A
ahdistaaaaa
Vieras
Mies jättää housunsa tasan sellaiseen asentoon kun on ne riisunut, lattialle tai sohvalle yleensä. Ärsyttää ettei voi edes jotenkin pistää paremmin ja jonnekin muualle kuin just sohvalle. Likaiset sukat myös monesti sohvalla. Onko niitä NIIN vaikea viedä pyykkiin joka on parin metrin päässä?
Sitten mies ei kesällä halua pitää sukkia, koska tulee kuuma. No hänpä kulkee crocseissa pitkälle syksyyn ja paljain jaloin tietysti. Kerää jalkapohjat täyteen likaa. Eilen oli ihan mustat jalkapohjat kun rojahti katsomaan jääkiekkoa. Sain kilarin että eikö voi edes pestä jalkojaan jos ei niitä sukkia pysty käyttämään!!! Inhottaa että kun on just puhtaat matot laitettu niin yhdellä perheestä on OIKEUS kävellä paskasilla jaloilla ympäri taloa. Anna olla jos lapsilla olis likaiset jalat, ei ne todellakaan sais niillä kävellä sisällä, vaan ne pestäis ensin! Mutta miehellä on joku ihme oikeus tähän.
Sitten kun sanon jostain asiasta mikä mua häiritsee, jotkut 20 vuotta vanhat rytkyt esim. niin se on ihan sama hänelle. Vastaus on luokkaa: "Joopa joo". Tietää etten voi sietää tiettyjä rytkyjään mutta vetää ne silti vuosi toisensa perään päälleen.
Ei sille merkkaa yhtään miltä toisista tuntuu, kunhan sillä on itellään hyvä olla.
Mistään asioista ei voi oikeasti keskustella. Sellaisista mitkä on tärkeitä. Urheilusta tai mistä tahansa muusta kyllä voisi jauhaa mutta mistään pintaa syvemmästä ei.
Miehen ylimielinen asenne ärsyttää ja se tietää sen tasan tarkkaa. Sitten kun suutun jostain, ihan aiheellisesti, se osaa kääntää ovelasti senkin minun viakseni.
Käytäntö tuon miehen kanssa ei kerta kaikkiaan toimi! Kuulin juuri lapsilta ettei isä pese vessassa edes käsiään, huuhtaisee ehkä toista kättä vähän, mutta ei pese kunnolla.
Roskia ei laita roskikseen, jättää ne lojumaan sinne ja tänne. Pöydät ja hellat on paskaset kun se tekee ruokaa. Eikä tietoakaan että viitsisi itse jälkensä siivota HETI vaan jättää kaiken kuivumaan. Niitä kuivuneita on sitten kiva rapsutella irti.
En ymmärrä miten jostakusta on voinut tulla noin hälläväliä ihminen. Se heijastuu kaikkeen elämässä. Kunhan hänellä itsellään on hyvä olla, ei tarvitse tapojaan muuttaa.
Lupailee asioita mutta aina ne jää ja jää. Mulla on koko ajan sellanen kauhee kiukku sisällä ihan vaan ton yhden takia. Onhan tämä kuitenkin minun ja lastenkin koti. Mutta yhdellä on omat säännöt täällä.
Ongelma on aina mussa ei miehessä. Ajattelen ja olenkin sanonut että miksi näin pienistä asioista pitää riidellä kun asioille voisi helposti tehdä jotain. Ei mene perille. Miehellä ei ole alkeellisintakaan halua muuttaa mitään tapoja. Kai se olisi suuri loukkaus hänen suurelle egolleen jos joutuisikin antamaan naiselle periksi.
Minä toivoisin vain että meillä olisi kiva koti, eikä tarttis hermostua pienistä asioista joille oikeasti voisi tehdä jotain.
Musta tuntuu että mun kaikki energia menee tuohon ärsyttävään mieheen, välillä en saa edes unta kun ottaa niin päähän. Toinen tietty nukkuu ja kuorsaa onnellisena.
Huoh. Kiitos kun sain purkautua
Sitten mies ei kesällä halua pitää sukkia, koska tulee kuuma. No hänpä kulkee crocseissa pitkälle syksyyn ja paljain jaloin tietysti. Kerää jalkapohjat täyteen likaa. Eilen oli ihan mustat jalkapohjat kun rojahti katsomaan jääkiekkoa. Sain kilarin että eikö voi edes pestä jalkojaan jos ei niitä sukkia pysty käyttämään!!! Inhottaa että kun on just puhtaat matot laitettu niin yhdellä perheestä on OIKEUS kävellä paskasilla jaloilla ympäri taloa. Anna olla jos lapsilla olis likaiset jalat, ei ne todellakaan sais niillä kävellä sisällä, vaan ne pestäis ensin! Mutta miehellä on joku ihme oikeus tähän.
Sitten kun sanon jostain asiasta mikä mua häiritsee, jotkut 20 vuotta vanhat rytkyt esim. niin se on ihan sama hänelle. Vastaus on luokkaa: "Joopa joo". Tietää etten voi sietää tiettyjä rytkyjään mutta vetää ne silti vuosi toisensa perään päälleen.
Ei sille merkkaa yhtään miltä toisista tuntuu, kunhan sillä on itellään hyvä olla.
Mistään asioista ei voi oikeasti keskustella. Sellaisista mitkä on tärkeitä. Urheilusta tai mistä tahansa muusta kyllä voisi jauhaa mutta mistään pintaa syvemmästä ei.
Miehen ylimielinen asenne ärsyttää ja se tietää sen tasan tarkkaa. Sitten kun suutun jostain, ihan aiheellisesti, se osaa kääntää ovelasti senkin minun viakseni.
Käytäntö tuon miehen kanssa ei kerta kaikkiaan toimi! Kuulin juuri lapsilta ettei isä pese vessassa edes käsiään, huuhtaisee ehkä toista kättä vähän, mutta ei pese kunnolla.
Roskia ei laita roskikseen, jättää ne lojumaan sinne ja tänne. Pöydät ja hellat on paskaset kun se tekee ruokaa. Eikä tietoakaan että viitsisi itse jälkensä siivota HETI vaan jättää kaiken kuivumaan. Niitä kuivuneita on sitten kiva rapsutella irti.
En ymmärrä miten jostakusta on voinut tulla noin hälläväliä ihminen. Se heijastuu kaikkeen elämässä. Kunhan hänellä itsellään on hyvä olla, ei tarvitse tapojaan muuttaa.
Lupailee asioita mutta aina ne jää ja jää. Mulla on koko ajan sellanen kauhee kiukku sisällä ihan vaan ton yhden takia. Onhan tämä kuitenkin minun ja lastenkin koti. Mutta yhdellä on omat säännöt täällä.
Ongelma on aina mussa ei miehessä. Ajattelen ja olenkin sanonut että miksi näin pienistä asioista pitää riidellä kun asioille voisi helposti tehdä jotain. Ei mene perille. Miehellä ei ole alkeellisintakaan halua muuttaa mitään tapoja. Kai se olisi suuri loukkaus hänen suurelle egolleen jos joutuisikin antamaan naiselle periksi.
Minä toivoisin vain että meillä olisi kiva koti, eikä tarttis hermostua pienistä asioista joille oikeasti voisi tehdä jotain.
Musta tuntuu että mun kaikki energia menee tuohon ärsyttävään mieheen, välillä en saa edes unta kun ottaa niin päähän. Toinen tietty nukkuu ja kuorsaa onnellisena.
Huoh. Kiitos kun sain purkautua
)
...