Esikoinen sairastui yöllä.Ilmeisesti keuhkoputkentulehdus tms.Kuumetta ei ole, muttei koulukuntonenkaan, joten tämä ja huominen päivä saa mennä levätessä.Käydään sairaanhoitajan vastaanotolla, jotta saan töihin lapun (meillä vaaditaan joko sairaanhoitajan tai lääkärin todistus lapsen sairaudesta).
No juu, eihän pieni sairaudelle mitään voi ja toki jään kotiin hoitamaan lasta.Tänään vaan oli kaikkein huonoin päivä, kun mies ei pysty kertakaikkiaan olemaan poissa.Hänelle ei sijaista saa ja minulle taas saa helpommin.
Minulla olis vaan töissä ollut opiskelijan ohjaus.Opiskelija aloitti viimeviikolla ja ollaan nähty 1 kerran (minulla ollut vapaata ja hän oli sairaana)toinen ohjaajista on parhaillaan yövuorossa.Olis ollut niin tärkeää tämä alkuvaiheen perehdytys, varsinkaan kun opiskelija ei ole ikinä käynytkään aikaisemmin psykiatrisessa sairaalassa....Toki meillä kaikilla on ohjaus velvollisuus osastolla, mutta päävastuu on minulla ja yhdellä toisella sairaanhoitajalla....Nyt vaan harmittaa opiskelijan puolesta kun olin sopinut tälle ja huomiselle päivälle tiiviin ohjaus tuokion.... Opiskelija nyt pikkasen jää "tuuliajolle".
Onneksi on näppärän oloinen ja varmasti pärjää, mutta harmittaa vietävästi hänen puolestaan ja varsinkin kun huhtikuussakin minulle tulee itselleni kaksi pätkää pitkiä vapaita,No onneksi opiskelijalla on 9 viikon harjoittelujakso ja varmasti ehdin vielä hänen kanssaan työvuoroissa olemaaan.Olen opiskelija vastaava meidän työpaikalla ja senkin vuoksi minulle on varmaan kunnia asia että opiskelijan ohjaus hoidetaan mallikkaasti.Tuleehan heistä meidän tulevia työtovereita ja moni opiskelija on jäänyt kesätöihin ja siitä sitten taloon sijaiseksi....
En saisi olla "pettynyt" kotiin jäämisestä vaikkakin lasteni eteen olen valmis tekemään kaiken, mutta silti minua pikkasen harmittaa.... :ashamed: (Saa kivittää....)
No juu, eihän pieni sairaudelle mitään voi ja toki jään kotiin hoitamaan lasta.Tänään vaan oli kaikkein huonoin päivä, kun mies ei pysty kertakaikkiaan olemaan poissa.Hänelle ei sijaista saa ja minulle taas saa helpommin.
Minulla olis vaan töissä ollut opiskelijan ohjaus.Opiskelija aloitti viimeviikolla ja ollaan nähty 1 kerran (minulla ollut vapaata ja hän oli sairaana)toinen ohjaajista on parhaillaan yövuorossa.Olis ollut niin tärkeää tämä alkuvaiheen perehdytys, varsinkaan kun opiskelija ei ole ikinä käynytkään aikaisemmin psykiatrisessa sairaalassa....Toki meillä kaikilla on ohjaus velvollisuus osastolla, mutta päävastuu on minulla ja yhdellä toisella sairaanhoitajalla....Nyt vaan harmittaa opiskelijan puolesta kun olin sopinut tälle ja huomiselle päivälle tiiviin ohjaus tuokion.... Opiskelija nyt pikkasen jää "tuuliajolle".
Onneksi on näppärän oloinen ja varmasti pärjää, mutta harmittaa vietävästi hänen puolestaan ja varsinkin kun huhtikuussakin minulle tulee itselleni kaksi pätkää pitkiä vapaita,No onneksi opiskelijalla on 9 viikon harjoittelujakso ja varmasti ehdin vielä hänen kanssaan työvuoroissa olemaaan.Olen opiskelija vastaava meidän työpaikalla ja senkin vuoksi minulle on varmaan kunnia asia että opiskelijan ohjaus hoidetaan mallikkaasti.Tuleehan heistä meidän tulevia työtovereita ja moni opiskelija on jäänyt kesätöihin ja siitä sitten taloon sijaiseksi....
En saisi olla "pettynyt" kotiin jäämisestä vaikkakin lasteni eteen olen valmis tekemään kaiken, mutta silti minua pikkasen harmittaa.... :ashamed: (Saa kivittää....)
Olin ihan käsittämättömän harmissani. Tietty lapsen sairaudesta mutta myös siitä, että taas jäi siivous tekemättä.
) :hug: