P
Pikkupioni
Vieras
Tiedättekö sen tunteen, kun tajuatte olevanne "varalla" tai vasta jossain jonon häntäpäässä toisen ihmisen elämässä? Se ei ole mukava tunne.
Mulla on ystävä, joka matkustelee paljon. Hän on töissä matkailualalla, rakastaa matkustella vapaa-aikana ja harrastuksekseen. Juuri äskettäin katselin instassa hänen lomakuviaan Karibialta.Tällä kertaa oli reissussa muutaman ystävänsä kanssa. Hän matkustelee eri kokoonpanoilla, ei tietyllä porukalla taikka jonkun tietyn ihmisen kanssa. (On sinkku.)
Eilen väsymyksen sumussa (olen naimisissa ja perheellinen) kyselin illalla hänen kuulumisiaan ja väläytin idean, että mitäpä jos lähtisimme ensi vuonna yhdessä jonnekin kun vauvani alkaa olla sen ikäinen että voisin olla yön taikka pari pois kotoa. Vastaus kuului, että hän ei yhtään OSAA suunnitella. Silti kävi ilmi, että hän on jo suunnitellut jonkun kanssa Euroopan reissua ja myöhemmin jotain muuta. Eli niitä matkoja hän on osannut suunnitella. Sitten vetosi lomaan ja ajankohtaan, johon totesin että minulla ei ole välilä noilla, eikä loman kestolla, pienikin pyrähdys olisi ihanaa. Nuo kuittasi sitten lopulta rahalla. Ei tiedä onko rahaa.
Mitä te asemassani sanoisitte taikka tekisitte? Tai miten ylipäätään ottaisitte tuommoisen totaali torjunnan? Olen tosi murheellinen, enkä tiedä mitä ajatella..
Mulla on ystävä, joka matkustelee paljon. Hän on töissä matkailualalla, rakastaa matkustella vapaa-aikana ja harrastuksekseen. Juuri äskettäin katselin instassa hänen lomakuviaan Karibialta.Tällä kertaa oli reissussa muutaman ystävänsä kanssa. Hän matkustelee eri kokoonpanoilla, ei tietyllä porukalla taikka jonkun tietyn ihmisen kanssa. (On sinkku.)
Eilen väsymyksen sumussa (olen naimisissa ja perheellinen) kyselin illalla hänen kuulumisiaan ja väläytin idean, että mitäpä jos lähtisimme ensi vuonna yhdessä jonnekin kun vauvani alkaa olla sen ikäinen että voisin olla yön taikka pari pois kotoa. Vastaus kuului, että hän ei yhtään OSAA suunnitella. Silti kävi ilmi, että hän on jo suunnitellut jonkun kanssa Euroopan reissua ja myöhemmin jotain muuta. Eli niitä matkoja hän on osannut suunnitella. Sitten vetosi lomaan ja ajankohtaan, johon totesin että minulla ei ole välilä noilla, eikä loman kestolla, pienikin pyrähdys olisi ihanaa. Nuo kuittasi sitten lopulta rahalla. Ei tiedä onko rahaa.
Mitä te asemassani sanoisitte taikka tekisitte? Tai miten ylipäätään ottaisitte tuommoisen totaali torjunnan? Olen tosi murheellinen, enkä tiedä mitä ajatella..