Nyt on 1,5h "syöty" sitten puuroa

[leijona76]

Kyseenalaistan kyllä neuvolantädin asiantuntemuksen täysin jos tällaista nöyryytyskonstia suosittelee käyttämään lapsen tahdon nujertamiseen. |O

Jos aikuiselle ei maistu joku ruoka niin kauheaa olisi että samaa ruokaa ja vielä kylmänä tuotaisiin joka ruualla eteen, mutta lapsen kohdalla tämä on ok?

Niimpä. En söisi itsekään sitä samaa lautasellista olkoonkin lämmitettyä.

 

[vieras]

Kyseenalaistan kyllä neuvolantädin asiantuntemuksen täysin jos tällaista nöyryytyskonstia suosittelee käyttämään lapsen tahdon nujertamiseen. |O

Jos aikuiselle ei maistu joku ruoka niin kauheaa olisi että samaa ruokaa ja vielä kylmänä tuotaisiin joka ruualla eteen, mutta lapsen kohdalla tämä on ok?

Kylmänä? kyllä minä sen heti lämmitän kun herran menee pöytään sitä syömään..

Ja kyllä.. ei minäkään mene kylään ja rupea vaatimaan jotain muuta ruokaa kuin mitä on tarjolla.. ihan perus asioita tässä harjoitellaan..

Onko pakko syödä jos ei ole nälkä ja ei maistu?

 

[magdalena]

Meillä kans tosi vaikiaa syöminen yleensäkin. Poika kesällä neljävuotias eikä meinaa mikään ruoka kelvata. Laiha on minun mielestä. Yökkii vaan puurot ja kaikki muutki ruuat. Aivan niinku ei osais pureksia ja niellä, vaan yrittää niellä koko suullisen kerralla.Joka syömisessä menee tosi kauan aikaa, ruoka kerkiää monta kertaa jähtyä kun vaan värkkää tyhjää. Järki lähtee joka ruokailukerralla. Liikkuu paljon ja tarvis enemmän ruokaaki.. Lahjomiset ja kaikki konstit yritetty mutta ei..Sanasolia annan joka päivä kun olen kuullu että se parantais ruokahalua. En tiiä onko siitäkään mitään hyötyä. Onko ideoita mitä tekis asialle?

 

[ss]

Ei me siis olla istuttu ruokapöydässä tätä 1,5 h:ta vaan se puuro on ollut pöydässä sen aikaa.. Lapsi puuhaa mitä puuhaa eli leikkii, mut aina kun haluu jotain muuta syötävää osoitan puuroa..

Kokeilen nyt siten tätä kiristystä kun lahjota ei eilen auttanut.. Pihalle ei nälissään lähdetä, koska aina aamulla ensimmäisenä lähdössä ulos ja kyllä täytys ensin oppia aamupala syömään..

onko puurossa maitoa?ettei pelkkää kuivaa puuroa?

 

[coatrack]

Ja kyllä.. ei minäkään mene kylään ja rupea vaatimaan jotain muuta ruokaa kuin mitä on tarjolla.. ihan perus asioita tässä harjoitellaan..

Ok, kukin tavallaan. Jos kylässä olis tarjolla vaikka keitettyä koiraa tai apinan aivoja kuten joissain maissa on hyvinkin mahdollista, en minäkään rupeaisi vaatimaan jotain muuta ruokaa vaan jättäisin vain syömättä, ja olisin sit nälkäinen seuraavaan ruokailuun asti toivoen että tarjolla olisi jotain muuta eikä tuota samaa.

 

[Ihmemaan Liisa]

Kokeilen nyt siten tätä kiristystä kun lahjota ei eilen auttanut.. Pihalle ei nälissään lähdetä, koska aina aamulla ensimmäisenä lähdössä ulos ja kyllä täytys ensin oppia aamupala syömään..

Onnea valitsemallasi tiellä...mut aika pieni näkyy sun lapsi vielä olevan kiristettäväksi ja lahjottavaksi. Jos on kovin omapäinen tapaus, niin samaa vääntämistä on tiedossa vielä monesti ja joka asiassa. Meillä on yksi kovapäinen tapaus ja hänelle on parhaiten tepsinyt joko-tai-metodi. Uhmata ja vääntää esikoinen jaksaa vaikka puoli päivää, jos siihen lähtee mukaan...

Nälkä on yleensä paras motiivi syödä, joten jos ei nyt maistu niin sitten maistuu seuraava ruoka. Joka ei mun mielestä pidä olla se aamuinen, vaan sitä mitä muutenkin olit suunnitellut laittavasti lounaaksi. Mitä vähemmällä syömistemppuilut sivuuttaa, sitä helpommalla lopulta pääsee. Syödä pitää kuitenkin monta kertaa päivässä, joten parempi vaikka jättää yksi ateria tai pari ateriaa syömättä kuin lähteä taistelemaan joka aterialla.

Neuvolassa voidaan neuvoa vaikka mitä, mutta nekään nevuvot eivät päde kaikkiin, vaan pitää vähän kokeilla ja kuulostella mikä on paras keino oman lapsen kanssa. Ja suoraan sanottuna teidän terkkarin neuvo syömisen suhteen on suoraan -70-luvulta ja joutaisivat ö-mappiin.

 

[vieras]

Meillä auttaa puuron maistumiseen se, että tyttö saa itse valita mitä siihen laitetaan "mausteeksi". Siis vaihtoehtoina jugurttia, voisilmä, maitoa, hunajaa, ripaus sokeria/vaniljasokeria/kaakaota/kanelia jne.. Maistuu tosi hyvin kun on vaihtelua. Syödään myös eri puuroja; mannapuuroja, ruispuuroa, riisipuuroa ja niin edelleen..

Ylipäätään kannattaisi irti siitä tappelusta ruoan suhteen. Ei mitään muuta tarjolle kuin ne ruoat mitä on, anna olla syömättä jos ei syö. Mä en kyllä ite jättäisi pihalle menemättä tuon takia koska en ite kestä olla koko päivää sisällä mutta jos ite jaksat niin mikäs siinä. Joku syyhän siihen yleensä on miksi syömisestä tuollainen valtataistelu tulee, en sitten tiedä mistä teillä on saanut alkunsa..

 

[Gabriela]

Meillä kans tosi vaikiaa syöminen yleensäkin. Poika kesällä neljävuotias eikä meinaa mikään ruoka kelvata. Laiha on minun mielestä. Yökkii vaan puurot ja kaikki muutki ruuat. Aivan niinku ei osais pureksia ja niellä, vaan yrittää niellä koko suullisen kerralla.Joka syömisessä menee tosi kauan aikaa, ruoka kerkiää monta kertaa jähtyä kun vaan värkkää tyhjää. Järki lähtee joka ruokailukerralla. Liikkuu paljon ja tarvis enemmän ruokaaki.. Lahjomiset ja kaikki konstit yritetty mutta ei..Sanasolia annan joka päivä kun olen kuullu että se parantais ruokahalua. En tiiä onko siitäkään mitään hyötyä. Onko ideoita mitä tekis asialle?

Joo meidänkään poika ei ole suurensuuri, joten ruokalu olis tosi tärkeetä.. Neuvolassa seurataan jo kun painoo ei tuu.. no ei varmaan tuu jos ei mikään kelpaa.. Juoksis vaan pihalla.. Meilläkin alkaa konstit loppuun joten kokeillaan tätä.. kaikkee muuta onkin jo sitten melkein kokeiltu.. Sanasolia? tosta en kuullutkaan? Mikä juttu siinä on..

 

[aamuntorkku]

Voi ei.. Kaikenlaisia ongelmia sitä voikin eteen tulla. Meidän esikoinen on aina ollu tooosi hyvä syömään, mut pelkäänpä pahoin, etä tän kuopuksen kanssa taistellaan mekin vielä syömisistä.
Kovin pieni tuo sun lapses vielä on; ymmärtääkö edes täysin, mitä yrität opettaa hänelle?
Itse ehkä valitsisin sen metodin, että tarjoaisin ja jos ei kelpaa, niin seuraavana ateria vasta lounas. Mutta jokainen tekee tyylilään. Tsemppiä uhmiksen kanssa

 

[Gabriela]

Meillä auttaa puuron maistumiseen se, että tyttö saa itse valita mitä siihen laitetaan "mausteeksi". Siis vaihtoehtoina jugurttia, voisilmä, maitoa, hunajaa, ripaus sokeria/vaniljasokeria/kaakaota/kanelia jne.. Maistuu tosi hyvin kun on vaihtelua. Syödään myös eri puuroja; mannapuuroja, ruispuuroa, riisipuuroa ja niin edelleen..

Ylipäätään kannattaisi irti siitä tappelusta ruoan suhteen. Ei mitään muuta tarjolle kuin ne ruoat mitä on, anna olla syömättä jos ei syö. Mä en kyllä ite jättäisi pihalle menemättä tuon takia koska en ite kestä olla koko päivää sisällä mutta jos ite jaksat niin mikäs siinä. Joku syyhän siihen yleensä on miksi syömisestä tuollainen valtataistelu tulee, en sitten tiedä mistä teillä on saanut alkunsa..

Mä tiedän, äitiinsä tullut..

Mut joo on sokeria on laitettu ja hilloa, on mannapuuroa, on kaurapuuroa on riisipuuroa, on ohraluumu puuroa, on voisilmällä ja ilman.. mutta poitti ei tosiaan ole se, etteikö eri ruokalajeja oltas kokeiltu.. kyse on periaatteesta, että mikään ei kelpaa.. onpa poika heittänyt pannukakutkin lattialle ja keksit ja kakun palat ja pullat..

 

[Pinki]

http://www.yliopistonverkkoapteekki.fi/epages/KYA.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/KYA/Products/OE0321295

Meilläkin käytössä tuo sanasol... kuten varmasti tiedät, meilläkin tosi huonoja syömään nuo lapset välillä, mutta tuo ikäänkuin herättää ruokahalun.

Ei ole tullut puheeksi?

 

[coatrack]

Jos ruokailu on tärkeää niin eikö puuron sijaan esim. leivänpala jossa päällä maapähkinävoita (=rasvaa ja proteiinia) olisi puuroa parempi? Tai vaikka murot ja jogurtti.

 

[Ihmemaan Liisa]

Joo mutta kun meillä ei syödä mitään mitä tarjotaan.. ei puuroa, ei ruokaa ei leipää ei mitään mikä tulee ensimmäisenä nenän eteen.. ihan selkee periaate vaan lapsella pistää hanttiin.. jos leivän annat kolmantena vaihtoehtona kun herra on ensin itse saanut valikoida niin sitten maistuu, mutta jos ensimmäisenä niin ei kiitos.. Sama juttu puuron ja jokaisen ruokalajin kanssa..

Älä lähde tuohon leikkiin mukaa. Kuulostaa nimittäin siltä että lapsi on keksinyt nyt että vehtaamalla saa uusia vaihtoehtoja ja tuntee hallitsevansa tilannetta.

Sinä päätät mitä ruokaa ja mihin aikaan syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö vai syökö ollenkaan. Kyllä lapsella viimeistään päivällisaikaan alkaa olla nälkä, jos ei ole syönyt koko päivänä mitään tai vaan pari leipäpalaa. Lapsi ei kuole nälkään, mutta oppii pian huomaamaan että syömättämyydestä seuraa kurja olo ja nälkä.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että lapselle voi olla tulossa vaikka hampaita? Meillä kuopus (2,5-v) söi jokin aika sitten tosi huonosti, ja nimenomaan puuro ei kelvannut, yllättäen huomasin hammaspesulla että kaksi poskihammasta puskee ikenen läpi.

 

[Ed.]

Meillä auttaa puuron maistumiseen se, että tyttö saa itse valita mitä siihen laitetaan "mausteeksi". Siis vaihtoehtoina jugurttia, voisilmä, maitoa, hunajaa, ripaus sokeria/vaniljasokeria/kaakaota/kanelia jne.. Maistuu tosi hyvin kun on vaihtelua. Syödään myös eri puuroja; mannapuuroja, ruispuuroa, riisipuuroa ja niin edelleen..

Ylipäätään kannattaisi irti siitä tappelusta ruoan suhteen. Ei mitään muuta tarjolle kuin ne ruoat mitä on, anna olla syömättä jos ei syö. Mä en kyllä ite jättäisi pihalle menemättä tuon takia koska en ite kestä olla koko päivää sisällä mutta jos ite jaksat niin mikäs siinä. Joku syyhän siihen yleensä on miksi syömisestä tuollainen valtataistelu tulee, en sitten tiedä mistä teillä on saanut alkunsa..

Mä tiedän, äitiinsä tullut..

Mut joo on sokeria on laitettu ja hilloa, on mannapuuroa, on kaurapuuroa on riisipuuroa, on ohraluumu puuroa, on voisilmällä ja ilman.. mutta poitti ei tosiaan ole se, etteikö eri ruokalajeja oltas kokeiltu.. kyse on periaatteesta, että mikään ei kelpaa.. onpa poika heittänyt pannukakutkin lattialle ja keksit ja kakun palat ja pullat..

Ootko kokeillut olla huomioimatta koko juttua muutaman päivän ajan? Tää ei tietenkään toimi kaikilla, mut mun kolmevuotiaalla menee aina kiukutellessa pasmat sekaisin kun heittäydyn ihan diipadaapaa-linjalle ja oon kuin ei olisi mitään tapahtunutkaan. Näkee tytön ilmeestä että se miettii et oho, ei toi toiminutkaan niin kuin luulin. Ruoka pöytään, itse syömään jotain samalla ja juttelua siinä ohessa. Sit kun olet ite syönyt tms, ruoat pois pöydästä. Jos ei istu nätisti/heittelee niin ehkä jäähyn paikka? Mutta jos istuu pöydässä eikä vaan syö,, niin siitä ei huomiota tipu. Jotain tuollaista varmaan ite kokeilisin. Toivottavasti löytyy teille ratkaisu.

 

[Gabriela]

Joo mutta kun meillä ei syödä mitään mitä tarjotaan.. ei puuroa, ei ruokaa ei leipää ei mitään mikä tulee ensimmäisenä nenän eteen.. ihan selkee periaate vaan lapsella pistää hanttiin.. jos leivän annat kolmantena vaihtoehtona kun herra on ensin itse saanut valikoida niin sitten maistuu, mutta jos ensimmäisenä niin ei kiitos.. Sama juttu puuron ja jokaisen ruokalajin kanssa..

Älä lähde tuohon leikkiin mukaa. Kuulostaa nimittäin siltä että lapsi on keksinyt nyt että vehtaamalla saa uusia vaihtoehtoja ja tuntee hallitsevansa tilannetta.

Sinä päätät mitä ruokaa ja mihin aikaan syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö vai syökö ollenkaan. Kyllä lapsella viimeistään päivällisaikaan alkaa olla nälkä, jos ei ole syönyt koko päivänä mitään tai vaan pari leipäpalaa. Lapsi ei kuole nälkään, mutta oppii pian huomaamaan että syömättämyydestä seuraa kurja olo ja nälkä.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että lapselle voi olla tulossa vaikka hampaita? Meillä kuopus (2,5-v) söi jokin aika sitten tosi huonosti, ja nimenomaan puuro ei kelvannut, yllättäen huomasin hammaspesulla että kaksi poskihammasta puskee ikenen läpi.

Juuri tätä tässä nyt harjoitellaan ja tehdään..

 

[Cinnamon Lee]

Mä uskon siihen että kannattaa tarkkaan valikoida mistä asioista "vänkää" uhmakkaan lapsen kanssa. Ja miettiä mietkä seuraukset siitä tulee, kenelle on ja millasta haittaa.

Nyt lapsi sai päättää että ette menneet ulos, vaikka olis itte halunnut. MUtta huomaa että syömättömyydellä saa aikaa asioita.

Mä yrittäisin olla niin etten kiinnittäis huomiota syömättömyyteen. Lounaalla uus yritys, maistuu sitten jos maistuu. Vettä kun saa niin ei ole mitään hätää odottaa seuraavaa kertaa.

 

[vv]

no en tajua miksi sen puuron pitää olla pöydässä kokoajan. miksei sitä voi skipata pois ja sitten unohtaa ruokailun, kunnes seuraava ruoka-aika taas koittaa. ja jos lapsi siinä välissä ehtii vinkumaan jotain syötävää, niin voi sanoa, että seuraava ruoka tulee silloin ja silloin.

 

[Gabriela]

Jos ruokailu on tärkeää niin eikö puuron sijaan esim. leivänpala jossa päällä maapähkinävoita (=rasvaa ja proteiinia) olisi puuroa parempi? Tai vaikka murot ja jogurtti.

Kun kyse ei nyt ole puurosta! Vaan siitä ettei mikään kelpaa.. tälle päivälle nyt sattui vaan juuri tuo puuro.. En opeta lastani syömään pelkkiä herkkuja jotka juuri silloin sattuu maistumaan.. Jos olisin tarjonnut leipää niin ei sekään olisi kelvannut silloin oltaisiin haluttu puuroa.. Jos mitään nyt oltaisiin syöty.. Yleensä ei syödä mitään.. aina kun lähtenyt vaihtamaan ruokaa niin tilanne vain pahentunut entisestään..

 

[katie-]

Meillä ei kanssa pojalle kelvannu puuro niin välipaloja on turha kinuta.. Seuraava ruoka on sillon kun muutkin syö ja sitä samaa mitä itekkin syödään.. eli aamupuuro jäi nyt sit tänänkin aamuna vaihteeks välistä..

 

[vv]

Joo mutta kun meillä ei syödä mitään mitä tarjotaan.. ei puuroa, ei ruokaa ei leipää ei mitään mikä tulee ensimmäisenä nenän eteen.. ihan selkee periaate vaan lapsella pistää hanttiin.. jos leivän annat kolmantena vaihtoehtona kun herra on ensin itse saanut valikoida niin sitten maistuu, mutta jos ensimmäisenä niin ei kiitos.. Sama juttu puuron ja jokaisen ruokalajin kanssa..

Älä lähde tuohon leikkiin mukaa. Kuulostaa nimittäin siltä että lapsi on keksinyt nyt että vehtaamalla saa uusia vaihtoehtoja ja tuntee hallitsevansa tilannetta.

Sinä päätät mitä ruokaa ja mihin aikaan syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö vai syökö ollenkaan. Kyllä lapsella viimeistään päivällisaikaan alkaa olla nälkä, jos ei ole syönyt koko päivänä mitään tai vaan pari leipäpalaa. Lapsi ei kuole nälkään, mutta oppii pian huomaamaan että syömättämyydestä seuraa kurja olo ja nälkä.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että lapselle voi olla tulossa vaikka hampaita? Meillä kuopus (2,5-v) söi jokin aika sitten tosi huonosti, ja nimenomaan puuro ei kelvannut, yllättäen huomasin hammaspesulla että kaksi poskihammasta puskee ikenen läpi.

Juuri tätä tässä nyt harjoitellaan ja tehdään..

mä käsitin, että sulla on se puuro kokoajan siinä hollilla kun lapsi pyytää jotain. ethän silloin sinä päätä sitä ruokailuaikaa vaan lapsi joka pyytää syötävää ?? laita se puuro pois ja ota ruoka esiin vasta kun on tas sen aika.

 

[vieras]

Joo mutta kun meillä ei syödä mitään mitä tarjotaan.. ei puuroa, ei ruokaa ei leipää ei mitään mikä tulee ensimmäisenä nenän eteen.. ihan selkee periaate vaan lapsella pistää hanttiin.. jos leivän annat kolmantena vaihtoehtona kun herra on ensin itse saanut valikoida niin sitten maistuu, mutta jos ensimmäisenä niin ei kiitos.. Sama juttu puuron ja jokaisen ruokalajin kanssa..

Älä lähde tuohon leikkiin mukaa. Kuulostaa nimittäin siltä että lapsi on keksinyt nyt että vehtaamalla saa uusia vaihtoehtoja ja tuntee hallitsevansa tilannetta.

Sinä päätät mitä ruokaa ja mihin aikaan syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö vai syökö ollenkaan. Kyllä lapsella viimeistään päivällisaikaan alkaa olla nälkä, jos ei ole syönyt koko päivänä mitään tai vaan pari leipäpalaa. Lapsi ei kuole nälkään, mutta oppii pian huomaamaan että syömättämyydestä seuraa kurja olo ja nälkä.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että lapselle voi olla tulossa vaikka hampaita? Meillä kuopus (2,5-v) söi jokin aika sitten tosi huonosti, ja nimenomaan puuro ei kelvannut, yllättäen huomasin hammaspesulla että kaksi poskihammasta puskee ikenen läpi.

Juuri tätä tässä nyt harjoitellaan ja tehdään..

Paitsi että lapsi on kai päättänyt että tällä aterialla ei syö. Fine.

Mulla on tällainen maistamisperiaate: kaikkea pitää edes maistaa. Tykätä ei tarvitse. Lapsi päättää sitten minkä verran mitäkin syö. Yritän olla tuputtamatta, lahjomatta ja kiristämättä. Pöydässä istutaan kunnes kaikki ovat syöneet tai jos vanhempi antaa luvan poistua. Silloin pitää sitten mennä omiin leikkeihin, kukaan ei tule kesken aterian viihdyttämään.

Lapsi 2 v ja toisinaan ilmoittaa jo keittiön ovella, että ei syö, mutta kun kehottaa maistamaan ja antaa lapsellekin mahdollisuuden perääntyä aiemmasta kovapäisestä mielipiteestä ilman sen kummempaa draamaa (maista, syö jos maistuu, me muutkin syömme tässä ihan samaa ja hyvin menee), suht hyvin menee. Meillä ainakin on lapsella niin iso ego, että sitä pitää huomioida juurikin tuollaisella "kasvojensäilyttämisellä" toisinaan. Jääräpää ja herkkis.

Hei muuten: syötkö itse samaan aikaan kuin lapsesi?

 

[leijona76]

Joo mutta kun meillä ei syödä mitään mitä tarjotaan.. ei puuroa, ei ruokaa ei leipää ei mitään mikä tulee ensimmäisenä nenän eteen.. ihan selkee periaate vaan lapsella pistää hanttiin.. jos leivän annat kolmantena vaihtoehtona kun herra on ensin itse saanut valikoida niin sitten maistuu, mutta jos ensimmäisenä niin ei kiitos.. Sama juttu puuron ja jokaisen ruokalajin kanssa..

Älä lähde tuohon leikkiin mukaa. Kuulostaa nimittäin siltä että lapsi on keksinyt nyt että vehtaamalla saa uusia vaihtoehtoja ja tuntee hallitsevansa tilannetta.

Sinä päätät mitä ruokaa ja mihin aikaan syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö vai syökö ollenkaan. Kyllä lapsella viimeistään päivällisaikaan alkaa olla nälkä, jos ei ole syönyt koko päivänä mitään tai vaan pari leipäpalaa. Lapsi ei kuole nälkään, mutta oppii pian huomaamaan että syömättämyydestä seuraa kurja olo ja nälkä.

Oletko muuten tullut ajatelleeksi, että lapselle voi olla tulossa vaikka hampaita? Meillä kuopus (2,5-v) söi jokin aika sitten tosi huonosti, ja nimenomaan puuro ei kelvannut, yllättäen huomasin hammaspesulla että kaksi poskihammasta puskee ikenen läpi.

Juuri tätä tässä nyt harjoitellaan ja tehdään..

Ei, ku sä päätit että pakko syödä se puuro. Lähdit vänkäämään. Ruoka pois ja lounaalla uusi yritys.

 

[Ihmemaan Liisa]

Sinä päätät mitä ruokaa ja mihin aikaan syödään, lapsi päättää kuinka paljon syö vai syökö ollenkaan. Kyllä lapsella viimeistään päivällisaikaan alkaa olla nälkä, jos ei ole syönyt koko päivänä mitään tai vaan pari leipäpalaa. Lapsi ei kuole nälkään, mutta oppii pian huomaamaan että syömättämyydestä seuraa kurja olo ja nälkä.

Juuri tätä tässä nyt harjoitellaan ja tehdään..

[/quote]

Mut eikös sun ole tarkoitus saada lopulta lapsi syömää, eli oma tahtosi läpi?Se ei ole tuon idea, vaan pointti on se, että lapsi itse oppii säätelemään nälän- ja kylläisyydentunnetta ns. kantapäänkautta. Oivaltamiseen voi mennä jonkin aikaa, mutta luultavasti sen jälkeen syöminen sujuu helpommin.

Kuten tuolla jo joku kirjoittikin, tee ruokailuhetkestä teidän mukava yhteinen hetki: Samaa ruokaa molemmille, samanlaiset lautaset ym. ja syötte yhdessä kiireettä ja tekemättä siitä sen kummempaa numeroa. Jos lapsi ei syö, älä huomio sitä mitenkään, voi olla että hetken päästä alkaakin syödä kun näkee sinun syövän vieressä. Toimii ainakin meillä

 

[Kirsikka]

Voi ei, tuosta ei lopputulosta tule, muutakuin pojalla ikuinen kammo puuroon :| Istutko sä itse 1.5h ruuan edestä mitä et yksinkertaisesti saa alas? Et, sä kaavit sen pois ja syöt jotain muuta tai jätät syömättä.

 

[coatrack]

Lapsi ei ole pieni aikuinen vaan ajatukset kulkevat eri ratoja, mahtaakohan syy-seuraussuhden puuron ja ulkoilun välillä olla selvä kun monille lapsille jo "maista tämä yksi lusikallinen niin sitten saat tämän maitolasin" on epäselvä.

"New cognitive research shows that 3-year-olds neither plan for the future nor live completely in the present, but instead call up the past as they need it. 'There is a lot of work in the field of cognitive development that focuses on how kids are basically little versions of adults trying to do the same things adults do, but they're just not as good at it yet. What we show here is they are doing something completely different,' says professor Yuko Munakata at the University of Colorado at Boulder. Munakata's team used a computer game and a setup that measures the diameter of the pupil of the eye to determine mental effort to study the cognitive abilities of 3-and-a-half-year-olds and 8-year-olds. The research concluded that while everything you tell toddlers seems to go in one ear and out the other, the study found that toddlers listen, but then store the information for later use. 'For example, let's say it's cold outside and you tell your 3-year-old to go get his jacket out of his bedroom and get ready to go outside,' says doctoral student Christopher Chatham. 'You might expect the child to plan for the future, think "OK it's cold outside so the jacket will keep me warm." But what we suggest is that this isn't what goes on in a 3-year-old's brain. Rather, they run outside, discover that it is cold, and then retrieve the memory of where their jacket is, and then they go get it.'"

http://news.slashdot.org/article.pl?sid=09/03/28/212243&from=rss