Nyt puhukaa järkeä mulle!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja koirakas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

koirakas

Vieras
Laittakaas nyt oiiiiikein päteviä syitä MIKSI meille EI otettais toista koiraa? Voi jumankauta.. mä niin lupasin itselleni, etten mä enää lähtisi siihen pentuvaiheen rumbaan.. ja tässä mä olen, keskustelemassa ystäväni kanssa sen koiran syntyneist pennuista TÄYSIN VALMIINA käännyttämään miehen ajatukseen.. :headwall:
 
:heart: Ku ne pennut vaan on niin ihania, ja kun sopiva saumakin olis, niin miksei? Meillä käydään järjen ja tunteen taistoa 3. koiran ottamisesta :xmas:
Periaatteena ollaan pidetty, et niin monta koiraa kerralla, kun yhdellä ihmisellä on käsiä, mut kun tuo vanhempi koira alkaa nyt vanheta oikeesti, ja uutta perheenjäsentä tekis mieli. Mut tosiasiahan on se, et nyt, tähän hullunmyllyyn pennun ottaminen olis sulaa hulluuutta :D Mutta siltikin tekis mieli...
 
En voi puhua järkeä, kun meillekin pentu tulossa. Kolmen viikon päästä pitäisi syntyä ja jospa meille yksi löytyisi pentueesta :heart:

Miestä en edes käännyttänyt. Kaksi vuotta puhuin ja suunnittelin ja sitten ilmoitin kesäkuussa, että nyt löytyi sopiva kasvattaja ja pentu alustavasti varattu :D Eipä mies kieltänytkään eli nyt tässä jännätään pentujen syntymistä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pajukko:
En voi puhua järkeä, kun meillekin pentu tulossa. Kolmen viikon päästä pitäisi syntyä ja jospa meille yksi löytyisi pentueesta :heart:

Miestä en edes käännyttänyt. Kaksi vuotta puhuin ja suunnittelin ja sitten ilmoitin kesäkuussa, että nyt löytyi sopiva kasvattaja ja pentu alustavasti varattu :D Eipä mies kieltänytkään eli nyt tässä jännätään pentujen syntymistä.

:heart: Voih, minkä rotunen teille tulee?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Alkuperäinen kirjoittaja Pajukko:
En voi puhua järkeä, kun meillekin pentu tulossa. Kolmen viikon päästä pitäisi syntyä ja jospa meille yksi löytyisi pentueesta :heart:

Miestä en edes käännyttänyt. Kaksi vuotta puhuin ja suunnittelin ja sitten ilmoitin kesäkuussa, että nyt löytyi sopiva kasvattaja ja pentu alustavasti varattu :D Eipä mies kieltänytkään eli nyt tässä jännätään pentujen syntymistä.

:heart: Voih, minkä rotunen teille tulee?

Bouvier
 
no siis.. olis tilanne sinällään hyvä;
varaa meillä olisi oikein hyvin maksaa kaikki viimeisen päälle, niinkuin ennenkin -ei siitä ole kiinni,
mieskin heltyisi kyllä, ei tarvisi oikeasti suostutella-olisi ihan mukana ottamassa perheenjäsenen,
toinen koiramme on 4, eli ihan jo aikuinen-olisi mahtava pienen vauvan kanssa..

mutta meillä on myös vähän alle vuoden ikäinen lapsi,
miten menettelisin ettei koira tee hätiä sinne missä "vauva" liikuskelee,
entä kun pentu alkaisi rikkomaan tavaroita?
meillä on just uusittu sisustuskin, tämän aikuisen koiramme kun piti olla ainokainen kun edesmennyt koiramme piti lopettaa.
kokemusta siis kahdesta koirasta kyllä on,
mutta ei pienen lapsen kanssa..
hissiin mahutaan just ja just rattaiden ja 1 koiran kanssa..entä kun ois kaksi?
tai hätä kaiketi keinot keksii..niin pieni se olisi et matkustaisihan se pihalle vaunun alla..
Jaksaisinkohan mä..

no mutta, kun sitten on sekin, että me haluttaisiin myös lapsi suht pienellä ikäerolla..
 
nyt se tuntuu niin mukavalta ajatukselta, mutta jos tässä vaiheessa jo itekki tiiät ettei oo fiksuin ratkasu nii ei kannata... oota tämän pentueen jälkeen vielä jonku aikaa ja jos vielä tuntuu että haluat nii mieti sitte uudestaa! se vaan nyt polttelee ku tietää että siellä niitä pentuja ois :)
 
ja ei, ei auta ketju jossa koira tekee tuhojaa..
meillä kun oli uhmaikäinen vielä tämä narttumme ja tällöin oli edesmennyt pentumme,
oli kerrankin sohvassa 30kg pennun mentävä kuoppa.
tämän pennun edesmentyä kuitenkin jotenkin "tyhjäksi" jäänyt olo..
 
Niin kivoja kun koirat onkin, ite en sotkis vauvaa ja koiraa, vallankin pentukoiraa samaan soppaan..on siinä vaan sen verran hommaa et huh..Vallankin jos on samanlaista kun meillä ettei isäntä paljon ehdi käestää koiran hoitoon niin oikein sydämmestä riipasee kun ei pysty ja sit kun pystyis, niin ei jaksa tarjota koiralle kaikkea sitä virikettä mitä se tarttis..Ton nelivuotiaan sohvaperunan kans on vielä helppoa kun tyytyy tarpeen vaatiessa vähäänkin, mut pentua en missään tapauksessa ottais jos mulla olis taaperoikäinen tai vauva..

Tää on vaan mun näkemys.

Lopeta se miettiminen kuinka teille koira sopis, mieti sitä asiaa sen koiran kantilta, pystytkö oikeesti tarjoamaan sille pennulle kaiken sen mitä se vaatii että saa hyvän elämän?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maira:
Niin kivoja kun koirat onkin, ite en sotkis vauvaa ja koiraa, vallankin pentukoiraa samaan soppaan..on siinä vaan sen verran hommaa et huh..Vallankin jos on samanlaista kun meillä ettei isäntä paljon ehdi käestää koiran hoitoon niin oikein sydämmestä riipasee kun ei pysty ja sit kun pystyis, niin ei jaksa tarjota koiralle kaikkea sitä virikettä mitä se tarttis..Ton nelivuotiaan sohvaperunan kans on vielä helppoa kun tyytyy tarpeen vaatiessa vähäänkin, mut pentua en missään tapauksessa ottais jos mulla olis taaperoikäinen tai vauva..

Tää on vaan mun näkemys.

Lopeta se miettiminen kuinka teille koira sopis, mieti sitä asiaa sen koiran kantilta, pystytkö oikeesti tarjoamaan sille pennulle kaiken sen mitä se vaatii että saa hyvän elämän?

mietinkin, ja tiedän pystyväni mikäli sen otan.
mulle koirat on asia, joiden hyvinvoinnista/tarpeiden täyttämisestä en todella tingi. en tinkisi muunkaan eläimen, jos sellaisia olisi. :)

 
Alkuperäinen kirjoittaja kioto:
Alkuperäinen kirjoittaja ei koiria!:
http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum20/HTML/331345.html siinä syytä kerrakseen..

Tässä juurikin hyviä syitä


selasin alun läpi, eikä yksikään noista ollu yhtä paha, kuin mitä meillä nähtiin :laugh:
ei koiran tuhoamisvimma tietyssä iässä ole mulle mikään syy olla sitä ottamatta ja kasvattamatta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja narikka83:
mietittiin kauvan toista koiraa ja koira tuli.. parhaimmillaan ollu 5 koiraa, nyt on vain 4 :D

tää ei nyt kyllä auttanu mua ollenkaan :D
meillä oli kaksi myös, "vauva" kuoli vuosikkaana..ja kauhea kaipuu on se toinenkin tähän saada :( en vaan osaa päättää kannattaako se just nyt.
 
Kaks koiraa voi olla sata kertaa rasittavampi kuin yks, riippuu niin siitä pennusta ja sen luonteesta ym. mikä tulisi.

Ja toinen asia, koira ei välttämättä olekaan aina lapsirakas. Sitten on koirasta luopuminen edessä ja se on sitten taas paha paikka.

Itse odottaisin, että nuorinkin lapsi on n. kolme eli jotain järkeä jo päässä ennenkuin ottaisin uutta koiraa.
 
Täällä myös pentukuume. Soitin jo meidän koiran kasvattajallekin ja parin viikon päästä ois pentuja tulossa. :) Mies ei vielä ole lämmennyt. Tai oikeastaan on, mutta järki pistää vastaan hänellä. Jossain määrin minullakin.

Meillä on 11,5v tiibetinspanieli ja toisen samanlaisen siis tahtoisin. Jotenkin tuntuu siltä, että se pentu olisi helpompi opettaa, kun on jo ennestään koira plus että sitten kun tuosta pallerosta aika jättää niin olisi jo valmiina uusi koira. Kasvattajakin suositteli tuosta syystä ottamaan koiran, jos kerran jatkossakin aikoo koiran pitää. Meidän koiralla kuitenkin mahdollisesti vielä useita hyviä vuosia edessä ja toivottavasti siis on.

Mutta... :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Täällä myös pentukuume. Soitin jo meidän koiran kasvattajallekin ja parin viikon päästä ois pentuja tulossa. :) Mies ei vielä ole lämmennyt. Tai oikeastaan on, mutta järki pistää vastaan hänellä. Jossain määrin minullakin.

Meillä on 11,5v tiibetinspanieli ja toisen samanlaisen siis tahtoisin. Jotenkin tuntuu siltä, että se pentu olisi helpompi opettaa, kun on jo ennestään koira plus että sitten kun tuosta pallerosta aika jättää niin olisi jo valmiina uusi koira. Kasvattajakin suositteli tuosta syystä ottamaan koiran, jos kerran jatkossakin aikoo koiran pitää. Meidän koiralla kuitenkin mahdollisesti vielä useita hyviä vuosia edessä ja toivottavasti siis on.

Mutta... :D

Ai niin ja minä olen vielä kotiäitinä ensi kesään asti eli senkin puolesta olisi ideaali aika pennu ottamiselle. Lapset nyt 7v, 5v ja 2v4kk.
 
Alkuperäinen kirjoittaja noo:
Kaks koiraa voi olla sata kertaa rasittavampi kuin yks, riippuu niin siitä pennusta ja sen luonteesta ym. mikä tulisi.

Ja toinen asia, koira ei välttämättä olekaan aina lapsirakas. Sitten on koirasta luopuminen edessä ja se on sitten taas paha paikka.

Itse odottaisin, että nuorinkin lapsi on n. kolme eli jotain järkeä jo päässä ennenkuin ottaisin uutta koiraa.

mä uskon, että kun se pentu kasvaa ihan pienestä tässä ympäristössä,'
ja on roduiltaan/perimältään tämä kyseinen,
tulisi se hyvin toimeen meiän muiden kanssa.
Toki pennun valintaankin käyttäisin mahdollisimman paljon aikaa tutustuakseni pentujen luonteisiin.
Meillä vuosikas, joka jo osaa (tottakai vahdittuna! ) olla koiran kanssa,
eli varsinaisesti tässäkään en näe ongelmaa.
 

Yhteistyössä