Olen kamala äiti ja lasken kohta jo tunteja siihen että lapsi menee hoitoon taas.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HNGH
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

HNGH

Vieras
ARGH, kyllä on tuntunut pitkältä joulu"lomalta", kun 4½v uhmaa ja kiukkuaa joka-ikinen-päivä. Tekemistä, ulkoilua, yhteistä aikaa on ollut varmaan enemmän kuin koskaan aiemmin, kun ajateltiin että jospa se vähän rauhoittuisi. Paskat, kiukkua on ihan saman verran ihan sama mitä ollaan keksitty tai ollaan vaan oltu
>:(
Loma mennyt oikeasti ihan päin kankkulan kaivoa ja alkaa olla meillä molemmilla vanhemmilla päät täynnä tätä. Mies perkule on kaksi päivää viikossa töissä ja pääsee pakenemaan kotioloja hetkeksi, itse käyn yksin saunassa nollaamassa päätä välillä.

En siis halua lasta hoitoon KIUKUTTELEMAAN, vaan siellä lapsi on iloinen ja sosiaalinen ja säästää kiukun sitten kotiin tuloon :D Onneksi kuitenkin edes hoidossa on nätisti.

JA LOPUKSI, kyllä me tuota lasta rakastetaan ja pidetään hyvänä, ennenkuin joku luulee että ollaan kamalia paska-vanhempia kun välillä meinaa pää hajota ja aletaan kyllästyä kiukkuamiseen. :D
 
Meillä ihan sama juttu. Ja vielä odotin tuota joululomaa, että kiva kun ei tarvii hoitoon viedä ja ollaan vaan kotona ja tehdään kaikkea kivaa, mutta juu...kohta alkaa hoito. Helpottaa.
 
[QUOTE="hoitaja";29409167]Totta puhut, olet aika kamala äiti.[/QUOTE]

Ei ap ole kamala äiti vaan väsynyt. Ei keneltäkään voi odottaa loputtomia hermoja ja pitkää pinnaa. Voisit vähän tuntea edes empatiaa äitiä kohtaan. Kaikki lapset ei ole kilttejä enkeleitä tuossa iässä. Vaihe loppuu ja myöhemmin äiti saattaa kaivata kiukuttelevaa uhmaikäistään, joka ei enään edes välitä äidistä vaan viettää aikansa kavereilla.
 
Ja kuule hoitaja. Miltä tuntuisi, jos puntissa roikkuisi lapsi joka sanoo joka asiaan ei. "en laita", "ei niitä" "ei tehdä" "en tee" "en mene" ...vähän raivoa ja itkua väliin. Siinäkö pitäisi hymyillä ja väittää itselleen miten ihana lapsi on ja miten onnellinen hän niinä hetkinä on. Harva äiti lapsen kiukkukohtauksista välittää ja jos lapsella sattuu olemaan paha uhmavaihe, niin en kyllä pidä huonona äitinä jos miettii miten toivoisi lapsensa menemään hoitoon, kun alkaa jo väsyttää.
 
ERITTÄIN surullinen ilmiö se, että lapset ovat laitostuneet, eivätkä pystykään olemaan enää kotonaan. Eivätkä vanhemmat osaa olla lastensa kanssa. Pitäisi alkaa järjjestämään vanhemmille ja lapsille pakollisia yhteisiä leirejä, että oppisivat olemaan toistensa kanssa.

Kovasti huolestuttaa myös se, että normaali arki lapsilla on sitä, että vanhemmat järjestävät ikään kuin laatuaikaa niinä tunteina, jotka joutuvat lapsensa kanssa olemaan. Häiriintyneisyys siis lisääntyy tuonkin takia.
 
No semmosta se on. Me vanhemmat saadaan aina ne pahimmat kurat niskaan...*oottelee täällä koulun alkua*...nooh, viitsiviitsi. Vaikka onhan tässä jo keretty ottamaan yhteen sekä lasten että miehenkin kanssa...mut loma on silti lomaa. =) Vaikka hampaat irvessä.
 
Muistakaa, että ei se lapsen elämä siitä korjaannu, että pinnistelee jaksamisensa äärirajoilla siellä hoidossa. Vain teidän vanhempien elämä siitä helpottuu. Joten kannattaako ehkä sittenkään toivoa, että lapsen LOMA loppuu.
 
[QUOTE="hoitaja";29409193]ERITTÄIN surullinen ilmiö se, että lapset ovat laitostuneet, eivätkä pystykään olemaan enää kotonaan. Eivätkä vanhemmat osaa olla lastensa kanssa. Pitäisi alkaa järjjestämään vanhemmille ja lapsille pakollisia yhteisiä leirejä, että oppisivat olemaan toistensa kanssa.

Kovasti huolestuttaa myös se, että normaali arki lapsilla on sitä, että vanhemmat järjestävät ikään kuin laatuaikaa niinä tunteina, jotka joutuvat lapsensa kanssa olemaan. Häiriintyneisyys siis lisääntyy tuonkin takia.[/QUOTE]

En ihan ymmärtänyt. Eiköhän kaikki vanhemmat vietä lastensa kanssa aikaa, varsinkin joululomilla, vaikka se välillä väsyttävää olisikin.

Miehethän yleensä haluavat olla töissä päivän ja vasta illat lasten kanssa...aina. Ja se on hyväksyttävää. Jos nainen sanoo, että haluaisi töihin ja olla lasten kanssa vain iltaisin, niin se on tuomittavaa.

Siis mitä laatuaikaa? Siis tarkoitatko, että kun on lomaa, ei vanhemmat saisi esimerkiksi harrastaa keskenään seksiä lasten mentyä nukkumaan tai laittaa päiväksi isovanhemille kun käyvät vaikka kylpylälomalla tai syömässä? Vai mitä ihmettä tarkoitit.

Häiriintyneitä on ne lapset, jotka katsovat alkoholisti/narkkis/väkivaltaisia vanhempia. He usein eivät edes ole töissä ja lapset kotona koko ajan seuraamassa sitä touhua. Nykyinen kasvatus on myös liian rentoa eikä välttämättä pidetä tarpeeksi kuria. Se ei sitten liity millään tavalla hoitoon.
 
[QUOTE="hoitaja";29409220]Muistakaa, että ei se lapsen elämä siitä korjaannu, että pinnistelee jaksamisensa äärirajoilla siellä hoidossa. Vain teidän vanhempien elämä siitä helpottuu. Joten kannattaako ehkä sittenkään toivoa, että lapsen LOMA loppuu.[/QUOTE]

NO tämä on ihan hyvä pointti. Mutta täytyy muistaa, ettei se hoito oikeasti ole ihan verrattavissa mihinkään työhön. Moni lapsi oikeasti viihtyy päiväkodissa tai koulussa ja kyselevät lomillakin että saisivat kavereitaan nähdä. Kaikki tosin eivät viihdy.
 
[QUOTE="vvieras";29409227]

Siis mitä laatuaikaa? Siis tarkoitatko, että kun on lomaa, ei vanhemmat saisi esimerkiksi harrastaa keskenään seksiä lasten mentyä nukkumaan tai laittaa päiväksi isovanhemille kun käyvät vaikka kylpylälomalla tai syömässä? Vai mitä ihmettä tarkoitit.

Häiriintyneitä on ne lapset, jotka katsovat alkoholisti/narkkis/väkivaltaisia vanhempia. He usein eivät edes ole töissä ja lapset kotona koko ajan seuraamassa sitä touhua. Nykyinen kasvatus on myös liian rentoa eikä välttämättä pidetä tarpeeksi kuria. Se ei sitten liity millään tavalla hoitoon.[/QUOTE]

Tarkoitin, että vanhemmat sortuvat lapsen kanssa arkisin vietettyinä muutamina tunteina viettämään lapsen kanssa laatuaikaa, eli lapsi ei ole normaalissa kanssakäymisessä kasvattajiensa kanssa. Se vääristää kasvatussuhdetta ja vaikeuttaa sitten pidempiä yhteisiä lomia.

Lapsi saa helpommin periksi kaiken, kun halutaan olla mieluummin vääntämättä asioista jne.
 
Olin lapsen kanssa hieman yli 3v kotona ja silloin ei ehtinyt tulla mitään PAHAA kiukkua yms uhmaa. Pientä tietysti oli. Siksi en itse osaa edes verrata tätä hetkeä tuohon kolmeen vuoteen.

Meillä tämän loman vakiokiukkua on ollut se, että lapsi HALUAA kaikkea, mielellään heti. Tällöin olen taas se paska-äiti, joka ei todellakaan anna kaikkea periksi. En lomalla enkä muutenkaan. Järkevissä ja periaatteessa yhdentekevissä asioissa saa kyllä tahtonsa läpi (Esim. oon laittanut vaatteet päälle mutta ei tykkää vaikka paidasta. Senkus vie edellisen kaappiin ja ottaa mieluisan tilalle). Mutta yleensä pidän pääni (olen tekemässä ruokaa -> lapsi päättää et se on pahaa ja vaatii muuta ruokaa, ei todellakaan saa, ollaan sovittu että mennään saunaan kun huone on siisti -> ränkkää kolme tuntia eikä pääse saunaan mukaan jne jne jne)
 
[QUOTE="hoitaja";29409193]ERITTÄIN surullinen ilmiö se, että lapset ovat laitostuneet, eivätkä pystykään olemaan enää kotonaan. Eivätkä vanhemmat osaa olla lastensa kanssa. Pitäisi alkaa järjjestämään vanhemmille ja lapsille pakollisia yhteisiä leirejä, että oppisivat olemaan toistensa kanssa.

Kovasti huolestuttaa myös se, että normaali arki lapsilla on sitä, että vanhemmat järjestävät ikään kuin laatuaikaa niinä tunteina, jotka joutuvat lapsensa kanssa olemaan. Häiriintyneisyys siis lisääntyy tuonkin takia.[/QUOTE]

Omat lapseni menivät päiväkotiin vasta 5-vuotiaina. Samanlaista uhmaamista on silti ollut meilläkin. Joillain lapsilla se on voimakkaampaa kuin toisilla. Luonnekin vaikuttaa, omani ovat tulleet isäänsä, joka on kärsimätön ja lyhytpinnainen.

Osaan kyllä olla lasteni kanssa.
 
Kaikkein hauskinta tässä omassa tilanteessa on se, että odotan jo OIKEASTI kesälomaa, olisi tarkoitus lähteä Lappiin viikoksi reissuun. Lapsen kanssa siis. Reissu tehdään tietysti" lapsen ehdoilla" ja rennosti, eikä mitään turhaa kiirettä. Mutta veikkaan että sen reissun jälkeen lasken jo minuuteissa oman ajan saamista.. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aloittaja!;29409306Mutta yleensä pidän pääni[/QUOTE:
Tuossahan se ongelma tulikin. YLEENSÄ.

Lapsi ei voi äidin oikkuja ymmärtää, eikä voi tietää milloin on se "yleensä" kerta ja milloin ei. Ei lapsi kiukuttele turhaan, se on kokemuksesta oppinut, että joskus saa tahtonsa läpi, eli kannattaa ainakin kokeilla.
 
[QUOTE="kasvattaja";29409433]Tuossahan se ongelma tulikin. YLEENSÄ.

Lapsi ei voi äidin oikkuja ymmärtää, eikä voi tietää milloin on se "yleensä" kerta ja milloin ei. Ei lapsi kiukuttele turhaan, se on kokemuksesta oppinut, että joskus saa tahtonsa läpi, eli kannattaa ainakin kokeilla.[/QUOTE]

Itselläni on neljä lasta. Eipä kävisi mielessäkään alkaa tappelemaan jostain sukkien väristä kun itse olen viskannut vaatepinoihin punaiset sukat ja kaikki lapsista haluaisikin mielummin siniset. :D Mielummin annan niiden vaihtaa sukat ja TADAA, yksi kiukku vältetty. Aivan eri asia sitten jos on kunnon asiasta kyse. Hienoa "kasvattamista" että äidin sana on laki ja mistään ei voi KESKUSTELLA tai antaa vaikka lapsen PERUSTELLA kantaansa, tai että lapsi oppii pompoteltavaksi.. Jos antaa periksi pienissä asioissa, niin se ei tarkoita huonoa vanhemmuutta. Se on sitä vuorovaikutusta, jos sen hoitaa hyvin. Mietippä omaa elämääsi jonkun kanssa että koskaan et saisi sitä mitä haluat, et edes sitä pienenpientä asiaa jos kanssaeläjä ei niin haluaisi, ettet vaan alkaisi vaatimaan enempää..
 
Tuohan on ihan normaalia. Ei se ole huono asia tuntea, että hyvä kun lapset menee hoitoon. Siellä niillä on kavereita ja aapeenkin lapsi tykkää olla hoidossa.
 
Minä kanssa... Tässä ollaan oltu jo joulukuun puolivälistä kotona. Tai siis minä olen ollut välillä töissä (ja lapset kotona mummon kanssa), tehnyt tuplavuoron, että saan seuraavan päivän vapaaksi. Ensi viikolla tarha aukeaa, luoja kiitos! Mikäs siinä, jos olisi itsekin voinut olla lomalla. Mutta aika raskaaksi on käynyt tämä. En malta odottaa, että pääsee taas elämään rutiinien mukaan.
 
[QUOTE="kasvattaja";29409433]Tuossahan se ongelma tulikin. YLEENSÄ.

Lapsi ei voi äidin oikkuja ymmärtää, eikä voi tietää milloin on se "yleensä" kerta ja milloin ei. Ei lapsi kiukuttele turhaan, se on kokemuksesta oppinut, että joskus saa tahtonsa läpi, eli kannattaa ainakin kokeilla.[/QUOTE]

Ja tämä kokemus on mistä peräisin? Montako omaa lasta sinulla on? Lapset käyttäytyvät kovin erilailla hoidossa/koulussa kuin kotona. On tervettä, että lapsi kiukuttelee ja uhmaa vanhemmilleen välillä, jos lapsi kokisi turvattomuutta ei hän niin tekise vaan tsemppaisi, kuten tekee esim. olleessaan hoidossa ja se sit purkautuu vanhempiin illalla, koska heille on turvallista näyttää tunteet kaikkine sävyineen..
 
Juu, mahtava kun koulut alkaa ensi viikolla :-) Lapset jo odottaa, mutta vielä ehtii tehdä porukassa jotain kivaa. Kyllä, ymmärrän sua Ap täysin :-) Tsemppiä ! Meilläki oli uhmaa.. on vieläki .. erilaista vain koulukkailla. Äidit on perheiden Projektipäälliköitä ja siitä jobista saa vain harvoin lomaa. :-)
 

Yhteistyössä