ystäväni on raskaana, on yksin, ilman autoa, mitään hoitojärjestelyjä jne.. Hänen lapsensa olisi 1v9kk kun tämä toinen syntyisi.. nyt haluaisin teiltä kokemuksia ja kertomuksia millaista teillä on arki ollut kahden pienen lapsen kanssa yksinhuoltajana.
NYT TARTTIS KOKEMUKSIA!! (arjesta kahden pienen lapsen kanssa)
- Viestiketjun aloittaja Kiukkuperse
- Ensimmäinen viesti
K
Keikas
Vieras
En ole yh, mutta lapsillani on sama ikäero. Sellaisia neuvoja, että esikoista mahdollisimman paljon vauvan hoitoon mukaan ja muutenkin esikoisen huomioimista vaikka vauvan kustannuksella. Tämä siksi, että arki on paljon helpompaa, kun vältetään pahin mustasukkaisuus. Vauvalle mahdollisimman aikaisin jonkinlainen rytmi päivään ja nukkumiset silleen esikoisen kanssa yhteen, että nukkuis yhdet unet samaan aikaan. Lasten nukkuessa vain rentoutumista, ei kotitöitä. Muutenkin mahdollisimman rento suhtautuminen huushollin ylläpitoon, ja sit mummot apuun, ja jos ei mummoja, niin ystävät kuten sinä. Ikäerohan on mitä parhain, sillä hyvin äkkiä ne alkavat jo leikkiä keskenään.
en oo myöskään yh mutta viikot yksin tällä hetkellä kun mies toisaalla töissä,mulla on 4 lasta,kaikki alle kouluikäisiä.minusta ei ole paha eikä älyttömän pieni ees tuo ikäero(joka on sama kun mun kolmannella ja neljännellä lapsella)hetki menee et tottuu uusiin rutiineihin kun vauva syntyy mutta sitten se jo sujuukin helposti.näin ainakin minulla.
M
minttuilona
Vieras
Itellä oli esikoinen jo 2v4kk kun kuopus syntyi, ja tukijoukot minimissä. Jälkeenpäin ja viisaampana oisin jo etukäteen hankkinut kotiin apuja, sellanen perhetyöntekijä käymään säännöllisesti tai sitten puolipäiväpaikan esikoiselle.Väsyneenä yksin sitä ei sitten enää jaksanutkaan järjestellä. Ja imetyksen suhteen.. kun on yksin ja pitää kaikki mahdollinen yksin tehdä, ni ei siinä ole aikaa tissillä pitää vauvaa jatkuvasti että imetys alkaa sujumaan. Esikoinenkin kun vaatii osansa, ja pelkän arjen pyörittäminen. Neuvolan tätikin sanoi, että hyvällä omallatunnolla anna pullosta.
K
kerron
Vieras
En ole yh, mutta ikäero 1v5kk ja mies teki vauvan syntyessä hirveän pitkiä työpäiviä (koska teki lopputyötään) vauvalla koliikki ja voin sanoa, että alku oli ihan yhtä kaaosta, mutta parin kuukauden kuluttua oli jo helpompaa ja nyt kun ovat 1v ja 2v5kk niin menee jo mukavasti. Voin kyllä sanoa, että silloin kun lapset sairastuvat yhtä aikaa (kuten meillä on nyt 2viikkoa sairastettu) niin kaaos on valloillaan.
mä jäin yksin huoltajaksi,kun kuopus oli 2kk ja esikoinen 1v9kk. ja meillä on koira myös. hyvin sitä pärjäsi,vaikka isot kiitokset annankin tukipiirilleni. mun vanhemmat auttoivat lasten ja koiran hoidossa,sekä veljeni ja muutamat ystävät. en tiedä miten ilman heitä olisi pärjännyt. esikoista kannattaa huomioida silloin,kun vauva on nukkumassa ja ottaa hänet mukaan vauvan hoitoon. samalla,kun vauva köllöttelee lattialla voi esikoisen kanssa vaikka pelata.
itse laitoin sillä aikaa,kun muksut kävivät yöunille keittiön aina kuntoon ja sen jälkeen lössähdin sohvalle ja olin tekemättä yhtään mitään.
tällä hetkellä sisaruksista toisilleen seuraa leikkiessä,vaikka kyllähän nuo ajoittaain yhteenkin ottaa(päivittäin). olen siis edelleenkin yksin lasteni kanssa. ja erosta on nyt runsaat neljä vuotta. ja hengissä siis ollaan
kotona olin lasteni kanssa siihen asti,kun kuopus täytti kolme vuotta ja nyt reilu vuoden olen vuorotöissä käynyt ja lapset ovat olleet pväkodissa. joka toinen vkl he käyvät isällään. tapaamiset alkoivat,kun reilu vuosi oli kulunut erosta. tuona aikana saan sitä omaa aikaa. ja mun vanhemmat, mummi ja vaari hoitavat tarvittaessa ne vkl lapsia,kun eivät ole isällään ja mun pitää mennä töihin.
olen tinkinyt siitä,et koti ei aina ole viimeisen päälle siisti,kun yksi käsi pari ei riitä kaikkeen. eikä meillä kuitenkaan mitään kamalan törkyistä ole. periaatteella,jos en tänään kerkiä imuroida,niin imuroin huomenna. tärkeämpänä pidän sitä,et lapset saavat kotiruokaa ja puhtaat vaatteet päälle päivittäin.
reissaamme lasten kanssa ja teimme kesälläkin normaalit lapsiperheiden menot korkeasaareen, linnanmäelle jne. kyläreissujakin teemme,vaikka meillä ei autoa olekaan. 4h junassa ystäväperheen luokse menee nopeasti.
ja kyllä sitä lasten kasvaessa voi vaan ihmetellä,miten aika kuluukin nopeasti.
itse laitoin sillä aikaa,kun muksut kävivät yöunille keittiön aina kuntoon ja sen jälkeen lössähdin sohvalle ja olin tekemättä yhtään mitään.
tällä hetkellä sisaruksista toisilleen seuraa leikkiessä,vaikka kyllähän nuo ajoittaain yhteenkin ottaa(päivittäin). olen siis edelleenkin yksin lasteni kanssa. ja erosta on nyt runsaat neljä vuotta. ja hengissä siis ollaan
kotona olin lasteni kanssa siihen asti,kun kuopus täytti kolme vuotta ja nyt reilu vuoden olen vuorotöissä käynyt ja lapset ovat olleet pväkodissa. joka toinen vkl he käyvät isällään. tapaamiset alkoivat,kun reilu vuosi oli kulunut erosta. tuona aikana saan sitä omaa aikaa. ja mun vanhemmat, mummi ja vaari hoitavat tarvittaessa ne vkl lapsia,kun eivät ole isällään ja mun pitää mennä töihin.
olen tinkinyt siitä,et koti ei aina ole viimeisen päälle siisti,kun yksi käsi pari ei riitä kaikkeen. eikä meillä kuitenkaan mitään kamalan törkyistä ole. periaatteella,jos en tänään kerkiä imuroida,niin imuroin huomenna. tärkeämpänä pidän sitä,et lapset saavat kotiruokaa ja puhtaat vaatteet päälle päivittäin.
reissaamme lasten kanssa ja teimme kesälläkin normaalit lapsiperheiden menot korkeasaareen, linnanmäelle jne. kyläreissujakin teemme,vaikka meillä ei autoa olekaan. 4h junassa ystäväperheen luokse menee nopeasti.
ja kyllä sitä lasten kasvaessa voi vaan ihmetellä,miten aika kuluukin nopeasti.
minä jäin yksin kun esikoinen oli 2v1kk ja kuopus 3kk. päivätyrmit on olleet varmaan suurin auttavin asia itse arjessa. tosi selkeät kun on niin helpottaa kummasti ja tietää itsekin misää välissä voi itse hieman levähtää. itse en olisi pärjännyt ilamn autoa, mut asuinkin alussa 10km päässä palveluista.
En ole yh.Mutta silloin kun meille kakkonen syntyi oli esikko 1v5kk.Esikoista olin hoitanut meklkein kaiken ajan yksin (mies opiskeli toisella paikkakunnalla ja teki vapaa-ajat töitä) Esikko valvotti kaiket yöt vielä silloinkin kun kakkonen syntyi.Mistään avusta ei ollut tietoakaan.Mutta kun kakkonen syntyi ja elo kahden pienen kanssa alkoi.Niin kaikkein tärkeintä oli selvä rytmi päivisin ja esikoisen mukaan ottaminen kaikkeen hoitamiseen.
Vähän on sumussa se vauvaaika mennyt,en muista pieniä yksityiskohtia siitä ajasta,mutta selvittiin kyllä.
Mutta jos haluat kaveriasi auttaa,niin parhain apu on se että annat toiselle mahdollisuuden nukkua joskus ihan rauhassa parikin tuntia.Autat silloin kun voit.Ja jos kavereita on niin apua kaikilta mahollisilta.
Kivaa lukea,että joku oikeasti välittää kaveristaan noinkin paljon=)
Vähän on sumussa se vauvaaika mennyt,en muista pieniä yksityiskohtia siitä ajasta,mutta selvittiin kyllä.
Mutta jos haluat kaveriasi auttaa,niin parhain apu on se että annat toiselle mahdollisuuden nukkua joskus ihan rauhassa parikin tuntia.Autat silloin kun voit.Ja jos kavereita on niin apua kaikilta mahollisilta.
Kivaa lukea,että joku oikeasti välittää kaveristaan noinkin paljon=)
Similar threads
Uusimmat
-
-
VKilttimies asensi vaihteeksi Oblivionin ja on täysin jumissa
- Aloittaja: vierailija
- Viestiä: 0
-
-
-
V
-
-
V
-
V
Kuumimmat
-
V
-
-
V
-
VAna Maria! Halusit tai et, mutta kuitenkin olet maailman sexyin alallasi 😍
- Viimeisin: vierailija
-
V
-
V
-