Olen kauhea äiti

[Dede]

Tänään tapahtui jotain mitä kadun todella paljon Hermostuin 1vuotiaalle lapselleni joka laittoi hiekkaa suuhun vaikka kielsin monta kertaa. Sitä jatku pitkin päivää aina kun vain oltiin sellaisessa paikassa missä oli hiekkaa. Ensin nippasin häntä sormille mutta se ei auttanut. Lopulta läpsin häntä suulle ja karjuin hyi sinua.... Lapsi kai pelästyi ja alkoi tietenkin itkeä ja itki niin paljon että lopulta oksensi Eikä siinä kaikki... Kauhea kauhea ilta.

Omatunto soimaa enkä pysty nukkumaan kun ajattelen vain koko ajan miten epäonnistunut äiti olen Ja miten voin hyvittää tämän ikinä..

 

[vierailija]

Älä soimaa itseäsi liikaa. Voit hyvittää tilanteen aloittamalla uuden reippaan päivän ja olemalla armollinen itsellesi ja lapselle. Voit pyytää lapselta anteeksi, jos se helpottaa. Itse huomasin hoitaessani saman ikäistä lasta, että tilanne menee vähän ohi jos odottaa tilanteen tapahtuman ohi. Mutta seuraavassa tilanteessa sen voi tehdä. Ensi kerralla nappaa lapsi syliin ja poistukaa hiekkaiselta alueelta. Tosin päiväkodin hoitaja teki vastaavassa tilanteessa niin, että seisoi paikallaan ja kysyi hiekkaa syövältä kolmevuotiaalta "No, oliko hyvää?" Lapsi vastasi vaimeasti "Ei..." ja hiekanmaistelu kyllä loppui siihen. Sitten vain pyyhittiin suupieltä ja juostiin leikkeihin.

Et ole huono äiti! Koska tiedät, mitä ei olisi kannattanut tehdä. Näitä joskus vaan sattuu. Opit kyllä. Ja 1-vuotiaita on vaikea opettaa. Tsemppiä!

 

[vierailija]

Inhimillinen äiti tekee ylilyöntejä ja hyvä äiti tunnistaa ne jälkikäteen. Syyllisyyttä kannattaa potea sen verran mikä auttaa pohtimaan parempia ratkaisuja, mutta ei enempää.

Mikä sinua hiekansyönnissä ahdisti? Jos vakavissasi pelkäsin hiekan syömistä, hellitä - se on vain hiekkaa, ja se tulee toisesta päästä ulos. Jos sitä että hiekkaa "ei kuulu" syödä ja että sinun äitinä "kuuluu" opettaa se, hellitä - on teille molemmike terveellisempää kieltää vain oikeasti tarpeelliset asiat. Jos taas nyppi tottelemattomuus yleensä ja oma keinottomuus sen edessä, tervetuloa kerhoon, ja tässä on kasvun paikka. Ei lapsen oikeasti kuulu totella aikuista kuin kone, eikä ainakaan 1-vuotiaan joka ei ymmärrä mitään todellisia perusteita käskyille. Opettele olemaan joustava ja ylpeä siitä sen sijaan että nostaisit jalustalle Johdonmukaiset Kasvattajan johon otsa hiessä pyrkisit. Ei:n hokeminen taaperolle on tuuleen huutamista, jatkossa tarvittaessa yritä ohjata lasta fyysisesti (tartu kädestä, siirrä paikalta) ENNEN kuin alkaa ärsyttää niin että se näkyy käsissä. (Ja ole itsellesi armollinen sit kun opettelet tätä sadatta kertaa.)

Hyvin sä vedät. Pyydä anteeksi, anna itsellesi anteeksi ja pitäkää hauska päivä!

 

[viera.s]

No nyt on kyllä vähän liikaa päänsilittelyä! Äiti on syyllistynyt pientä lastaan kohtaan toistuvasti väkivaltaan, ihan mitättömästä syystä ja täällä kehutaan että hyvin hän vetää! Jotain rajaa. Jos nyt yksittäisen lievän väkivallan voisi jotenkin ymmärtää, niin tässä tapauksessa asia toistui ja toisella kertaa vielä huomattavasti vakavammalla tavalla. Viimeistään ensimmäisen kerran (sormille näpsäisy) olisi pitänyt herättää äiti. Väkivalta ei ole koskaan ok, ja vieläpä noin pientä lasta kohtaan, joka tuskin on edes ymmärtänyt miksi äiti lyö.

Kaiken lisäksi äiti kirjoittaa, ettei siinä vielä ollut kaikki vaan ilta jatkui kamalana. Eli tekikö vielä jotain muutakin?

Ei tällaista saa tapahtua, eikä asiaa voi lapselle hyvittää. Vakavamman traumatisoimisen välttämiseksi tuollainen ei saa koskaan toistua. Aloittajan pitää hakea apua, tunnustaa tekonsa ja hyväksyä seuraamukset. Ne eivät taatusti ole mitenkään liiallisia, varmaan selviää sakoilla ja lasun seurannalla. Suomessa kun on nuo tuomiot väkivaltarikoksista varsin vähäisiä, vaikka teko olisi kohdistunut puolustuskyvyttömään lapseen.

 

[vierailija]

Joo, ei lasta tule läpsiä ollenkaan. Huomattavasti parempi ja toimivampi konsti on kantaa lapsi pois hiekan luota, ja todeta lapselle, että hän on selvästi vielä liian pieni leikkimään hiekkalaatikolla, kun ei osaa olla syömättä hiekkaa, joten nyt saa sitten tehdä muuta. Kyllä lapsi aika nopeasti oppii, että hiekan syönti johtaa automaattiseen hiekkalaatikolta poistoon.

 

[vierailija]

Ap:n ei kannata uskoa kukkahattuja, joiden mukaan lapsi saa elinikäiset traumat jos joutuu kokemaan hiukankin kipua.

Voisin kuvitella, että tälläkin hetkellä varmaan 3/4 maailman vanhemmista kurittaa lapsiaan säännöllisesti ruumiillisesti, eivätkä lapset siitä pilalle mene. Aikakaan jos suomalaistyyppinen hysteriakulttuuri ei suggeroi heitä luulemaan, että heitä on tukistamisen tms. myötä vakavasti kaltoinkohdeltu ja heidän persoonallisuutensa puutteet johtuvat kyseisistä "traumoista".

 

[viera.s]

Opettele olemaan joustava ja ylpeä siitä sen sijaan että nostaisit jalustalle Johdonmukaiset Kasvattajan johon otsa hiessä pyrkisit. Ei:n hokeminen taaperolle on tuuleen huutamista, jatkossa tarvittaessa yritä ohjata lasta fyysisesti (tartu kädestä, siirrä paikalta) ENNEN kuin alkaa ärsyttää niin että se näkyy käsissä. (Ja ole itsellesi armollinen sit kun opettelet tätä sadatta kertaa.)

Hyvin sä vedät. Pyydä anteeksi, anna itsellesi anteeksi ja pitäkää hauska päivä!

Ihanko oikeasti jonkun mielestä pitää olla itselleen armollinen vielä kun sadannen kerran läimii taaperoa ja huutaa tälle, niin että taapero on aivan paniikissa ja itkee niin paljon että oksentaa? Lapsi ei tosiaan kestä vaurioitumatta tällaista kohtelua! Jo yksi kerta on vahingollinen, sata kertaa vie taatusti lapsen luottamuksen ja perusturvallisuuden täysin.

Väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi kaikissa läheissuhteissa ja pieni lapsi on erityisen haavoittuvainen. Jos epäilee, että tulee syyllistymään jatkossakin väkivaltaan toistuvasti, lapsi on paras antaa pois turvalliseen paikkaan turvallisten aikuisten keskelle. Lapsi ei ole mikään väkivaltaisen käytöksen hallinnan harjoituskappale, ei lasta pidä edes tehdä jos ei itseään sen vertaa hillitse, että kykenisi hoitamaan ärsytykset muuten kuin lyömällä.

 

[vierailija]

Ihanko oikeasti jonkun mielestä pitää olla itselleen armollinen vielä kun sadannen kerran läimii taaperoa ja huutaa tälle, niin että taapero on aivan paniikissa ja itkee niin paljon että oksentaa? Lapsi ei tosiaan kestä vaurioitumatta tällaista kohtelua! Jo yksi kerta on vahingollinen, sata kertaa vie taatusti lapsen luottamuksen ja perusturvallisuuden täysin.

Väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi kaikissa läheissuhteissa ja pieni lapsi on erityisen haavoittuvainen. Jos epäilee, että tulee syyllistymään jatkossakin väkivaltaan toistuvasti, lapsi on paras antaa pois turvalliseen paikkaan turvallisten aikuisten keskelle. Lapsi ei ole mikään väkivaltaisen käytöksen hallinnan harjoituskappale, ei lasta pidä edes tehdä jos ei itseään sen vertaa hillitse, että kykenisi hoitamaan ärsytykset muuten kuin lyömällä.

Kuinkahan suurta osaa suomalaisista on läimäytetty taaperoiässä yli sata kertaa? Jos mukaan lasketaan myös toisten lasten tekemät läimäytykset, niin osuus taitaa olla aika tarkalleen 100 prosenttia. Jos vain aikuisten tekemät, niin silloinkin päästään epäilemättä reippaasti yli 50 prosentin.

Missä on meidän kaikkien luottamus ja perusturvallisuus, voi vain kysyä?

 

[vierailijatttt]

Ihanko oikeasti jonkun mielestä pitää olla itselleen armollinen vielä kun sadannen kerran läimii taaperoa ja huutaa tälle, niin että taapero on aivan paniikissa ja itkee niin paljon että oksentaa? Lapsi ei tosiaan kestä vaurioitumatta tällaista kohtelua! Jo yksi kerta on vahingollinen, sata kertaa vie taatusti lapsen luottamuksen ja perusturvallisuuden täysin.

Väkivaltaan pitää olla nollatoleranssi kaikissa läheissuhteissa ja pieni lapsi on erityisen haavoittuvainen. Jos epäilee, että tulee syyllistymään jatkossakin väkivaltaan toistuvasti, lapsi on paras antaa pois turvalliseen paikkaan turvallisten aikuisten keskelle. Lapsi ei ole mikään väkivaltaisen käytöksen hallinnan harjoituskappale, ei lasta pidä edes tehdä jos ei itseään sen vertaa hillitse, että kykenisi hoitamaan ärsytykset muuten kuin lyömällä.

Kun lukee ap:n viestin.... ja tämän sinun jutun, niin hieman olet värityskynää käyttänyt. Kertoiko ap lyönneensä lasta satakertaa??? Täsmentääkö läpsäsyn tasoa?

En hyväksy väkivaltaa. Mutta en hyväksy myöskään sitä että toisen tarinaa väritetään näinkin räikeästi.

Ap, tunnet syystäkin häpeää. Mutta jätä nää moralisoijat omaan arvoonsa. Katso peiliin ja mieti mikä saa sinut ahdistumaan noin paljon. Väsymys? Muut huolet? Voisiko niihin saada apua että pinna pienen lapsen kanssa kestäisi paremmin ja tämä ylilyönti jäisi yksittäistapaukseksi.

Mikään poliisille ilmoittauminen tuskin auttaa todellisessa pulmassa. Mutta yksinkertaisten on tuota vaikea käsittää...

 

[vierailija]

Ei ap mikään kauhea äiti ole vaan ihan normaali äiti, joka toimii normaalin äidin tavoin. Lapsi taas hetken päästä tuskin edes muistaa koko sattumusta.

Ei kannata heittäytyä minkään hysterian valtaan, siitä ei loppujen lopuksi seuraa muuta kuin se, että lapsi oppii manipuloimaan vanhempaansa tämän hysteriareaktion kautta. Lapsilla kun luonnostaan pelaa terve järki ja asiat osataan asettaa oikeaan yhteyteen.

 

[viera.s]

Kuinkahan suurta osaa suomalaisista on läimäytetty taaperoiässä yli sata kertaa? Jos mukaan lasketaan myös toisten lasten tekemät läimäytykset, niin osuus taitaa olla aika tarkalleen 100 prosenttia. Jos vain aikuisten tekemät, niin silloinkin päästään epäilemättä reippaasti yli 50 prosentin.

Missä on meidän kaikkien luottamus ja perusturvallisuus, voi vain kysyä?

Aika surullista, jos sinun lähipiirissäsi on näin. Ja kuten tutkittua, väkivaltaiset toimintamallit periytyy, joten lapsena itse väkivaltaa kokeneet läimivät todennäköisemmin taaperoitaan. Siis sinusta on oikeasti normaalia, että aikuiset läimivät taaperoiän aikana lasta yli sata kertaa? Sehän tarkottaisin jokaviikkoista väkivaltaa.

En tunne onneksi yhtään noin rankkoja kokenutta taaperoa. Omaa lastani ei ole kyllä läimitty kertaakaan, eikä minuakaan lapsena. 1-vuotiaan läiskiminen siksi, että tämä on syönyt hiekkaa, on kyllä ihan käsittämätöntä. Lähipiiriini ei kuulu noin hermoheikkoja ihmisiä, mutta he eivät olekaan kokeneet väkivaltaa lapsena itse.

Ilmeisesti sinua on lapsena pahoinpidelty lapsena, sinä olet pahoinpidellyt lastasi ja tämä toistaa toimintamallia jo taaperoiässä läimimällä toisia lapsia? Ei ole kokemukseni mukaan mitenkään tavallista, että taaperot toisiaan naamaan läimisivät. Jos jotain, niin tönivät ja tyrkkivät, mutta tuollainen naamaan lyöminen ei normaalin taaperon käytökseen kuulu. Joten suurin osa lapsista välttyy näiltäkin kokemuksilta, eikä sitä paitsi tietenkään olisikaan niin vakavaa, jos vieras lapsi on kovakourainen verraten siihen, että oma vanhempi, josta lapsi on täysin riippuvainen, käyttäytyy väkivaltaisesti.

 

[viera.s]

Kun lukee ap:n viestin.... ja tämän sinun jutun, niin hieman olet värityskynää käyttänyt. Kertoiko ap lyönneensä lasta satakertaa??? Täsmentääkö läpsäsyn tasoa?

En hyväksy väkivaltaa. Mutta en hyväksy myöskään sitä että toisen tarinaa väritetään näinkin räikeästi.

Siis tuo kommentti oli eräälle vastaajalle, jonka mukaan pitäisi olla itselleen armollinen, vaikka joutuisi sata kertaa harjoittelemaan väkivallatonta käytösmallia. Eli läimisi lasta sata kertaa harjoitellessaan. En väittänyt aloittajan niin tehneen. Se toki selkisi jo aloituksesta, että yhdestä läimäisystä ei ollut kyse. Ja saman päivän aikana oli syyllistytty väkivaltaan jo aiemmin. Joten kyllä minusta saisi olla ne harjoittelut jo tehtynä. En minä ainakaan antaisi kenellekään läheiselleni sataa tilaisuutta harjoitella lyömättömyyttä lyöden, eikä yhtäkään lasta pidä myöskään tällaiseksi harjoituskappaleeksi altistaa.

Vielä enemmän kuin aloittajan toiminta, minua siis hämmästyttää kaikki puolustelijat tässä ketjussa. Aloittaja sentään ymmärtää toimineensa väärin, kun jotkut muut pitää toimintaa aivan normaalina hyvän äidin käytöksenä. Kertonee aika paljon heistä itsestään.

 

[vierailija]

Itse en ainakaan ikinä uskaltaisi laittaa taaperoa päiväkotiin, koska siellä tämä joutuu käytännössä päivittäisen väkivallan (lyöminen, potkiminen, pureminen, raapiminen, tukistaminen ym.) kohteeksi toisten lasten taholta ja lapsen psyyke vaurioituu peruuttamattomasti tämän seurauksena.

Erittäin huomattava osuus suomalaisista vanhemmista selvästikin käyttäytyy väkivaltaisesti taaperoitaan kohtaan, koska lapset ovat omaksuneet tällaisen käytösmallin ja soveltavat sitä sitten toisiin lapsiin tuhoisin seurauksin.

 

[vierailija]

Vielä enemmän kuin aloittajan toiminta, minua siis hämmästyttää kaikki puolustelijat tässä ketjussa. Aloittaja sentään ymmärtää toimineensa väärin, kun jotkut muut pitää toimintaa aivan normaalina hyvän äidin käytöksenä. Kertonee aika paljon heistä itsestään.

No kuinkahan monelta vanhemmalta on joskus pettänyt hermo tai sitten ovat läpsäisseet sen takia, että muut keinot lapsen käytöksen hallitsemiseen on jo kokeiltu? Vihjeenä voisi mainita, että kaikki näin toimineet vanhemmat tuskin istuvat vankilassa ja heidän lapsensa sijaisperheessä käyden läpi traumoja purkavaa psykoterapiaa.

 

[etolekauhea]

Olen samaa mieltä, että olet normaali ja varmasti hyvä äiti. Teit ylilyönnin jo kun nippasit sormille ja toinen kerta oli ehdottomasti liikaa. Se, että sinusta tuntuu pahalta on hyvä merkki. Väkivalta ei ole kasvatusmenetelmä, vaan vanhemman neuvottomuutta.

Jätä poliisi ja lasu hoitamaan oikeasti vakavia juttuja ja tee itse asialle jotain ennen kuin se kärjistyy uudeksi väkivallan teoksi, jolloin asia muuttuu vakavaksi. Googleta Maria-akatemia ja soita siellä olevaan neuvontanumeroon. He auttavat sinua. Tunnen erään todella hyvän äidin, joka sai apua sieltä. Hänestä ei olisi ikinä uskonut, että hänellä oli vaikeuksia hillitä itseään sillä tavalla. Lapsesi takia hae apua.

 

[vierailija]

Väkivalta ei ole kasvatusmenetelmä, vaan vanhemman neuvottomuutta.

Ai ei vai? Aika monessa maassa esim. koulujen opettajat käyttävät läimäisyjä ja vastaavia nykyäänkin, koska ne koetaan esim. jälki-istuntoja tehokkaammiksi rangaistuksiksi. Onko siinä sitten kyse "koulutusjärjestelmän neuvottomuudesta"?

 

[vierailija]

Siis häh, onko jonkun mielestä oikeasti taaperon tekemä väkivalta merkki siitä, että häntä lyödään kotona. Oma taaperoni on aika villi ja saattaa töniä, lyödä ja potkia, mutta tiedän sata varmasti, ettei häntä ole koskaan kaltoinkohdeltu. Eikä meillä katsota sellaista käytöstä läpi sormien, vaan johdonmukaisesti opetetaan, ettei niin saa toimia. Taapero vasta pikkuhiljaa oppii, että se sattuu, eikä niin saa tehdä. Sen takia taaperot tarvitsevat jatkuvaa vahtimista, kun eivät vielä kaikkea ymmärrä. Siihen päälle vielä uhma.

 

[etolekauhea]

Ai ei vai? Aika monessa maassa esim. koulujen opettajat käyttävät läimäisyjä ja vastaavia nykyäänkin, koska ne koetaan esim. jälki-istuntoja tehokkaammiksi rangaistuksiksi. Onko siinä sitten kyse "koulutusjärjestelmän neuvottomuudesta"?

Lyhyesti sanottuna kyllä. Sen kyllä uskon, että väkivalta voi olla tietyllä tavalla tehokkaampaa. Se, että joku tapa on monessa maassa yleisesti käytössä, ei ole tae sen oikeellisuudesta.

 

[Dede]

Mikä sinua hiekansyönnissä ahdisti? Jos vakavissasi pelkäsin hiekan syömistä, hellitä - se on vain hiekkaa, ja se tulee toisesta päästä ulos. Jos sitä että hiekkaa "ei kuulu" syödä ja että sinun äitinä "kuuluu" opettaa se, hellitä - on teille molemmike terveellisempää kieltää vain oikeasti tarpeelliset asiat. Jos taas nyppi tottelemattomuus yleensä ja oma keinottomuus sen edessä, tervetuloa kerhoon, ja tässä on kasvun paikka. Ei lapsen oikeasti kuulu totella aikuista kuin kone, eikä ainakaan 1-vuotiaan joka ei ymmärrä mitään todellisia perusteita käskyille. Opettele olemaan joustava ja ylpeä siitä sen sijaan että nostaisit jalustalle Johdonmukaiset Kasvattajan johon otsa hiessä pyrkisit. Ei:n hokeminen taaperolle on tuuleen huutamista, jatkossa tarvittaessa yritä ohjata lasta fyysisesti (tartu kädestä, siirrä paikalta) ENNEN kuin alkaa ärsyttää niin että se näkyy käsissä. (Ja ole itsellesi armollinen sit kun opettelet tätä sadatta kertaa.)

Kiitos asiallisesta vastauksesta. En osannutkaan edes ajatella, miksi yhtäkkiä tunsin niin voimakkaasti tarvetta kieltää lasta syömästä hiekkaa. En minä sitä hiekkaa pelkää (vaikka onhan se hieman ällöttävää), mutta enemminkin se on juuri tuo tottelemattomuus.. Tuntuu, että lapsi olisi saatava tottelemaan ja kuuliaiseksi jo pienestä pitäen. Mutta eihän tuollainen 1-vuotias edes ymmärrä mitään Huomasin, että läpsimällä en saavuttanut mitään, painvastoin taisin pilata koko homman.

 

[Dede]

Kaiken lisäksi äiti kirjoittaa, ettei siinä vielä ollut kaikki vaan ilta jatkui kamalana. Eli tekikö vielä jotain muutakin?

Aloittajan pitää hakea apua, tunnustaa tekonsa ja hyväksyä seuraamukset. Ne eivät taatusti ole mitenkään liiallisia, varmaan selviää sakoilla ja lasun seurannalla. Suomessa kun on nuo tuomiot väkivaltarikoksista varsin vähäisiä, vaikka teko olisi kohdistunut puolustuskyvyttömään lapseen.

Läpsimisen jälkeen vein lapsen sisälle, vein iltapesulle ja jätin lapsen alasti yksin itkemään huoneeseen 5ksi minuutiksi sillä aikaa kun tein puuron. Sitten kävin hakemassa hänet

Emme asu suomessa ja täällä lasten fyysinen kuritus on arkipäivää ja laillista, mutta en itse halua olla osa sitä.

 

[vierailija]

Lyhyesti sanottuna kyllä. Sen kyllä uskon, että väkivalta voi olla tietyllä tavalla tehokkaampaa. Se, että joku tapa on monessa maassa yleisesti käytössä, ei ole tae sen oikeellisuudesta.

Ihan kokemusperäisesti joihinkin lapsiin yksi läimäytys jalalle tai pepulle tehoaa paremmin kuin kymmenet jäähyistunnot tai ilkeällä äänellä pidetyt saarnat. Siinä voi minusta sitten miettiä, että mikä kurinpitomenetelmä onkaan se vähiten oheisvahinkoa tuottava ja samalla tehokkain. Kaikki lapset ovat yksilöitä...

 

[Dede]

Voisin kuvitella, että tälläkin hetkellä varmaan 3/4 maailman vanhemmista kurittaa lapsiaan säännöllisesti ruumiillisesti, eivätkä lapset siitä pilalle mene. Aikakaan jos suomalaistyyppinen hysteriakulttuuri ei suggeroi heitä luulemaan, että heitä on tukistamisen tms. myötä vakavasti kaltoinkohdeltu ja heidän persoonallisuutensa puutteet johtuvat kyseisistä "traumoista".

Tiedän, etteivät mene. Ihan tasapainoisilta vaikuttavat ja normaaleita aikuisia, vaikka kokeneet selkäsaunoja lapsena. Mutta en silti itse halua olla osana tätä ja eilen kyllä ylittyi raja

 

[etolekauhea]

Ihan kokemusperäisesti joihinkin lapsiin yksi läimäytys jalalle tai pepulle tehoaa paremmin kuin kymmenet jäähyistunnot tai ilkeällä äänellä pidetyt saarnat. Siinä voi minusta sitten miettiä, että mikä kurinpitomenetelmä onkaan se vähiten oheisvahinkoa tuottava ja samalla tehokkain. Kaikki lapset ovat yksilöitä...

Tehokas kasvatus on enimmäkseen muuta kuin kuritusta. Pelkällä kurituksella ei saakaan hyviä tuloksia. Sitä paitsi jäähyä ei enää nykyään pidetä hyvänä kasvatusmenetelmänä, eikä minusta nuo ilkeät saarnatkaan kuulosta järkeviltä. Neuvottomuutta siis, jos ei muuta keksi.
Väkivallan uhalla saadaan kyllä kuria ja järjestystä, mutta ei kasvatusta.

 

[vierailija]

Tehokas kasvatus on enimmäkseen muuta kuin kuritusta. Pelkällä kurituksella ei saakaan hyviä tuloksia. Sitä paitsi jäähyä ei enää nykyään pidetä hyvänä kasvatusmenetelmänä, eikä minusta nuo ilkeät saarnatkaan kuulosta järkeviltä. Neuvottomuutta siis, jos ei muuta keksi.
Väkivallan uhalla saadaan kyllä kuria ja järjestystä, mutta ei kasvatusta.

Niitä lapsia ei kyllä ole kovin paljoa, jotka pysyisivät kurissa pelkän puheen ja ohjauksen voimalla ilman minkään sortin kuritusta/rangaistuksia.

Tai voi olla, että joltain lapsipsykologian yliopistotutkinnon suorittaneelta löytyy keinot, joilla hän saa lapsen kuin lapsen tottelemaan pelkästään kauniilla puheella. Mutta ihan turha olettaa, että valtaosa vanhemmista tai edes kasvatusalan ammattilaisista (opettajat, tarhan tädit ym) siihen pystyisivät.

Mitä jäähyihin tulee, niin sellaisia mielipiteitä on toki joillain, että niistä on haittaa. Mutta miksikään yleispäteväksi totuudeksi tuota tuskin voi julistaa. Sitä paitsi keskeinen kysymys on, että mitä vähintään vastaavan tehoista menetelmää niiden jäähyjen tilalla sitten voisi käyttää? En ole kuullut kenenkään vastaavan tähän kysymykseen. Ylivoimaisesti huonoin vaihtoehto kun on se, että lasten annetaan jäädä kurittomiksi.

 

[Peyote]

Noh. Hyvää tässä on se että olet sen verran terve, että tajuat tuollaisen olevan väärin. Sillä hetkellä olit huono äiti, eli ihan oikein hoksattu.
Et voi hyvittää tuommoista, mutta voit silti muuttaa toimintatapaasi ja pyytää lapselta anteeksi.
Kyllä kaikki vanhemmat aina jotain virheitä tulevat tehneeksi. Jos sua väsyttää ja tuntuu että et ihan pärjää, ei ole häpeä pyytää apua. Voit vaikka kysellä neuvolasta, että voisiko neuvolapsykologi antaa hyviä vinkkejä, miten lapsen kanssa menetellään jos ei tottele. Ei tuon ikäiset usein tottelekaan.

Siksi lapset ovat pienen kokoisia, että aikuinen voi nostella heitä pois epätoivottujen asioiden parista.