Ylisuojeleva ystävä joka elää vain lapselleen.. =/

["vieras"]

Mutta mitä väliä jos tämä sun ystäväs on onnellinen?

 

[ap]

[QUOTE="vieras";21976381]Mutta mitä väliä jos tämä sun ystäväs on onnellinen?[/QUOTE]

Niin.. ei kai sitten mitään.. omaa onneanikin vaan vähän ajattelin koska rakastan ja kaipaan häntä.. sitä mitä hän oli minulle..

 

["utelias"]

Ingalsin Laura: Mistäpäin Suomea olet?

 

["juuli"]

Tunnen yhden tällaisen äidin. Aina kun ollaan porukalla (lapset siis myös) hän on ainoa joka ei kommunikoi aikuisille ollenkaan, vaan "keskustelee" aina lapsensa kautta. Koskaan ei kuuntele mitä muut sanovat, keskeyttää ja kääntyy lepertelemään muksulleen. Kotona heillä ei saa katsoa tvtä tai edes juuri puhua kun muksu menee nukkumaan, ikkunat suljetaan jos linnut laulaa (ettei herää..), äiti ei lähde ikinä minnekään ilman lastaan. kun miehensä lähtee jonnekkin, lapsi saa aina jotain korvatulehduksia tms. jonka takia miehen on mentävä takaisin kotiin. Äiti on etäännyttänyt suuren osan miehen kavereistakin omistavalla (hullulla) käytöksellään. Lapsi säälittää, äiti tekee valtavan karhunpalveluksen hänelle.

 

["vieras"]

Niin.. ei kai sitten mitään.. omaa onneanikin vaan vähän ajattelin koska rakastan ja kaipaan häntä.. sitä mitä hän oli minulle..

No, mikä estää sitten rakastamasta ystävää, vaikka tämä olisi kehittynyt joksikin muuksi mitä oli. Eikö ystävän onnesta voi iloita, myös niissä tilanteissa jotka ei itselle ole edullisia?

 

[ytyjoi]

kehut, kehut ja KEHUT VAIN OMAA lastasi.