Olen loppu. - kaiken takana hormonit??

[harmuli]

...niin... ehkäisyn pitäisi olla kunnossa mutta mä kärsin ihan tajuttomasta raskaudenpelosta... Kokoajan olen tuntevinani oireita - millon päätä särkee, etoo, alavatsakipujakin on ollut, närästää, hajutkin tuntuu tarkempina. Tein testin 1,5 vkoa sitten, nega oli, huomenna saan testejä lisää, olenkin nykyisin niiden suurkuluttaja...
En jaksa enää. Olen ihan loppu. Meillä on puolivuotias vauva. Voisiko tämä olla ns. somaattista (tai jotain sinne päin) masennusta? Että olen itse aiheuttanut itselleni oireita? Että vika olisikin pään sisällä?? En ihan oikeasti jaksa. Pään sisällä kokoajan mietin ja tarkkailen itseäni. Mitä mun pitäis tehä, mitä?? Hakea apua ennenkuin pimahdan?? Testin teen huomenna, mut vaikka se ois nega, niin ei tää tähän lopu tää mun sekoilu, tiiän sen... Ja jos se on positiivinen, en jaksa edes ajatella mitä se tarkoittaa.

Imetän vielä, menkat ei ole edes alkaneet. Voiko tää olla jotain hormonien heräämistä? Voiko hormonitoiminnan käynnistyminen laittaa pakin näin täydellisesti sekaisin? Onko muilla millaisia kokemuksia hormonitoiminnan käynnistymisestä, mitä se on teidän kropissanne saanu aikaan??

 

[sikuri]

Kuulostaa tutulta, mulla alko masennus juuri noin et tarkkailin kokoajan itseäni ja pelkäsin millon mitäki sairauksia. Hae apua mahd. pian muuten pahenee. Puhu vaikka neuvolassa,siellä asia on jokapäiväistä tuttua juttua, osaavat auttaa. Mulla auttoi mielialalääke ,mutta ennenkaikkea terapia. Ja aika, yli vuosi meni akuutissa vaiheessa, mutta elämä on masennuksen jälkeen parempaa ja vapaampaa kuin koskaan ennen! Siunausta sulle.

 

[HÖPÖ HÖPÖ]

Älä nyt hyvä ihminen vaan ala mitään mielialalääkkeitä syömään....
Itse olen kokenut saman joka synnytyksen jälkeen, kyse on nimenomaan hormoneista. Kun menkat alkaa ja estrogeenitasot nousevat, olo muuttuu totaalisesti. Itsellä niin aina sitten, kun olen lopettanut imettämisen...
Ja parasta voisi olla mennä gynekologille ja miettiä hetkeksi vaikka jotain hormonihoitoa...
Tsemppiä, ne on nuo naisen hormonit uskomattoman vaikuttava asia meidän elämässä....

 

[noo]

Itse en olisi ikinä uskonut että hormonitoiminnalla tosiaan on niin suuri merkitys. Oma oloni kyllä helpottui kun imetys loppui - vaikka mulla oli jo menkatkin alkaneet imetysaikana. Samalla myös alapääkivut helpottui huomattavasti ja nyt kun on kuukausi takana ilman imetystä, on olo sekä fyysisesti että henkisesti huomattavasti parempi kuin aiemmin.

Olen myös kuullut että vaikka olisi todettukin synnytyksen jälkeinen masennus, sitä on joissain tapauksissa hoidettu hormonihoidolla, ei siis välttämättä mielialalääkityksellä.