Olen kamala vaimo - miksi mieheni kestää minua ja jaksaa aina vaan yrittää?

[Niin samanlaista]

Voi, mä olen ihan samanlainen. Rakastan kyllä miestäni, hän hyvä isä jne. Mutta mä olen hirveä ja tämä suhede tulee päättymään jos jotain ei tapahdu, tai siis avioliitto. Olisin nyt ehkä itse lähdeössä, mutta on vauva, talo jne. Lähteminen on niin vaikeaa, että en yksinkertaisesti jaksa. En vaan haluaisi itsekään olla tämmöinen. En tiedä mikä saa mieheni yhä edelleen haluamaan tämän jatkamista.

Toisaalta se omen ajan saaminen voisi helpottaa, yhteisen tai ehkä paremmin ihan oman ajan. Mnä haluaisin vaan sitä omaa aikaa joskus kotona, en haluaisi juosta harrastuksissa.. Mutta, kotona jos olet yksin, saako äiti vaan illan "olla"? En tiedä, jotenkin vaan viha tursuaa..

Toisaalta en kyllä halua että päätös tulee sillä, että mies löytää uuden. Mieluummin yhteisellä päätöksellä ennen sitä..

 

["vieras"]

tuskin kukaan loputtomiin tuollaista jaksaa. Edes sinä.

Ja mietis.. jo vaikka sairastut, olet kuolemassa ja alat kelaa et hei miten mun elämä on ollut tällästä? Pelkkää paskaa,vihaa, narinaa - ja mistä syystä?

Elämässä pitäisi pyrkiä elämään jokainen päivä niinkuin olis viimeinen, sillä koskaan ei tiedä.
Joo ei ole mahdollista, mutta kuitenkin kannattais yrittää.

Esimerkiksi meillä ei koskaan käydä vihoissa nukkumaan, sillä jso toinen ei aamulla herääkkään.Tai jos toinen lähtee vihoissa töihin soitetaan kohta perään ja sovitaan sillä en minä ainakaan halua että viimeinen asia mitä miehelle olensanonut onkin jotain ilkeää/pahaa. Mieheni reissaa paljon tien päällä tynsä vuoksi ja koskaan ei tiedä. Itse en ainakaan haluaisi jäädä miettii et vikat sanat oli ilkeät. Se olis hirveetä.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23002066]tuskin kukaan loputtomiin tuollaista jaksaa. Edes sinä.

Ja mietis.. jo vaikka sairastut, olet kuolemassa ja alat kelaa et hei miten mun elämä on ollut tällästä? Pelkkää paskaa,vihaa, narinaa - ja mistä syystä?

Elämässä pitäisi pyrkiä elämään jokainen päivä niinkuin olis viimeinen, sillä koskaan ei tiedä.
Joo ei ole mahdollista, mutta kuitenkin kannattais yrittää.

Esimerkiksi meillä ei koskaan käydä vihoissa nukkumaan, sillä jso toinen ei aamulla herääkkään.Tai jos toinen lähtee vihoissa töihin soitetaan kohta perään ja sovitaan sillä en minä ainakaan halua että viimeinen asia mitä miehelle olensanonut onkin jotain ilkeää/pahaa. Mieheni reissaa paljon tien päällä tynsä vuoksi ja koskaan ei tiedä. Itse en ainakaan haluaisi jäädä miettii et vikat sanat oli ilkeät. Se olis hirveetä.[/QUOTE]

tätä on pakko peesailla.

 

[Samanlainen]

Painin täällä samanlaisien ongelmien kanssa,ja tänään tuli kaiken jaksaneelta mieheltäni viimeinen varoitus.haluan niin paljon olla parempi ihminen,oma itseni..kaikki kirjoittamanne oli kuin omasta elämästä. Haluiaisin oppia keinoja ärsyyntymisen hallintaan,miten päästä eroon inhottavista fiiliksistä. En halua purkaa enää mieheeni omaa pahaa oloani, miksi en jaksa toimia oikein kun sen pari päivää.rakastan niin paljon,miten olen normaali? ihanaa kun löysin tän aloituksen, luulin olevani yksin tällaisen kanssa.mutta on näköjään muitakin jotka ymmärtää näitä fiiliksiä.

 

[??]

[QUOTE="Emma";23000043]No näitä kamalien vaimoja kestäjämiehiä on varmaan pivin pimein. No, kai niillä pitää vaan joku olla, tai pillua saatavilla niin se riittää. Tai ruuanlaittaja. Tai siivooja. Tai lapsentekijä. Tai lapsenhoitaja. Onhan näitä syitä sietää vituttavaakin käytöstä. Miehesi kuulostaa sellaselta tyypiltä että tuskinpa tuosta mihinkään jaksaa lähteä.[/QUOTE]

Tai ehkä hän vain rakastaa vaimoaan ja jaksaa odottaa niitä parempia aikoja. Luvannut todellakin olla vaimonsa rinnalla niin myötä- kuin vastamäessä. Rakkautena minä tuon näen.

 

[samanlainen]

kertokaas miten mä voisin lähtä tästä nyt vihdoin ja viimein rakentamaan fiksua asioihin reagointia?? mies tulee illalla kotiin ja mä olen täällä ihan paineessa jos mokaan taas jotenkin. Halu on kova mutta toteutus heikkoa. miten te muut pidätte itsenne kurissa ettekä pura omaa pahaa oloa puolisoon? mistä pinnaa?