N
nowar
Vieras
Augustinus (354-430 jKr.) oli katolisen kirkon teologi ja opettaja, joka opetti vastoin Uuden Liiton järjestystä, että sota on oikeutettua kun sodan tavoite on valtion puolustaminen, rauhan palauttaminen sekä hyökkäyksen torjuminen.
Katolisen kirkon epäraamatullinen ja väärä opetus oikeutetusta puolustussodasta, johon kristityllä on esivallan edustajana oikeus osallistua on levinnyt melkein kaikkiin kristillisiin yhteisöihin. Uuden Liiton aikakauteen liitetty harhaoppi oikeutetusta puolustussodasta on Rooman katolisen kirkon harhaoppi, ei Raamatun opetus.
Rooman katolisen kirkon harhaoppi puolustussodasta muutti muotoaan hyökkäyssodaksi. Katolisen kirkon ristiretket ovat julma ja hirvittävä osoitus kirkon hyökkäyssodista. Alunperin päämäärä oli vallata Jerusalem ja Pyhä maa muslimeilta sekä tukea kirkon bysanttilaista valtakuntaa muslimeja vastaan. Ristiretkiä alettiin toteuttamaan uskonnollisista syistä, ja poliittisista konflikteista. Katolinen kirkko kävi myös "pyhää" sotaa, jonka pyrkimyksenä oli levittää katolisen kirkon uskoa. Rooman katolisessa kirkossa vaikuttanut sodan murhanhenki on eräs niistä monista kirkon synnin hedelmistä, joka todistaa katolisen kirkon olevan pahuuden vallassa oleva uskonnollinen järjestö, eikä Jumalan seurakunta, jota se valheellisesti esittää.
Keskiajalla Rooman katolinen vainosi juutalaisia pitäen heitä Jeesuksen tappajina. Itse asiassa Rooma ja juutalaiset yhdessä ristiinnaulitsivat Herran Jeesuksen. Juutalaiset vaativat Jeesuksen ristiinnaulitsemista, jonka Pontius Pilatus (Rooman maaherra Juudean maakunnassa) hyväksyi ja toteutti. Antisemitismi vaikutti keskiajalla voimakkaasti katolisen kirkon sisällä, joka johti vihaan ja vainoon juutalaisia kohtaan sekä heidän surmaamiseen, eli syntiin Jumalaa ja ihmisiä vastaan. Rooman kirkossa vaikutti voimakkaasti saatanallinen valheen henki, joka opetti oikeutettua puolustussodan oppia, mutta joka johti lopulta katolisen kirkon murhanhenkeen kansanryhmiä ja kansoja vastaan, joka johti hyökkäyssotaan sekä julmiin veritekoihin.
Martti Luther opetti myös katolista harhaoppia koskien sotaa. Lutherin mukaan yhteiskunnan jäsenten on tarvittaessa asein puolustettava maataan. Luther antoi kuitenkin sellaisen myönnytyksen, että sotilas saa itse päättää osallistuuko sotaan vai ei. Käytännössä Lutherin myönnytyksellä ei ole kovinkaan paljon arvoa, sillä sotilas on velvoitettu osallistumaan sotaan sodan syttyessä. Lutheri opetti sodan olevan oikeutettua itsepuolustuksen kautta kollektiivisena rankaisemisena hyökkääjiä kohtaan. Lutherin mukaan kristityt ovat velvoitettuja kuuliaisuuteen esivaltaa kohtaan. Tämän tähden kristitty voi syntiin syyllistymättä käydä oikeutettua sotaa.
Luther myös harhautui opettamaan väärin koskien sotaa, sillä Uuden liiton järjestyksessä Jeesuksen opetuslapsilla ei ole oikeutta tappaa ketään, ei edes puolustussodassa.
Teksti kopioitu; Esivalta Raamattu sota kristinusko alamaisuus totella
Katolisen kirkon epäraamatullinen ja väärä opetus oikeutetusta puolustussodasta, johon kristityllä on esivallan edustajana oikeus osallistua on levinnyt melkein kaikkiin kristillisiin yhteisöihin. Uuden Liiton aikakauteen liitetty harhaoppi oikeutetusta puolustussodasta on Rooman katolisen kirkon harhaoppi, ei Raamatun opetus.
Rooman katolisen kirkon harhaoppi puolustussodasta muutti muotoaan hyökkäyssodaksi. Katolisen kirkon ristiretket ovat julma ja hirvittävä osoitus kirkon hyökkäyssodista. Alunperin päämäärä oli vallata Jerusalem ja Pyhä maa muslimeilta sekä tukea kirkon bysanttilaista valtakuntaa muslimeja vastaan. Ristiretkiä alettiin toteuttamaan uskonnollisista syistä, ja poliittisista konflikteista. Katolinen kirkko kävi myös "pyhää" sotaa, jonka pyrkimyksenä oli levittää katolisen kirkon uskoa. Rooman katolisessa kirkossa vaikuttanut sodan murhanhenki on eräs niistä monista kirkon synnin hedelmistä, joka todistaa katolisen kirkon olevan pahuuden vallassa oleva uskonnollinen järjestö, eikä Jumalan seurakunta, jota se valheellisesti esittää.
Keskiajalla Rooman katolinen vainosi juutalaisia pitäen heitä Jeesuksen tappajina. Itse asiassa Rooma ja juutalaiset yhdessä ristiinnaulitsivat Herran Jeesuksen. Juutalaiset vaativat Jeesuksen ristiinnaulitsemista, jonka Pontius Pilatus (Rooman maaherra Juudean maakunnassa) hyväksyi ja toteutti. Antisemitismi vaikutti keskiajalla voimakkaasti katolisen kirkon sisällä, joka johti vihaan ja vainoon juutalaisia kohtaan sekä heidän surmaamiseen, eli syntiin Jumalaa ja ihmisiä vastaan. Rooman kirkossa vaikutti voimakkaasti saatanallinen valheen henki, joka opetti oikeutettua puolustussodan oppia, mutta joka johti lopulta katolisen kirkon murhanhenkeen kansanryhmiä ja kansoja vastaan, joka johti hyökkäyssotaan sekä julmiin veritekoihin.
Martti Luther opetti myös katolista harhaoppia koskien sotaa. Lutherin mukaan yhteiskunnan jäsenten on tarvittaessa asein puolustettava maataan. Luther antoi kuitenkin sellaisen myönnytyksen, että sotilas saa itse päättää osallistuuko sotaan vai ei. Käytännössä Lutherin myönnytyksellä ei ole kovinkaan paljon arvoa, sillä sotilas on velvoitettu osallistumaan sotaan sodan syttyessä. Lutheri opetti sodan olevan oikeutettua itsepuolustuksen kautta kollektiivisena rankaisemisena hyökkääjiä kohtaan. Lutherin mukaan kristityt ovat velvoitettuja kuuliaisuuteen esivaltaa kohtaan. Tämän tähden kristitty voi syntiin syyllistymättä käydä oikeutettua sotaa.
Luther myös harhautui opettamaan väärin koskien sotaa, sillä Uuden liiton järjestyksessä Jeesuksen opetuslapsilla ei ole oikeutta tappaa ketään, ei edes puolustussodassa.
Teksti kopioitu; Esivalta Raamattu sota kristinusko alamaisuus totella
