Olen ihan hirveä ihminen, mutta en pidä ystäväni miehestä.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja harmaa surkimus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

harmaa surkimus

Vieras

Ja tunnustan sen nyt näin harmaana :ashamed: Olen aina välillä yrittänyt, mutta kun ei. En pidä häntä tarpeeksi hyvänä ystävälleni, mielestäni ystäväni olisi saanut jonkun paljon paremman ja ihanamman ihmisen. Varsinkin, kun hän on toistuvasti kertonut tyytymättömyydestään suhteeseen ja siitä, kuinka ei vaan enää viitsi odottaa mitään muutakaan.

Emme juurikaan enää vietä aikaa yhdessä, koska tunnelma on kireä heti kun ystäväni mies on siellä, sillä hänkään ei juuri pidä minusta (tai minun miehestäni). Hän on mielestäni ylimielinen, ilkeä, tyly, lannistava, julma lapsilleen, keskenkasvuinen narsistinen ja itsekäs. Eikä minua edes kiinnosta, että mitä hän minusta tai minun perheestäni ajattelee.

Ystävälleni en ikinä ole sanonut, mitä ajattelen hänen miehestään, enkä tule varmaan koskaan sanomaankaan koska se ei ole ystäväni ongelma, vaan minun ongelmani. Surullista kuitenkin, että emme enää tapaa niin usein koska ystäväni mies ei halua tulla meille, eikä halua että ystäväni juuri yksinkään tulisi. Muutenkin kyläillessä olen itse ihan ahdistunut, koska minun pitää koko ajan myös vahtia omia lapsiani erittäin tarkasti, ettei se paskiainen (anteeksi nyt vaan) ole haukkumassa, tönimässä ja läppimässä lapsia :(
 
Tapaa kaveriasi kuppiloissa tai shoppailureissuilla. Jos kaverin mies on änkeämässä mukaan, käske sanoa, että olette menossa liiviliikkeisiin ja niihin ette miehiä ota mukaan.
 
Mä en tykkää siskoni miehestä, itsekäs juoppoöykkäri joka ei välitä muista ja sisko epäilee äijän pettävänkin :(
Mutta asialle ei voi tehdä mitään, mies ei ole mun valinta. Ei voi muuta kuin olla tukena siskolle mitä tahansa tapahtuukin tai päättääkään tehdä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Tapaa kaveriasi kuppiloissa tai shoppailureissuilla. Jos kaverin mies on änkeämässä mukaan, käske sanoa, että olette menossa liiviliikkeisiin ja niihin ette miehiä ota mukaan.

Ongelma on siinä, että jos kaveri yrittää lähteä mun kanssa jonnekin kahdestaan, niin mies heittäytyy hankalaksi. Ei hän muka just tarvitsee autoa tai ei suostu olemaan lasten kanssa tai muuten vaan vinkuu ja vikisee :( Ja sitten kun joskus ollaan harvoin jossain, niin soittaa useamman kerran kaverin perään...
 
Mikäs pakko sun on ystäväsi miehestä pitääkään? Ei kemiat aina kohtaa, sille ei voi mitään. Kun luin millainen se mies on, niin eipä ihmetytä jos et tykkää. Pikku pennultahan tuo vaikuttaa ripustautumisineen...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ongelma on siinä, että jos kaveri yrittää lähteä mun kanssa jonnekin kahdestaan, niin mies heittäytyy hankalaksi. Ei hän muka just tarvitsee autoa tai ei suostu olemaan lasten kanssa tai muuten vaan vinkuu ja vikisee :( Ja sitten kun joskus ollaan harvoin jossain, niin soittaa useamman kerran kaverin perään...

Kaverin miehellä ei varmasti ole morkkista siitä ettei pidä sinusta ja että yrittää kaikin konstein terrorisoida teidän ystävyyttä. Älä siis sinäkään harmittele sitä että teillä ei synkkaa.
 

Yhteistyössä