Juontaa siis tämä juurensa Tammikuulle, kun mun iskäni ykskaks yllättäin vaan kuoli pois. :'(
Tässä ollaan opeteltu elämistä uudelleen ilman isää, ja hoidettu juoksevia asioita.
Toissaviikolla tultiin erään vaiheen päätökseen ,kun saatiin isän haudalle kivi. Se oli jotenkin yksi merkkipaalu, jonkun rlämänvaiheen päätös. Lopullinen tajuaminen, ettei se isä todellakaan enää tule takaisin, ei vaikka kuinka kaivataan sydämmemme puhki, ei vaikka itketään silmät päästämme.
Nyt saatiin sitten vihdoin äidin asuntokauppa tehtyä.
Äiti muuttaa tuohon ihan meiän naapurikadulle ihastuttavaan rivitalo-osakkeeseensa. Nuorempi velipoika perheineen taas ostaa meiän kotitalon tuolta maalta. Eli niinkuin äiti halus, sitä ei myydä "vieraalle". Ne kaupat tehdään tosin vasta tuossa heinäkuun lopulla.
Tänään oltiin äitin kanssa siivoamassa äidin uutta kotia, ja huomenna tuodaan äitin kamppeet sinne. I-HA-NAA!!!! :heart: :heart:
Mie oon siis niin onnellinen kun saan äitin tohon lähelle!! Ei tuo kaukana oo tähänkään asti ollut, mutta nyt siis ihan naapurissa!! Ja vielä ihanampaa oli seurata että äiti on pitkästä aikaa jostain innostunutkin. Toki itkuja tirauteltiin taas, kun siinä siivouksen lomassa muisteltiin iskää ja haikeetahan se tietysti on muuttaa kodista, jonka yhdessä omin käsin alusta loppuun rakensivat, ja 30 vuotta siinä asuivat.
Mutta joo, mie en oikeen ole osannut iloita mistään, sillälailla "aidosti" isän kuoleman jälkeen, mutta nyt mie oon, OIKEESTI niin onnellinen.
Kiitos, nam
Tässä ollaan opeteltu elämistä uudelleen ilman isää, ja hoidettu juoksevia asioita.
Toissaviikolla tultiin erään vaiheen päätökseen ,kun saatiin isän haudalle kivi. Se oli jotenkin yksi merkkipaalu, jonkun rlämänvaiheen päätös. Lopullinen tajuaminen, ettei se isä todellakaan enää tule takaisin, ei vaikka kuinka kaivataan sydämmemme puhki, ei vaikka itketään silmät päästämme.
Nyt saatiin sitten vihdoin äidin asuntokauppa tehtyä.
Äiti muuttaa tuohon ihan meiän naapurikadulle ihastuttavaan rivitalo-osakkeeseensa. Nuorempi velipoika perheineen taas ostaa meiän kotitalon tuolta maalta. Eli niinkuin äiti halus, sitä ei myydä "vieraalle". Ne kaupat tehdään tosin vasta tuossa heinäkuun lopulla.
Tänään oltiin äitin kanssa siivoamassa äidin uutta kotia, ja huomenna tuodaan äitin kamppeet sinne. I-HA-NAA!!!! :heart: :heart:
Mie oon siis niin onnellinen kun saan äitin tohon lähelle!! Ei tuo kaukana oo tähänkään asti ollut, mutta nyt siis ihan naapurissa!! Ja vielä ihanampaa oli seurata että äiti on pitkästä aikaa jostain innostunutkin. Toki itkuja tirauteltiin taas, kun siinä siivouksen lomassa muisteltiin iskää ja haikeetahan se tietysti on muuttaa kodista, jonka yhdessä omin käsin alusta loppuun rakensivat, ja 30 vuotta siinä asuivat.
Mutta joo, mie en oikeen ole osannut iloita mistään, sillälailla "aidosti" isän kuoleman jälkeen, mutta nyt mie oon, OIKEESTI niin onnellinen.
Kiitos, nam
:hug: