Nyt on ihana vanha lapsi-aiheinen runo hukassa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Niima
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

Niima

Vieras
Olin kaupan kassa jonossa pikku tyttöni kanssa ja takana seisoi iäkäs mummo. yhtäkkiä hän alkoi lausuman jotakin vanhaa runoa ulkomuistista.

se kertoi vauvasta joka on ensin äidin kohdussa ja sieltä synnyttyään ei kerro siitä salaisuudesta missä on ollut..

voi kun joku saisi tästä kiinni ja kertoisi minulle mikä runo on kyseessä!vai voisiko se olla laulu?
 
Yritin miettiä mutta ei kyllä tule mitään mieleen. Itse kirjoitin kummitytön ristiäiskorttiin melko pitkän runon jossa lapsi kyselee vanhemmiltaan miten kaikki tapahtuu ja isä ja äiti sanoo vain että odota kun kasvat isommaksi. Mutta siitä runosta tuskin on kyse. Ei sillä että edes muistaisin tähän hätään miten se meni kun tuosta kortista on aikaa 5 vuotta.
 
Tämä:

Sanotaan ja tosi se onkin,
että juuri ennen meidän syntymäämme
enkeli painaa sormensa huulillemme ja sanoo
"hys hiljaa, vaikene siitä minkä tiedät".
Tästä johtuu, että meillä on syntyessämme
kuoppa ylähuulessamme
emmekä muista mitään mistä tulimme.

(Roderick Macleish)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tämä:

Sanotaan ja tosi se onkin,
että juuri ennen meidän syntymäämme
enkeli painaa sormensa huulillemme ja sanoo
"hys hiljaa, vaikene siitä minkä tiedät".
Tästä johtuu, että meillä on syntyessämme
kuoppa ylähuulessamme
emmekä muista mitään mistä tulimme.

(Roderick Macleish)

Onko tämä?
 
mites tää?


""Tie.
Kuinka minut sä löysit,oma lapseni pien,
kuinka juuri mun luokseni etsit sä tien?

Maailman tiet ovat haaraiset,risteää polut,
meitä yhdistää aika ja yhdistää solut.

Kuinka outo on aika,tuo päivien juoksu,
kuinka tuttu ja rakas sun ihosi tuoksu.

Sinun tuoksusi on viesti aikojen takaa,
sinun sukusi kuiskaus,hiljainen,vakaa.

Se,kuiskaus on silmies pohjalla palo,
kuin tähtien kirkkaasti vilkkuva valo.

Se kaipaako kauas,missä tähtöset hohtaa
esiäidit,esi-isätkin unessa kohtaa?

Sinä pieni ja hauras,miten tiesit sä tulla,
onko matkastas muistikuvia sulla?

Meiltä aikuisilta on unhossa reitti,
tämän elämän opit sen tieltänsä heitti.

Nuku,lapseni,rauhassa-minä liikaa kai kysyin.
Vauvana itsekkin äidille vaiti mä pysyin.

Runon kirjoittanut:Lauri Lehtinen""
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
mites tää?


""Tie.
Kuinka minut sä löysit,oma lapseni pien,
kuinka juuri mun luokseni etsit sä tien?

Maailman tiet ovat haaraiset,risteää polut,
meitä yhdistää aika ja yhdistää solut.

Kuinka outo on aika,tuo päivien juoksu,
kuinka tuttu ja rakas sun ihosi tuoksu.

Sinun tuoksusi on viesti aikojen takaa,
sinun sukusi kuiskaus,hiljainen,vakaa.

Se,kuiskaus on silmies pohjalla palo,
kuin tähtien kirkkaasti vilkkuva valo.

Se kaipaako kauas,missä tähtöset hohtaa
esiäidit,esi-isätkin unessa kohtaa?

Sinä pieni ja hauras,miten tiesit sä tulla,
onko matkastas muistikuvia sulla?

Meiltä aikuisilta on unhossa reitti,
tämän elämän opit sen tieltänsä heitti.

Nuku,lapseni,rauhassa-minä liikaa kai kysyin.
Vauvana itsekkin äidille vaiti mä pysyin.

Runon kirjoittanut:Lauri Lehtinen""





No jos se ei ollu just tämä niin ihana kuitenkin! ja sama idea :)
Se rouva niin hiljaa piipersi siinä että en muista yhtään sanoja mutta jotenki se oli niin herkkä hetki.Tuntemattomalle pikkuselle alkoi ihanasti runoa lukemaan ja sanat oli niin herkät!

Mutta kiitos että jaksoitte vaivautua ja auttaa minua!Sainpahan kaksi ihanaa runoa omiin kätköihin :)
 

Yhteistyössä