Olen kyllästynyt äitini letkautuksiin

[hermot menee]

meillä on 2kk vauva ja iana kun äitini näkee vauvan niin letkauttaa jotain mikä viitta hänen syömiseen tai painoonsa tai muuten ulkonäköön.
Tässä esimerkkejä:
-onpas sillä pyöreet posket,
-joko passitti neuvolantäti vauvan dietille,
-kauheen iso maha siksi kireet housut ja siitä johtuu kuulemma ku maha kipee ja pulauttelee, -liian aikuismaisia vaatteita, miksi ei potkuhousuja,
-onhan sulla pääkin ku kypärä ( olin ostamassa hattua ja sanoin et onpa nää kaikki rumia ja kypärämallisia),
-mitä pahaa ruokaa sulle äiti antaa ku noin mahaa korventaa,
-taas syömässä

Puhuu kaikki nämä asiat vauvalle.

Vauva painaa tasan 6kg ja on 60 cm pitkä eli minun mielestä ihan normi painoinen ja pituinen. Vai onko tää muksu muka sit lihava??ja ite en vaan tajua sitä.

En tiedä olenko vaan liian herkkänahkainen asian suhteen, mut mua oikeesti suututtaa ihan sairaasti ku ei se tajua pitää suutaan kiinni.
Olen aina letkautuksien jälkeen laksenut kymmenee, kahteenkymmeneen, sataan... etten sano jotain tosi ikävää. Tiedän et jos avaan suuni niin en osaa enään sanoa nätisti, siksi en dsano mitään vaan katson vaan.

Onko kenekään muiden äidit tällaisia?

 

[en kuuntelisi]

Musta kyllä kuulostaa siltä, että kannattaisi ihan reilusti avata suu ja sanoa vaikka sitten pahastikin.

 

["huolestunut"]

No huh, mikä ihme sun äitiäs vaivaa? Toi on jo vähän sairasta, miks ihmeessä sen elämä pyörii lapsenlapsensa syömisen ympärillä?? Ei ole läski lapsi!!

Sil on joku fiksaatio, oo tarkkana, ettei se aiheuta lapselles anoreksiaa!

 

[sano takaisin]

Sanot vaan takaisin, ei kaikkea tarvitse sietää vaikka laukoja oliskin oma äiti.

Mun äiti sanoi että se haluaisi hukuttaa mun vauvan ojaan. Kuristaisi ensin tajuttomaksi että se vastustelisi vähemmän mutta vielä olisi hengissä kun vetäisi keuhkoihinsa kuravettä.

 

[Sannuli88]

Ei äiti mutta anoppi on! Viimeisin letkautus oli kun sanoin että onpas kiva kun likalle on tullu makkaroita kun on tullu ikää (syntyi siis keskosena ja oli tietysti pieni kotiutuessaan). Niin tähän totee anoppi: "No tehän ootte kaikki tollasia lihavia. Sun veljetkin on kamalan isoja". Okei, mun veljet on 100kg:n paremmalla puolellaja itsekin olen lihava (170cm/82kg) mutta kun anoppi on 10cm lyhyempi ja 20kg lihavampi. Eikä minua pyöreyteni haittaa. Eikä heidänkään sukunsa mitään laihaa ole

 

[Sannuli88]

sano takaisin Miten sun äitis voi noin sanoa?!! :O

 

[hermot menee]

[QUOTE="huolestunut";23324884]No huh, mikä ihme sun äitiäs vaivaa? Toi on jo vähän sairasta, miks ihmeessä sen elämä pyörii lapsenlapsensa syömisen ympärillä?? Ei ole läski lapsi!!

Sil on joku fiksaatio, oo tarkkana, ettei se aiheuta lapselles anoreksiaa![/QUOTE]

Ei se sitä pääse aiheuttamaan. Annan lapselle kyllä syömistä silloin kun sitä vaatii. en käsitä minäkään mikä sitä vaivaa. Ei ole aikaisemmin ollut tuollainen. Onko jotenkin outoa ja kaikki unohtunut kun edellinenpienein lapsenlapsi on jo 12v. Mun lapsi ainut vauva pitkästäaikaa.

 

[sano takaisin]

Mun äiti on sairas, siis mielisairas, ja sillä on lähestymiskielto meidän perhettä kohtaan. Halusin vaan tuoda tapaukseni esille jotta aloittaja osaa suhteuttaa noita huomautuksia, eivät ole oikeasti kovin vakavia mutta kannattaa ne selvittää kuitenkin.

 

[Raitapaitainen]

Sanot vaan takaisin, ei kaikkea tarvitse sietää vaikka laukoja oliskin oma äiti.

Mun äiti sanoi että se haluaisi hukuttaa mun vauvan ojaan. Kuristaisi ensin tajuttomaksi että se vastustelisi vähemmän mutta vielä olisi hengissä kun vetäisi keuhkoihinsa kuravettä.

Siis ihan hirveä!! Et kai tuollaista päästä 100metriä lähemmäs lastasi???

Ap:lle.. 2kk ei ole lihava/läski/ylipainoinen tai mitään muutakaan. Tuolla iällä lapsi syö automaattisesti juuri niinkuin sen ikäisen pitääkin.

Mä kyllä ymmärrän sua, koska mun anoppi sanoi meidän 2v tytöstä, että "ei se ainakaan laiha ole..", ja äänensävy kertoi, että pitää lasta lihavana. Lapsi painoi 10,5kg.

 

["vieras"]

Oiskohan ap vielä hiukan yliherkkä, kun synnytyksestä on niin vähän aikaa...?

 

["hei"]

Saman kokoinen kuin minun neitini aikanaan, nyt 7kk ja 10,5kg. Onhan tuo nyt iso, mutta kyllä esikoisen äitinä olen sadasti loukkaantunut painon kommentoimisesta, on se oma rakas vaan niin herkkä asia. Sano suoraan, kuinka pahalta kommentointi tuntuu!

 

["vieras"]

Ei noi nyt kuulosta kovinkaan pahoilta, mutta kerro äidillesi jos hänen puheet satuttavat.

 

[hermot menee]

[QUOTE="vieras";23324931]Oiskohan ap vielä hiukan yliherkkä, kun synnytyksestä on niin vähän aikaa...?[/QUOTE]

varmaan näinkin

 

[sairasta!]

Sanot vaan takaisin, ei kaikkea tarvitse sietää vaikka laukoja oliskin oma äiti.

Mun äiti sanoi että se haluaisi hukuttaa mun vauvan ojaan. Kuristaisi ensin tajuttomaksi että se vastustelisi vähemmän mutta vielä olisi hengissä kun vetäisi keuhkoihinsa kuravettä.

No sun äitis on kyllä sairas! :O

Mulla anoppi sanoo ihan ihme asioita, ensin vauva oli liian pyöreä ja aina se jaksoi siitä hokea vaikka kuinka sanoin että ihan normaalikäyrällä. Sitten kun vauva lähti liikkumaan ja paino tippui niin jo se alkoi siitä hokemaan että eikö se äiti anna ruokaa jne. Tosi ärsyttävää mutta ei sille mitkään sanomiset auta. Muutenkin se sanoo vauvalle että oletpas sinä kiukkupussi (vauva nauraa ja hymyilee), ihme änkyrä (taas vauva nauraa) jne. Käyttää siis negatiivisia sanoja sellaisissa tilanteissa mihin ne ei vaan sovi ollenkaan.

 

[hermot menee]

en tiedä pitääkö sit äitini noita eri hauskoina juttuina, mut mua eniten ottaa päähän ku puhuu vauvalle. puhuisi mulle suoraan eikä lapsen kautta. ei kai kukaan noin puhu jos ei ole asiasta sitä mieltä mitä sanoo vaikkakin leikillään