Nyt se vauvakuume sitten alkoi..

[miimii10]

Eli Keskenmenosta on nyt 2kk ja nyt tuntuu että mennään tän vauvakuumeen kanssa sellaselle tasolle niinku ekanki et ahdistaa raskaana olevat ja kaikki vauvoihin liittyvät.

Tänään jouduin lähtemään tyttöporukasta pois "pääkivun takia" kun ystäväni on nyt niillä viikoilla kun minun piti olla (ennen ei häirinnyt) oon tosi surullinen kun haluisin taas koittaa pikkukakkosta.

Häät olis itsellä 3viikon päästä ja mies sanoi että ehkä suostuu elokuun/lokakuun vaihteessa harkita asiaa.

Miten saan tän ahdistuksen ja surun pois? en nyt varsinaisesti sure että keskenmeno tapahtui vaan tyhjää tunnetta.

En ole voinut kenellekkään puhua asiasta kun häät pukkaa päälle ja tuntuu että tämä olisi liian pieni "huoli" jaettavaksi

 

[miimii10]

:attn:

 

[Huisi hippu]

jos joku haluaa vinkkiä miten saada vauvakuume pois niin tässä se tulee. aloita farmvillen tai/ja treasure islandin pelaaminen facebookissa, toimi ainakin mulla, vauva-ajatukset häipy viikossa. naurakaa vaan, mutta tää on hyvä juttu.

 

[Champion]

Tiedän tunteen. Keskenmenosta kanssa pari kuukautta ja olo on tyhjä. Mä vaan päätin tosin kuumeesta huolimatta etten haluakaan nyt sitä vauvaa vielä. MUTTA vaikka tää ei sua lohduta niin ainakin sun mies sen vauvan sun kanssa tekee. Elo/lokakuun vaihteeseen ei ole oikeastaan kovin paljoa aikaa ja kohta sulla on häät

 

[minnaryyni]

Miks sitä pitää harkita sinne asti? Eikö se ollu valmiiksi harkittuna jo, kun tää keskenmennyt sai alkunsa? Mulla oli ennen kolmosta kaks keskenmenoa, jälkimmäinen tosi alkuvaiheessa. Kolmonen sai alkunsa niin, et keskenmenonmenkoista laskettiin la.

 

[Nana]

Jos olet jo ollut raskaana, niin miksi mies haluaa odottaa? Tuntuisi itsestä lähes loukkaukselta. Ikäänkuin aiempaakaan lasta ei olisi haluttu. Vai oliko keskenmeno hänelle miten traumaattinen kokemus?

 

[miimii10]

meillä oli tosi traumaattinen vuosin melkein kuiviin vessan lattialle ja ambulanssit sun muut tuli, onneks neiti ei nähny mun ulvontaani silloin.
On sanonu ettei siks ihan vielä oo valmis jos joudutaan kokemaan sama.

En tajuu itseeni miks en vois syksyyn odottaa mut nää ahdistus/masennus "kohtaukset" tekee mun päivistä helvettiä :headwall:

 

[minnaryyni]

No sitten ton odottamisen ymmärtää paremmin. Mulla eka keskenmeno oli vasta vk 11 ja vuosin kaikki vaatteeni vereen päivystyspolilla, jonne pääsin just ja just autolla. Toisaalta tuntuu, et eihän odottelu nyt sit vaan pahenna pelkojakin?

 

[miimii10]

Niin voi tässä olla takana jotain suurempaakin en tiedä, joka tapauksessa me mennään selvästi ihan eri suuntiin asian kanssa :ashamed:

Mietin et pitäisikö ehdottaa että aikaistaisi asiaa, voihan olla että tärppäyksessä menee jo oma aikansa vai olla suusupussa..

 

[minnaryyni]

Vaikea tietty toista neuvoa tämmöisessä, mutta me ei ainakaan edes harkittu ehkäisyä ekan keskenmenon jälkeen. Siinä meni sitten reilut puoli vuotta, että tärppäsi uudestaan - se jälkimmäinen keskenmeno. Ja tosiaan siitä sitten heti uudelleen raskaaksi, lopputulos nyt 4kk

 

[Nana]

No sitten ymmärrän, jos oli tuollainen taustalla. Yritä saada tosiaan muuta tekemistä itsellesi. Ja voisitte käydä miehen kanssa lääkärille puhumassa asiasta, niin hänkin vakuuttuisi, että raskaus ei vaaranna sinun henkeäsi. Jos on siis jäänyt traumoja tuosta.
Lähtekää lomalla yhdessä tai jotain muuta, ota joku projekti itsellesi...