Toggle sidebar

Nyt se on sit koettu! Kaveri osti sen talvitakin mitä mä olin sanonut suunnittelevani ostavan!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vieras

Vieras
Viikko sitten käytiin yhdessä kaupungilla ja ihastuin tähän takkiin, mutta sanoin että pitää odotella seuraavaa tiliä. Nyt sit kaveri soitti että hän oli sellasen ostanut, olin vaan että :O

Hän kun vuosi sitten osti nahkatakin ja sitä ihastelin niin totes "älä vaan samanlaista osta" ja en sit ostanut vaan ostin erilaisen.

Ja kolmekymppisiä ollaan ei mitään teinejä :D Miten voi olla pokkaa!
 
no ootte kyllä teinejä, ihan biologisesta iästä riippumatta : ) Meillä aikuisilla on hiukan suuremmat ongelmat... Ja niitä henkkamaukan takkeja on sitten joka toisella täällä suomessa (vinkkinä vaan ette järkyty)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aika paskan tempun teki:
Mä ostaisin samanlaisen, ja sanoisin et ei sit tartte nähdä niin kauan kun sullon mun takki päällä... Et palataan keväällä asiaan :D
Click to expand...

Jos mä en muuta löydä niin todellakin ostan samanlaisen koska siihen tykästyin heti. Eipä kaveri sillon mitään oikein kommentoinut kun kokeilin ja sanoin että ihana takki...
 
Samanlainen laukku vielä menettelis, mutta kieltämättä kaksi aikuista naista samanlaisissa takeissa näyttäää todella huvittavalta. Ihan kuin olisi jäänyt se 10-vuotiaitten bestisten kopiointivaihe päälle. Eli ymmärrän harmistumisesi.
 
no mä suhtaudun tohon vähän sillai et, toki saa ostaa vaatteita mi9stä tykkää, ja käyhän usein niin että saman tyylisillä kaveruksilal on samanlaisia vaatteita sattumalta... mutta kyl mä aika pitkään katsoisin jos jostain vaatteesta kaverille kertoisin ja sanoisin että haluun ostaa/aion ostaa ja kaveri siitä innostuneena menee ja ostaa samanlaisen...
tai niinkuin kerran kun oltiin kaverin kanssa kaupassa ja löysin mieluisan takin, (mulla on todellisia vaikeuksia löytää sopivaa takkia) sitä ihailin ja päätin että varaan sen ja tulen ostamaan 2 päivän päästä kun saan palkan... kaveri oli sitä ennen kommentoinut kaikkia takkeja siellä hirveiksi, mutta kun näki miten siitä takista tykkäsin ja sen halusin niin totesi et hän haluu kanssa, marssi kassalle,osti sen ja totesi että meillä ei sitten voi olla samanlaisia takkeja.. et harmi... :o |O
ja eniten vitutti se ettei kaveri edes käyttänyt takkia.. |O
 
Aika moni nainen sanoo takkia sovitettaessa, että "onpa ihana", ja "pitää odottaa seuraavaan tiliin". Toinen juttu on, ostaako sitä sitten todella.

Viime keväänä iskin silmäni kevättakkiin, jota kaveri sovitti. Minäkin koetin samaa takkia (tosin pienempää kokoa) ja kaveri kielsi minua jyrkästi ostamasta sitä. No eipä hän sitten itsekään koskaan ko. takkia ostanut. Minä olisin saattanut ostaakin...

Ylipäätään on lapsellista kieltää toista ostamasta samanlaista takkia, joskin on myös lapsellista toisen kiusaksi ostaa samanlainen. Kyllähän se takki jokaisella näyttää erilaiselta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
mutta kun kaverini osti saman takin kuin minulla (eri värisen) niin olin imarreltu..
Click to expand...

Juu kyllä mäkin tavallaan olen imarreltu, mutta muistupa vaan mieleen kun sillon aikasemmin oli mulle tosiaan sanonut "älä vaan osta samanlaista" kun hänen takkia ihastelin. Tosin kaveri tässä välissä osti mm. samanlaisen huivin kun mulla oli joten tää takkijuttu ei nyt niin yllätyksenä tullut... pisti vaan ärsyttämään.
 
Kelaappa sun sanomisia uudelleen että millä tyylillä sen ilmaisit että ostat sen. Sanoitko tyyllin juuuu, odotetaanpa seuraavaan tilipäivään että raskin tän ostaa" vai VAU mä haen tän torstaina kun saan tilin"
 
Ei ole onneksi ikinä käynyt noin kun kamujen kanssa tykätään erilaisista vaatteista mutta olisi kyllä aika shokki samanlaisissa rotseissa tai en kyllä tykkäisi siitäkään että multa kiellettäisiin ostamasta jotain mistä tykkäisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jokunen:
Ei ole onneksi ikinä käynyt noin kun kamujen kanssa tykätään erilaisista vaatteista mutta olisi kyllä aika shokki samanlaisissa rotseissa tai en kyllä tykkäisi siitäkään että multa kiellettäisiin ostamasta jotain mistä tykkäisin.
Click to expand...

Ehkä mä vittuillakseni ostaisin kuitenkin tossa tapauksessa kun alunperin sen löysinkin ja tosiaankin harvoin mäkään löydän mitään mieleistä talvitakkia.Sitten käytettäisiin samaan aikaan kunnes jompi kumpi luopuisi omansa käytöstä. ;)

 
Mä en oikein ymmärrä (enkä oo kyl koskaan ymmärtäny) tätä mentaliteettia ettei saisi ostaa jotain mistä pitää, jos kaverilla on samanlainen/haluis samanlaisen. Mä en ymmärrä mitä siinä on niin kamalaa, esim. yks kaveri veti aikanaan herneet nenään kun ostin takin josta hänkin piti, vaikka oli juuri ostanut itse erilaisen takin. Mä en oikein vieläkään ymmärrä sitä. :D
 
Mies tuli juuri harrastuksesta. Siellä kahdella äijällä oli ollut uudet samanlaiset rotsit. Olivat katsoneet toisiaan: "Heh heh, hyvä maku sulla, ootko tykännyt takista?" Kolmas oli kysynyt, mistä tuollaisia takkeja saa. Toiset olivat kertoneet, ja mainostaneet vielä halpaa hintaa.

Miksi meidän naisten pitää yrittää tehdä vaatteista (ja kaikesta muustakin ulkoisesta) jonkinlainen persoonamme ainutlaatuisuuden ilmentymä? Miksei voisi vain tuumia, että ostapa vain samanlainen; sarjatuotantoahan nuo vaatteet ovat. Kuitenkin meistä useimmat seuraavat muotia, ts. pyrkivät pukeutumaan jossakin määrin samoin kuin muut.

Ja matkiminen on imartelun vilpittömin muoto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Miksi meidän naisten pitää yrittää tehdä vaatteista (ja kaikesta muustakin ulkoisesta) jonkinlainen persoonamme ainutlaatuisuuden ilmentymä? Miksei voisi vain tuumia, että ostapa vain samanlainen; sarjatuotantoahan nuo vaatteet ovat. Kuitenkin meistä useimmat seuraavat muotia, ts. pyrkivät pukeutumaan jossakin määrin samoin kuin muut.
Click to expand...

Mä en ajattele asiaa noin syvällisesti vaan siten, että kuin kaksi marjaa-ilmiö on yleensä nolon näköinen aikuisilla. Asusteita nyt ei kukaan huomaa, mutta jos näen kaverukset vierekkäin yllään samanlaiset takit, eka ajatus on jotain vähemmän mairittelevaa, kuten "mikähän riippuvuusongelma noilla on".

Vaatteet ovat sarjatuotantoa mutta ihmiset eivät. Eiköhän jokainen jossain määrin toivo tulevansa huomatuksi omana itsenään eikä kenenkään kloonina. Halutaanhan juhlissakin erottua ja olla kauniita, miksei sama pätisi arjessakin lievemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja palma:
Mä en ajattele asiaa noin syvällisesti vaan siten, että kuin kaksi marjaa-ilmiö on yleensä nolon näköinen aikuisilla. Asusteita nyt ei kukaan huomaa, mutta jos näen kaverukset vierekkäin yllään samanlaiset takit, eka ajatus on jotain vähemmän mairittelevaa, kuten "mikähän riippuvuusongelma noilla on".

Vaatteet ovat sarjatuotantoa mutta ihmiset eivät. Eiköhän jokainen jossain määrin toivo tulevansa huomatuksi omana itsenään eikä kenenkään kloonina. Halutaanhan juhlissakin erottua ja olla kauniita, miksei sama pätisi arjessakin lievemmin.
Click to expand...

Kyllä minä tavallaan ymmärrän tuon kaiken. Tuntuu vain niin ristiriitaiselta. Puoli maailmaa pukeutuu pillifarkkuihin, valkeisiin nahkatennareihin ja mustaan takkiin. Ei haittaa, vaikka 10 000 ihmisellä on samanlainen takki kuin itsellä, kunhan se ei ole kaverilla. (jonka kanssa yleensä on ainakin joitakin yhteisiä kiinnostuksen kohteita)

Ja toisaalta halutaan olla samanlaisia kuin muut, toisaalta niin erilaisia ja ainutlaatuisia. Siitä olen aivan samaa mieltä kanssasi, että jokainen sitä ihmisenä onkin. Pukeutui sitten henkkamaukkaan tai itse tehtyihin uniikkivaatteisiin.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa