan puhua miehellesi omista tuntemuksistasi ja sinun huomioonottamisesta.Tai jos et pysty,kirjoita vaikka paperille. :hug:

 

[NiiN]

oon mä yrittäny puhua... tulos on aina sama: mies hokee anteeksi,anteeksi,mä en oo ymmärtäny... Ja puh,kaikki jatkuu seuraavana päivänä samanlaisena... tulee niin turhautunu olo. ja just toi et iltasin ku se hoitaa vauvaa,ja mä luen vaikka lehtee,niin on koko ajan hokemassa apa,autatko,annatko... oon pari kertaa jo hermostunu ettei muakaa kukaa tääl päivisin auta ja palvele lapsen hoidossa... ja nää asiat on ihan yksinkertasia,ite selvii ihan hyvin... jaa-a...noh,kai se joskuu huomaa. viimestään sitte ku jossai raivonpuuskas nakkelen sen kamat ulos... \|O

 

[taustalla]

Eihän pieni vauva sotke mitään, toista se on kun lapsia on useampia ja ovat isompia. Sotku on käsittämätön ja vaikka kuinkan on duracell-pupuna siivoaa 24/7, ei silti ole puhdasta ja siistiä.

Tuon ikäisen kanssa kyllä ehtii levätä kun nukkuu puolet vuorokaudesta, ja jos äiti imettää, hormonitoiminta muuttuu niin että pärjää vaikka heräilee tiheään. Molempien kanssa heräilin ensimäisen vuoden 2 tunnin välein imettämään, enkä koskaan niin pirteänä ole ollut.

Nyt eri asenne. Usko kun sanon, että koskaan ei elämäsi lasten kanssa ole yhtä helppoa kuin yhden pienen kanssa. Murheet ja huolet on erit kun lapset ovat isompia ja pienen kanssa ainoa "työ" on imetys, itse ainakin nautin siitä, se oli lepohetki, eikä työtä. Pienet eivät aiheuta pyykkiä eivätkä sotki syödessään eivätkä levitäleluja eivätkä kaada kukkia ym ym ym.

Asennemuutosta kehiin. Elämäni ainoa pitempi loma on ollut esikoisen äitiysloma. Muuten pelkkää opiskelua ja työtä. Kakkosen kohdalla ei enää lomasta voi puhua, kun on viihdytettävä isompaa kaikki vapaa-aika eikä isompi nuku päiväunia ja siivoamista moninkertaisesti.

 

[taustalla]

Toiset isät saattaa olla alussa "tumpeloita" vauvan kanssa.Toivotaan parempia päiviä =)

 

[Nyt niskasta kiinni]

\

joo niin sai sen käsityksen. En tod. juokse pitkin kyliä,yhen lonkun join ja rupateltiin tuttujen kanssa. Tää kommentoija oli varmasti maailman paras äiti joka ei tee ite mitää virheitä.. kumpa ukko vaa tosiaan tajuais,pikkuset asiat tekis mut hirveen onnelliseksi,ees halaus aamusin...
Kyllä me ton pikkusen kaa pärjätään,iskästä ei olla niin varmoja..

Anteeksi. :ashamed: Ei ollut tarkoitus loukata. En minä sinun kirjoituksestasi sellaista kuvaa saanut, että olisit jotenkin holtiton äiti ja ryypiskelisit. Tuli vain kommentoitua aika voimakkaasti. Ja en ole todellakaan mikään täydellinen äiti, kukapa olisi. Mullakin oli ihan juuri tuollainen olo, että kyllä minä vauvan kanssa pärjään, mutta muuta en sitten teekään. Saa aikuinen mies huolehtia itsestään. Kerran laitoin sitten tekstarin sille töihin, kun jäi niin paha mieli kun turpa rullalla kävi kaupassa ja lähti töihin. Purin pahan oloni tekstarilla ja sain ihanan anteeksipyyntö-viestin vastaukseksi. Eipä tuo minunkaan körilääni kovin puhuvaa ja pussaavaa tyyppiä ole ollut milloinkaan. Tunteet kun on itsellä pinnassa tuossa vaiheessa elämää.

 

[taustalla]

\

oon mä yrittäny puhua... tulos on aina sama: mies hokee anteeksi,anteeksi,mä en oo ymmärtäny... Ja puh,kaikki jatkuu seuraavana päivänä samanlaisena... tulee niin turhautunu olo. ja just toi et iltasin ku se hoitaa vauvaa,ja mä luen vaikka lehtee,niin on koko ajan hokemassa apa,autatko,annatko... oon pari kertaa jo hermostunu ettei muakaa kukaa tääl päivisin auta ja palvele lapsen hoidossa... ja nää asiat on ihan yksinkertasia,ite selvii ihan hyvin... jaa-a...noh,kai se joskuu huomaa. viimestään sitte ku jossai raivonpuuskas nakkelen sen kamat ulos... \|O

Kai sun täytyy nakata kamat pihalle, kun toinen joutuu iltaisinkin hoitaa vauvaa töiden jälkeen. Kyllähän se vauva nukkuu aamupäivisin niin ehdit silloin lukea lehteä. Mies ei varmaan töissä ehdi lehtiä lukea. Olet varmaan juuri niitä uusavuttomia, jotka lapsen tultua alkaa teettää kaikki kotityöt ym puolisolla, eikä itse tee mitään.

 

[taustalla]

\

\

oon mä yrittäny puhua... tulos on aina sama: mies hokee anteeksi,anteeksi,mä en oo ymmärtäny... Ja puh,kaikki jatkuu seuraavana päivänä samanlaisena... tulee niin turhautunu olo. ja just toi et iltasin ku se hoitaa vauvaa,ja mä luen vaikka lehtee,niin on koko ajan hokemassa apa,autatko,annatko... oon pari kertaa jo hermostunu ettei muakaa kukaa tääl päivisin auta ja palvele lapsen hoidossa... ja nää asiat on ihan yksinkertasia,ite selvii ihan hyvin... jaa-a...noh,kai se joskuu huomaa. viimestään sitte ku jossai raivonpuuskas nakkelen sen kamat ulos... \|O

Kai sun täytyy nakata kamat pihalle, kun toinen joutuu iltaisinkin hoitaa vauvaa töiden jälkeen. Kyllähän se vauva nukkuu aamupäivisin niin ehdit silloin lukea lehteä. Mies ei varmaan töissä ehdi lehtiä lukea. Olet varmaan juuri niitä uusavuttomia, jotka lapsen tultua alkaa teettää kaikki kotityöt ym puolisolla, eikä itse tee mitään.

Teet varmasti miehellesi palveluksen jos nakkaat kamat pihalle. Pääsee sinusta eroon. Jos töihin lähtee, niin sinä täällä valitat. Mene itse töihin niin eiköhän mies opi hoitamaan. Äitiysvapaa loppuu varmaan teillä kuukauden päästä ja mieshän voi jäädä vanhempainvapaalle sitten.

 

[taustalla]

\

\

oon mä yrittäny puhua... tulos on aina sama: mies hokee anteeksi,anteeksi,mä en oo ymmärtäny... Ja puh,kaikki jatkuu seuraavana päivänä samanlaisena... tulee niin turhautunu olo. ja just toi et iltasin ku se hoitaa vauvaa,ja mä luen vaikka lehtee,niin on koko ajan hokemassa apa,autatko,annatko... oon pari kertaa jo hermostunu ettei muakaa kukaa tääl päivisin auta ja palvele lapsen hoidossa... ja nää asiat on ihan yksinkertasia,ite selvii ihan hyvin... jaa-a...noh,kai se joskuu huomaa. viimestään sitte ku jossai raivonpuuskas nakkelen sen kamat ulos... \|O

Kai sun täytyy nakata kamat pihalle, kun toinen joutuu iltaisinkin hoitaa vauvaa töiden jälkeen. Kyllähän se vauva nukkuu aamupäivisin niin ehdit silloin lukea lehteä. Mies ei varmaan töissä ehdi lehtiä lukea. Olet varmaan juuri niitä uusavuttomia, jotka lapsen tultua alkaa teettää kaikki kotityöt ym puolisolla, eikä itse tee mitään.

nyt tuli ap:n puolesta tosi paha mieli. ei ne kaikki vauvat nuku ihan noin kun sä kirjotat... ja kaikki vauvat ei tosiaankaan nuku yöllä, ja jos se on äiti joka joutuu sillon yölläkin valvomaan vauvan kanssa ja hyssyttämään , niin varmaan jossain vaiheessa loppuu jaksaminen - tai ainakin tulee semmonen tunne.
jotkut vauvat yksin kertasesti on semmosia että ne ei nuku päivälläkään kuin ihan pikkupätkiä kerrallaan; lue siinä sitten lehteä, siivoa, leivo,käy kaupassa tai lepää itse...älä unta nää että se onnistus tosta noin vaan, vaikka olisi vain yksi lapsi perheessä...toki on niitäkin vauvoja jotka nukkuu yöt ja päivät jo ihan pienestä pitäen mutta sellaiset vauvat ovat harvinaisuuksia.
mulla on ollut ihan kumpaakin ääripäätä vauvoja joten puhun kokemuksesta. eka ja toinen vauva oli valvojia, mutta kuopus nukkukin sitte jo kuukauden ikäisestä yöt kunnolla ja lisäksi päivällä tuntitolkulla. olin ihan äimän käkenä, että eihän tämmöstä vauvaa ookkaan. mutta koska oon kokenut kaksi huonounista vauvaa,voin kuvitella kuinka voi tulla tunne että ei kertakaikkiaan jaksa, jos ei saa taustatukea lähimmältään.

ap:lle iso :hug: toivon sydämestäni, että saat levättyä ja asiat kaikin puolin helpottuvat pikku hiljaa... kyllä se mieskin siitä varmaan suhtautumistaan muuttaa, kun oikeesti näkee sun väsymyksen. ja jos ei nää, sun pitää se sille kertoo sellasin sanakääntein että se ymmärtää toden olevan kysymyksessä. syyllistämistä ja huutamista kannattaa välttää, siitä ei ole apua eikä hyötyä. vauva on kuitenkin vielä niin pieni että ehkä isä ei oo vielä täysin oivaltanut (?) rooliaan. ehkä isäkin kuvittelee vauvan vain nukkuvan päivällä. voimia sulle!

 

[NiiN]

jaa että uusavutonki vielä. Juu-u,kummasti käänty tämä nyt mun avuttomuuteen koko homma. kyllä se oon tosiaan mä joka pesee pyykit,tiskaa,tekee ruuat ja siivoopi. ei kai se ny oo liikaa pyydetty et toinen hoitas muutaman tunnin muksua? Täs nyt oli kyse siitä et oon aika väsynyt siihen että MUA EI OLE OLEMASSAKAA MUN MIEHELLE ENÄÄ!!
ei ollu kyse mun lapseni hoitamisesta,ei pyykeistä eikä mistää muusta! hemmetin taulapäät... miks vaivatua toisen eteen niin kamalasti jos ei ite saa yhtää takas...?

 

[samperi]

Juu, kannattaa tarkkaan miettiä mitä aina kirjoittaa.
Porukalla on tyylinä napata just se epäolennainen kohta tekstistä ja jauhaa siitä
Ja toinen on just nuo "täydelliset" äidit, jotka ei edes väsymystä tunne
Älä välitä

 

[NiiN]

niin juu,meidän vauva nukkuu yöt ja parit hassut päiväunet. jotta juu,täytyy sitä kotiaki yrittää hoitaa.. kiitos "vieras",tätäpä tarkotinkin juuri.