:hug: Mä muistan vielä niin elävästi kaikki noi tunteet jota säkin käyt nyt läpi. Imetyksen lopettamisesta on nyt 3kk aikaa ja tyttö oli tuolloin muutamaa päivää vaille 5kk. Mutta se helpottaa, usko pois =)
Mie lopetin imetyksen esikoisen aikana siksi, kun puri ja käänsi päätään jne. Oli 10 kuukautta vanha. Tokan kohdalla oli sama tilanne, mutta imetys jatkui 1v 2kk ikään asti, kun sinnikkäästi jatkoin. Ja kaksoset ovat myös purreet ja temppuilleet tissillä, mutta imetän yhä, kaksoset 1v 7kk.
I
ihan tosiko
Vieras
T
Turkilmas
Vieras
Kiitos kivoista kommenteista ja lohdun sanoista. Tää on kyllä ollut helvetillinen tie alusta asti. Ensin mulla oli rinnat NIIN kipeät. Aina sanotaan että se kipu hellittää muutaman sekunnin päästä. Ei hellittänyt. Hammasta purren ja jokaista lihasta jännittäen kestin kivun, mutta välillä oli pakko antaa rintojen levätä ja antaa lisämaitoa.
Sitten alkoikin jo rintaraivarit ja hirvittävä huuto. Jätkä sai raivokohtauksen jo tissin nähtyään eikä siinä auttanut mikään. Koitin totisesti kaiken mahdollisen, mutta ei niin ei.
2,5 kk:n ikäisenä tuli sit nuo hampaat ja siitä asti on pureskellut. Plus että rintaraivarit jatkui. Ja poika ei suostunut imemään kuin öisin.
Tässä välissä käytin rintapumppua ja lypsin maitoa ja siitä sainkin sitten taas rinnat hemmetin kipeiksi.
Tähän päälle itku, syyllisyyden tunteet, pelko siitä että maito loppuu, huonommuuden tunteet, suru imetyksen epäonnistumisesta... oikeesti karmeaa.
Esikoista mä pystyin imettämään 2 kk ja sen jälkeen jätkä teki täydellisen stopin. Nyt päästiin vähän pidemmälle edes. Kaipa sitä täytyy koittaa olla tyytyväinen ja antaa itselleen myönnytys. Kukaan täysjärkinen ei voi mulle tulla sanomaan ettenkö olis yrittänyt. Vielä kun ite käsittäis sen.
No, kaipa tää tästä helpottaa. Ja on tuo sälli ainakin kasvanut vaikka ei tissimaitoa olekaan saanut
Sitten alkoikin jo rintaraivarit ja hirvittävä huuto. Jätkä sai raivokohtauksen jo tissin nähtyään eikä siinä auttanut mikään. Koitin totisesti kaiken mahdollisen, mutta ei niin ei.
2,5 kk:n ikäisenä tuli sit nuo hampaat ja siitä asti on pureskellut. Plus että rintaraivarit jatkui. Ja poika ei suostunut imemään kuin öisin.
Tässä välissä käytin rintapumppua ja lypsin maitoa ja siitä sainkin sitten taas rinnat hemmetin kipeiksi.
Tähän päälle itku, syyllisyyden tunteet, pelko siitä että maito loppuu, huonommuuden tunteet, suru imetyksen epäonnistumisesta... oikeesti karmeaa.
Esikoista mä pystyin imettämään 2 kk ja sen jälkeen jätkä teki täydellisen stopin. Nyt päästiin vähän pidemmälle edes. Kaipa sitä täytyy koittaa olla tyytyväinen ja antaa itselleen myönnytys. Kukaan täysjärkinen ei voi mulle tulla sanomaan ettenkö olis yrittänyt. Vielä kun ite käsittäis sen.
No, kaipa tää tästä helpottaa. Ja on tuo sälli ainakin kasvanut vaikka ei tissimaitoa olekaan saanut
Turkilmas, mä jaksoin tuota rumbaa esikoisen kohdalla vaan 3 kk. Sitten riitti. Kädet ylös, tämä mamma luovuttaa.
Pisaraakaan maitoa en joutunut rinnoista sen jälkeen pumppaamaan tai puristelemaan, kun imetys loppui. Se kertoo siitä, miten paljon (eli vähän) maitoa edes tuli.
Tyttö on kasvanut hyvin, kehittynyt hyvin, ikäisekseen hiton fiksu, jne. Terve, tai siis ei sen sairaampi kuin 6½ kk täysimetetty ja 1 v 9 kk osittaisimetetty veljensä.
Älä sure, ei pitkä imetys ole mikään hyvän äitiyden vaatimus :hug:
Pisaraakaan maitoa en joutunut rinnoista sen jälkeen pumppaamaan tai puristelemaan, kun imetys loppui. Se kertoo siitä, miten paljon (eli vähän) maitoa edes tuli.
Tyttö on kasvanut hyvin, kehittynyt hyvin, ikäisekseen hiton fiksu, jne. Terve, tai siis ei sen sairaampi kuin 6½ kk täysimetetty ja 1 v 9 kk osittaisimetetty veljensä.
Älä sure, ei pitkä imetys ole mikään hyvän äitiyden vaatimus :hug:
:hug: Sinä itse olet oman jaksamisesi ja tilanteenne paras asiantuntija. Kuten sanottu, ole itsellesi armelias. Peikkis on saanut sulta kuitenkin vasta-aineita rintamaidon muodossa sentään 4,5 kk 
Hyvä äitiys on mun mielestäni nimenomaan omien ja vauvan voimavarojen oikeaa tulkintaa ja toimimista niiden mukaan.
Hyvä äitiys on mun mielestäni nimenomaan omien ja vauvan voimavarojen oikeaa tulkintaa ja toimimista niiden mukaan.
Siitä oon samaa mieltä, että imetys on aivan mittaamattoman suuri asia, silloin kun se on ajankohtainen. Kun se aika hieman kuluu, niin se on pikkujuttu enää. Oli se onnistunut tai sitten ei onnistunut.
Se on totta, että kyllä sinä vielä imetyksen saisit käyntiin. Mutta sitten täytyy miettiä se kanta, että onko se tosiaan sen arvoista? Oot päätöksen jo tehny ja se on yleensä paras päätös. Joskus joku voi sitä katua jälkeenpäin, mutta yleensä ne vaistot siitä omasta voinnista on oikeassa. Sehän yleisin syy imetyksen lopettamiseen on, äidin tunne, että nyt tämän haitat on suuremmat kuin hyödyt. Se on justiinsa hienoa, että kun äiti on niin herkkänä, pystyy hän varmana sen sanomaan, mikä on itselleen ja vauvalleen parasta.
Harvoin kellään muulla kiinnostaa toisten imetys sen keskusteluhetken vertaa kauempaa. Jos sinne joku nyt pistääkin laskennallisia faktoja imetyksestä ja sen mahdollisuudesta jne, niin ne täytyy vain ohittaa (paitsi, jos on hakemassa näitä faktoja) Ja koska nämä keskustelijat, jotka meinaavat jyrätä sen äidin mielipiteen omallaan perustavat nämä melkein aina omiin kokemuksiin siitä, että mikä on parasta ollut. Se on sitten todella jännä, että monet ottavat sitten niin tosissaan sellaset mielipiteet, vaikka tiedetään että muut unohtaa sen keskustelun samantien ja että ne neuvot ovat harvoin sovellettavissa omaan tilanteeseen (paitsi niiden faktojen osilta) Tämä paasaus nyt vain sen takia, kun satuin katselemaan sitä, että keskustelu siirtyy sinne, että kannattaako lopettaa vai ei.
Se on totta, että kyllä sinä vielä imetyksen saisit käyntiin. Mutta sitten täytyy miettiä se kanta, että onko se tosiaan sen arvoista? Oot päätöksen jo tehny ja se on yleensä paras päätös. Joskus joku voi sitä katua jälkeenpäin, mutta yleensä ne vaistot siitä omasta voinnista on oikeassa. Sehän yleisin syy imetyksen lopettamiseen on, äidin tunne, että nyt tämän haitat on suuremmat kuin hyödyt. Se on justiinsa hienoa, että kun äiti on niin herkkänä, pystyy hän varmana sen sanomaan, mikä on itselleen ja vauvalleen parasta.
Harvoin kellään muulla kiinnostaa toisten imetys sen keskusteluhetken vertaa kauempaa. Jos sinne joku nyt pistääkin laskennallisia faktoja imetyksestä ja sen mahdollisuudesta jne, niin ne täytyy vain ohittaa (paitsi, jos on hakemassa näitä faktoja) Ja koska nämä keskustelijat, jotka meinaavat jyrätä sen äidin mielipiteen omallaan perustavat nämä melkein aina omiin kokemuksiin siitä, että mikä on parasta ollut. Se on sitten todella jännä, että monet ottavat sitten niin tosissaan sellaset mielipiteet, vaikka tiedetään että muut unohtaa sen keskustelun samantien ja että ne neuvot ovat harvoin sovellettavissa omaan tilanteeseen (paitsi niiden faktojen osilta) Tämä paasaus nyt vain sen takia, kun satuin katselemaan sitä, että keskustelu siirtyy sinne, että kannattaako lopettaa vai ei.
T
Turkilmas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Ravistettava:
Kiitos :hug: . Näistä meikäläisenkään pajahanskoista ei paljon maitoa tursua. Itse asiassa en oo tarvinnut edes liivinsuojiakaan kun muutaman ekan viikon. Että eipä meikäläiselläkään tuo tuotanto kaksista ole. Ei edes nouse maito kovin helpolla. Yölläkin jätkä saa odotella viitisen minuuttia ennen kuin alkaa herumaan. Ei ihme että menee hermot :| .
Ja juu, meillä esikoinen sai tosiaan vaan 2 kk rintamaitoa ja silloinkin vain osittaisena. Ja vallan hyvä poika siitä kasvoi
. Enkä mä ajattele olevani huono äiti kun en imettämisessä onnistunut. Mutta epäonnistujaksi imettämisen saralla tunnen kyllä itseni :| . Kaipa tuo tunne alkaa hiljalleen helpottaa.
V
vieras
Vieras
minä lopetin kun lapsi 4kk.maitoa ei vaan tullut niin ei tullut.mitä tommosesta murhetta kantamaan.kunhan lapsi jotain ruokaa saa niin hyvä niin
Alkaa se helpottaa. Miulla oli imetyksen aloittaminen vaikeaa ja piti antaa lisämaitoa. Hirveetä itseruoskintaa harrastin sitten sen takia, että ny sillä lapsella on suolisto piloilla... 
silloin tuntu kamalalta, mutta nyt kuin muistelen, niin lähinnä huvittaa, että miten ihmeessä sitä olikin niin paniikissa.
Että et ole huono äiti
silloin tuntu kamalalta, mutta nyt kuin muistelen, niin lähinnä huvittaa, että miten ihmeessä sitä olikin niin paniikissa. Että et ole huono äiti
T
Turkilmas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulle tuo lopettaminen oli just noin yksinkertaista esikoisen kanssa. Mutta sitten jälkeenpäin aloinkin miettimään että olisko onnistunut pidempään jos oliskin ollut tietotaitoa. Silloin päätin että jos vielä lapsia saan, niin en takuulla tyri imetystä....ja tässä sitä ollaan :| .
Knicke Kiitos pitkästä "paasauksestasi"
. Takerruin vaan vielä kerran epätoivoisena tuohon kohtaan jossa mainitsit että imetyksen pystyis vielä käynnistämään. Kerro miten? Koska jos on vielä jokin keino millä tästä päästään yli, niin olen sen valmis tekemään. Mä itse olen satavarma että mitään ei enää ole tehtävissä, mutta mielelläni yritän edelleen jos on toivoa. Tämä lopetus ei siis ole itsekkäistä syistä vaan lähinnä siksi että annan pojalle periksi.
Ymmärrän kyllä sun tunteesi. Itsekin kun esikoisen kanssa epäonnistui imetyksessä (poika ei huolinut rintaa kertaakaan yrityksistä ja taisteluista huolimatta) niin oli suuret odotukset toisen lapsen kanssa ja kun sitten kuopuksenkin kanssa imetys takkuili ja loppui eriäisistä syistä niin oli se vaan kova pettymyksen paikka. Vaati kyllä asian läpikäymistä mielessään ja sen hyväksymistä ennen kuin pystyi taas kunnolla jatkamaan arkea ilman hirveää syyllisyyttä ja epäonnistumisen tunteita.
Voimia nyt vaan tämän asian kanssa ja sen ylipääsemiseen. Pääasia on kuitenkin sun ja lapsen hyvinvointi, eli tavallaan turhaa kulutat energiaa murehtimiseen kun senkin energian voi kohdistaa jonhonkin parempaan. Sun ja lapsen välinen rakkaus ja kiintymys ei ole imetyksestä kiinni niinkuin jo tiedätkin =) :hug:
Voimia nyt vaan tämän asian kanssa ja sen ylipääsemiseen. Pääasia on kuitenkin sun ja lapsen hyvinvointi, eli tavallaan turhaa kulutat energiaa murehtimiseen kun senkin energian voi kohdistaa jonhonkin parempaan. Sun ja lapsen välinen rakkaus ja kiintymys ei ole imetyksestä kiinni niinkuin jo tiedätkin =) :hug:
T
Turkilmas
Vieras
MÄ imetin yhestä tisusta tytteliä kun alkoi takkuamaan 6 kk kohdalla.Ja yhellä tissillä mentiin täysimetystä 10 kk ikään asti.Tyttö ei suostunut syömään kiinteitä.Mä uskon totisesti että herkkyyskausi kiinteille on siinä 4 kk kohdalla ja viimeistä lasta en enää täysimettänyt kuin 4 kk.
Ja poika söi tosi hyvin.
Mutta todellakin yhellä tissillä pärjättiin....oli pakko kun tyttö ei huolinut pulloa,ei kiinteitä eikä mitään.
Että parempi noinpäin,menee muutakin kuin tissi.Siinä sitä vasta hulluksi tulee!!!
:wave:
Ja poika söi tosi hyvin.
Mutta todellakin yhellä tissillä pärjättiin....oli pakko kun tyttö ei huolinut pulloa,ei kiinteitä eikä mitään.
Että parempi noinpäin,menee muutakin kuin tissi.Siinä sitä vasta hulluksi tulee!!!
:wave:
T
Turkilmas
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:
Joo, totta tuokin. Vaan kaipa se on pääasia että lapsi kasvaa ja on onnellinen. Sai se sitten tuttelia tai tissiä, pottua tai parsakaalia (tai molempia)
Alkuperäinen kirjoittaja Turkilmas:Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:
Joo, totta tuokin. Vaan kaipa se on pääasia että lapsi kasvaa ja on onnellinen. Sai se sitten tuttelia tai tissiä, pottua tai parsakaalia (tai molempia)
On,mutta mä NIIN ymmärrän mitä läpikäyt...Tuon vitosen kanssa oli sama juttu.Ei koskaan syönyt öisin niin maidontuotanto ei lähtenyt niin hyvin tulemaan.
Ja se 4 kk mentiin vähän kiikun kaakun.
Ja hirvee luopumisen tuska sillä viimeinen vaavi...olis ollut ihanaa imettää pidempään.
Koitinkin vielä pari,kolme kertaa uutta starttia,muttei mulla enää lähtenyt.Aikanaa niillä toimilla.
Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:
Off topiccia, sori Turkilmas:
Mäkin imetin tätä toista lasta vain yhdestä rinnasta monta kuukautta
Kun vauva oli noin 4kk ei enää suostunut ottamaan toisesta, ei vaikka mitä tein! Sitten imetin vain toisesta, ensin täysimetys 6kk ja osittain 1v asti. Mutta heti 10kk aloin antamaan hapanmaitotuotteita runsaasti, kun tuntui että oma maito väheni tosi hurjasti heti kun tuo alkoi kunnolla kiinteitä syömään noin 7kk iässä.
Alkuperäinen kirjoittaja Lilii lisänimetön:Alkuperäinen kirjoittaja k a t a:
Off topiccia, sori Turkilmas:
Mäkin imetin tätä toista lasta vain yhdestä rinnasta monta kuukautta
HIh,jo yhelläkin pärjää jos hyvin tulee...mä imetin siitä yhestä yli vuoden ikään asti,eli 6 kk-n.15 kk
JA ikuisuuskysymys,ei jäänyt eripari tissejä!!
Ihan on ennallaan!!
kumpikin...
No imetyksessä siis kyllä toimii tämä kysynnän ja tarjonnan laki, eli kun vauva vaan imee, niin kyllä se tuotanto lähtee käyntiin. Todella harvassa tapauksessa ne hormonit on huonot, joskus toki niin, mutta yleensä lisäsyöttäminen on se, minkä takia se oma eritys alkaa vähenemään. On olemassa tällasia maitopumppuja, jotka laitetaan niin, että se lisämaito tulee samalla, kun lapsi imee sinun rintaa. En tiedä oikein kyllä noiden pumppujen saatavuutta, enkä hintaakaan. Mutta tämä edesauttaa sinun hormonejasi heräämään ja vauvan imemisen opettamista.
Pureminen taas on niin vauvakohtasta, että siitä ei voi sanoa, että lopettaako vauva sitten puremista ollenkaan. Voihan vauva tietty purra vain sen takia, että sieltä tosiaan tulee niin vähän maitoa, että ei nää sille rinnalle nyt muutakaan tekemistä ku ikenien kutituksen helpotuksen. Vauva on vain oppinut nyt, että sieltä rinnasta ei tule tarpeeksi maitoa siihen nähden, kun sitä tulee pullosta. Eli jos haluaisit jatkaa, se vaatisi sulta hyvin suurta panosta, jotta saat imetyksen käyntiin ja jos vielä se ei ole kunnolla edes alkanutkaan, niin se henkinen rasite sielä taustalla vetää jo sitten hieman mattoa pois alta.
Voidaan sanoa, että teoriassa imetys kyllä lähtisi vielä käyntiin (ne hormonaaliset syyt toki pitäis ottaa huomioon, että jos sielä on jotain, mutta sulla on hyvin monia muitakin syitä, jotka on vähentäny sen maidon, joten nuo hormonaaliset syyt on vain pieni mahdollisuus) käytännössä en minäkään itse uskoisi siihen, että jaksaisin sitä urakkaa, jonka tuo maidontuotannon uudelleen runsastuttaminen onnistuis. Ajattelisin jo, että onnellinen äiti, onnellinen vauva on parempi.
En tiedä, onko teillä ollut lapsella huonoa imuotetta, mutta tähän kyllä pitäs saada hyvin paljon enemmän ohjausta. Meinaan pakkautuneet rinnat ja lapsi, jolla on huono imuote aiheuttaa kyllä niin paljon itkua ja tuskaa ja lopulta sitä epäonnistumistakin.
Pureminen taas on niin vauvakohtasta, että siitä ei voi sanoa, että lopettaako vauva sitten puremista ollenkaan. Voihan vauva tietty purra vain sen takia, että sieltä tosiaan tulee niin vähän maitoa, että ei nää sille rinnalle nyt muutakaan tekemistä ku ikenien kutituksen helpotuksen. Vauva on vain oppinut nyt, että sieltä rinnasta ei tule tarpeeksi maitoa siihen nähden, kun sitä tulee pullosta. Eli jos haluaisit jatkaa, se vaatisi sulta hyvin suurta panosta, jotta saat imetyksen käyntiin ja jos vielä se ei ole kunnolla edes alkanutkaan, niin se henkinen rasite sielä taustalla vetää jo sitten hieman mattoa pois alta.
Voidaan sanoa, että teoriassa imetys kyllä lähtisi vielä käyntiin (ne hormonaaliset syyt toki pitäis ottaa huomioon, että jos sielä on jotain, mutta sulla on hyvin monia muitakin syitä, jotka on vähentäny sen maidon, joten nuo hormonaaliset syyt on vain pieni mahdollisuus) käytännössä en minäkään itse uskoisi siihen, että jaksaisin sitä urakkaa, jonka tuo maidontuotannon uudelleen runsastuttaminen onnistuis. Ajattelisin jo, että onnellinen äiti, onnellinen vauva on parempi.
En tiedä, onko teillä ollut lapsella huonoa imuotetta, mutta tähän kyllä pitäs saada hyvin paljon enemmän ohjausta. Meinaan pakkautuneet rinnat ja lapsi, jolla on huono imuote aiheuttaa kyllä niin paljon itkua ja tuskaa ja lopulta sitä epäonnistumistakin.
S
saman kokenut
Vieras
Halaukset sulle ap! Itellä kävin samoin, ku vauva 2kk. Jotain viikkoja meni, kyl se suru siitä helpottaa. Pääasia että lapsi on tyytyväinen ja saa ruokaa, vaikka sit pullosta. Imetys ei ole helppoa. Joka näin väittää, kuuluu itse ehkä niihin onnekkaisiin jotka vaan paidanhelmaa nostaa ja lapsi on aina tyytyväinen. Itse yritin kaikkeni, ja se päätös lopettamisesta helpotti. Mitä mä itken ja taistelen asian kanssa, jolle en voi mitään. Ja se on paskapuhetta, et maitoa tulee kunhan vaan imettää. Mä imetin ja imetin. Sit neuvolalääkäri sano mulle, että mä olen yrittäny jo liikaakin, eihän koko päivä voi olla sitä imetystaistelua. Jakselkaa!