Olen kyllästynyt siihen, että tällä pienellä paikkakunnalla vedetään kaikesta johtopäätöksiä ja analyysejä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja valo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

valo

Vieras
Niin, muutimme miehen työn perässä pienelle paikkakunnalle Helsingistä. Olemme käyneet kylällä kerhossa, jossa ollaan vanhempi ja lapset yhdessä. Meitä on siellä noin 5 äitiä lapsineen max.
Olen kotiäiti, vaikka nuorinkin lapseni on jo 3-vuotta. Tosin vauvahaaveita on. Kovasti joutunut selittelemään, että miksi näin. No, nyt on hyvä vedota siihen, että täältä ei työtä löydy, eikä löydykään.
Mieheni sattuu oleen lääkäri. Johan nousee kulmakarvat siinä vaiheessa. Ajatellaan, että hyvähän mamman on kotona istuskella. Juu, ehkä palkka on ihan ok, mutta on myös opintolainat, ja pitkät työpäivät, päivystys ja välillä hyvinkin henkisesti poissaoleva kumppani, kun on niin uupunut.
Nyt mua puhutellaan lääkärin rouvana (äänensävy) jne.jne. ehkä vitsi mutta v*tuttaa.

Helpotti, kiitos.
 
Mun kaveri teki samassa tilanteessa päätöksen, ettei kertonut mitä miehensä tekee. Kun kaikki uteliaana kyselivät. Tuli "tehtaanjohtajaksi" pienelle paikkakunnalle. Eikä kertonut omaakaan ammattia, kun oli vielä kotona lasten kanssa. Kaikki kuulemma utelivat kovasti, mutta hän ohitti asian. Siellä pikkupaikkakunnallahan missä asut, on kaikki tosi uteliaita, ja se on kyllä ahdistavaa. Itse työskentelen pikkupaikkakunnalla yrittäjänä ja ziizus miten kaikki on tietävinään meidän asiat mm raha todella hyvin. Harvaan olen täällä tutustunut, kun kaikilla näyttää olevan tarkka kuva minkälainen ihminen olen, esim ammattini perusteella. Vaikka ihan tavis kyllä olen. :)
 
Mikset sano, ettet halua sinua puhuttelussa liitettävän lääkäriin? Eiköhän rouvittelu lopu. Kunhan ovat kateellisia, kun itse haluaisivat olla lääkärin rouvia...
 
Harmillista, harmittaa lastesikin puolesta, kouluikäiseksi kun tulevat niin kavereiden saanti voi olla vaikeaa kun kävereiden kotona on puhuttu teistä tietenkin halventavaan sävyyn.

Mä olen tyytyväinen että olen puistossa kvaerustunut oikeastaan ihan samantyyppisten äitien kanssa, miehet tekee "Hyviä töitä" on varaa matkustaa jne ja ollaan itsekin ihan hyvissä töissä.

 
Siis herrajjesta. Missä maan peräkorvessa lääkäriä pidetään jotenkin ylimaallisen hienona ammattina? Tai ylipäätään mitään ammattia. Jotenkin voin ymmärtää, että joku julkkis saa ihmiset kuhisemaan, mutta että tauno terveyskeskuslääkäri...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siis herrajjesta. Missä maan peräkorvessa lääkäriä pidetään jotenkin ylimaallisen hienona ammattina? Tai ylipäätään mitään ammattia. Jotenkin voin ymmärtää, että joku julkkis saa ihmiset kuhisemaan, mutta että tauno terveyskeskuslääkäri...

Niinpä. Mulla ainakin karissut kaikki hohdokkaat mielkuvat, jos niitä ikinä ollutkaan. Lähinnä vissiin on se kuva, että rahaa virtaa solkenaan tms. en tiedä.
 
Tuollaistahan se tuppaa pienillä paikkakunnilla olemaan. Rikkinäinen puhelin-efekti toimii vähän liiankin tehokkaasti, kaikkea mahdollista paheksutaan vaatetuksesta lapsien lukumäärään. Me asuttiin pienellä paikkakunnalla kaksi vuotta töiden takia ja enempää en olisi kestänytkään.

Opiskelualani ja ulkonäköni perusteella minut luokiteltiin ylimieliseksi, huumeidenkäyttäjäksi, anorektikoksi ja ties miksi. Hyväksyntää olisi ehkä saanut pukeutumalla tuulipukuun, käymällä käsityökerhossa ja olemalla pikkuisen pullea kotiäiti. Harvan ihmisen kanssa edes tutustuin tai kerroin itsestäni, koska olin päivät töissä toisella paikkakunnalla ja illalla harrastuksissa, joten ei ollut aikaa. Tosin yritin kyllä mahdollisuuksien mukaan lähteä toimintaan mukaan, mutta vastaanotto oli pääsääntöisesti melko kylmää. Mutta, silti melkein kaikki tuntuivat tietävän minusta kaiken.

Meininki oli kaiken kaikkiaan aika konservatiivista ja ahdistavaa, vaikka ympäristö sinänsä oli ihan miellyttävä. Luonto lähellä jne. Tuntui, että olin palannut 60-luvulle Alabamaan. Lähtö oli helpotus. Toivottavasti ei tarvitse enää lähteä pikku paikkakunnalle. Tai jos tarvitsee, niin toivottavasti seuraavaa paikka olisi mukavampi.

 
Kaipaan usein Helsingistä pieneen kaupunkiin tai siis tuppukylään. Mutta en tiedä,olisinko sittenkään valmis,siellä kun juorkellot laulaa ja toisten asiat "tiedetään".Kaupungissa on helpompi hengittää,vaikka välillä autot ehkä liikaa saastuttaakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hanna:
Kaipaan usein Helsingistä pieneen kaupunkiin tai siis tuppukylään. Mutta en tiedä,olisinko sittenkään valmis,siellä kun juorkellot laulaa ja toisten asiat "tiedetään".Kaupungissa on helpompi hengittää,vaikka välillä autot ehkä liikaa saastuttaakin.

Mie asun tälläsessä "tuppukylässä", mutta en onneks tunnusta kylääni noista ylläolevista jutuista. (Kaikki sympatiani kuitenkin ap:lle, ei varmaan ole kivaa, kannattais varmaan puhua ihan rehellisesti tunteistaan suoraan niille rouvittelijoille).

Miusta taas tuntuu, että onneks asun täällä maalla. Eilenkin kun kärryteltiin tuolla ja tajusin, että taaperollani oli varmaan 10 vuotta vanha reimatecci ja rikkinäiset kärryt, niin ajattelin samalla, että ei varmaan olis kaupungissa kehdattu moisissa näyttäytyä. Toisena pukuna on liki yhtä vanha äp-toppis, joka sekään ei tän palstan mukaan täytä hyvän äidin normeja. Onneks täällä kaikki tuntee miut eikä tule tuomitsemaan huonoks äidiks jonku toppapuvun takia...
 
Täällä Savossa ei johtajajia, lääkäreitä pidetä tavallisina ihmisinä vieläkään, vaikka eletään nykyaikaa :( jopa nuoret ihmiset mileistelee ja pokkuroi. Se ollaan saatu karvaasti kokea, kun maalle muutettiin, tuhoavaa kateutta, heti isketään kun on mahdollista. Jos miehesi on johtaja, lääkäri, olet lääkärinrouva, joku yli-ihminen :( Ihmiset luulee, että johtajat on rikkaita jne. Heille pokkuroidaan edessä päin takana haukutaan. Ihmiset ovat ystävällisiä niin kauan kun sinusta hyötyvät, mutoin ei ole heillä väliä tutustua. Kannattaa lähteä pois vielä kun voi, tilanne vaan pahenee vuosien varrella tai sitten siihen tottuu...
 
no mutta on sitä muuallakin. Etelä-Pohjanmaalta löytyy samanlaista kuin savossa. Lääkäreitä pokkuroidaan. ja kaikkea, joka hieman enemmän on johtoasemassa oleva
 

Yhteistyössä