Olen paha, oksettava ihminen. En jaksa itseäni ja en ansaitse elää!

[vierailija]

Niin tunnen itseni maailman kamalimmaksi ihmishirviöksi. Syyt siihen ovat ne että olen pettänyt maailman ihaninta poikaystävääni hänen kaverin kanssa ja jonku randomin kanssa. Toinen syy miksi en myöskään ansaitse onnea ja elääon, että tein abortin viikolla 14. Kolmas syy miksi en ansaitse onnea on että olen työtön ja olen siksi ainakin hyödytön tälle maailmalle... muut joutuvat maksamaan sen takia elämiseni olisi parempi jos kuolisin niin olisi yksi sossupummi vähemmän.

Mulla ei ole kuin vain muutama läheinen joten jos kuolisin ei kukaan muistais tai kaipais. Ansaitsen mielestäni kuoleman tuomion noitten yllämainittujen asioiden takia. Mutta pelkään myös joka päivä koska mua rangaistaan noista yllämainituista jutuista. tietysti kadun että olen aiheuttanut poikaystävälleni suunnatonta tuskaa ja tunnen syyllisyyttä joka päivä abortista. Itken joka päivä kun en kestä itseäni en voi antaa itselleni anteeksi. Mitä mun pitäis tehdä ? En haluais kuolla vaikka välil tuntuu et se olis oikein ja parempi.

 

[epek]

Pettäjille tulee täältä 0 points myötätuntoa

 

[vierailija]

Ruikutiruikuti.
Salaisuus muutokseen on siinä, että lopetat tuon itsesäälissä rypemisen ja narsistisen mussutuksen ja kannat vastuun teoistasi.
Mieti,miksi olet toiminut niinkuin toimit.
Mikä on ollut syynä käytökseesi?
Olet paennut pahaa oloa hetken huumaan ja jännitykseen tai saanut olemattomalle itsetunnolle boostia väärin tavoin?
Miksi teit abortin?
Siihen oli joku syy, hyväksy ja myönnä tapahtunut ja käsittele mielessäsi miksi niin teit.
Sitten asia on käsitelty ja siirryt eteenpäin.
Kaikki mokaa, aivan kaikki.
Tärkeintä on se että ymmärrät miksi olet toiminut tietyllä tavalla, annat anteeksi itsellesi ja pyrit paremaan tulevaisuudessa.

 

[vierailija]

Ruikuta vähemmän, tee enemmän.

 

[vierailijaklupu]

Emme voi muuttaa menneisyyttä, mutta voimme oppia virheistä, kasvaa ihmisenä ja voimme jatkossa kohdella läheisiämme paremmin tai siten kuin haluamme.

 

[vierailija]

Se että ei anna itselleen anteeksi ei auta ketään, ei tee tekoja tekemättömiksi, tai kasvata sinua ihmisenä. Päinvastoin. Silä tavalla pysyt jumissa siellä samassa jamassa mikä sai sinut tekemään tekoja joita nyt kadut.
Vahva / Hyvään pyrkivä ihminen tekee kaikensa että oppii ymmärtämään itseään eikä pakene itsesyytöksiin, oppii antamaan anteeksi itselleen vaikka se veisi koko elämän, ottaa vastuun teoistaan, oppii kokemastaan. Sillon ei "pahatkaan" teot mene hukkaan ja jää "pahoiksi". Mieti mitä hyvää voit tehdä muille, maailmalle (ja itsellesi!) joka päivä, ja tee ne. Ole kiitollinen siitä mitä sulla on, esim. mahdollisuudesta jatkaa elämää ja "parantaa tapasi", ja lopulta voit oppia olemaan kiitollinen jopa noista vaikeista kokemuksista, koska niiden ansiosta heräsit ajattelemaan asioita ja uskaltamaan "tekemään enemmän ja ruikuttamaan vähemmän" kuten joku edellä sanoi. Virheet ei määritä ihmistä, mutta se alkaa tehdä pesäeroa, kuka uskaltaa oppia niistä ja kohdata maailman ja ennenkaikkea itsensä niistä huolimatta. Kaikki me käydään tätä samaa läpi, jokainen omalla tavallaan. Ikäänkuin yksi elämän olennaisuuksista, joten nou hätä, jatka eteenpäin vaan....

 

[edellinen]

... siis elämää eteenpäin. Ei sitä virheiden toistamista, vaan nyt peilistä kattomaan, mikä tähän tilanteeseen on johtanut ja kauluksesta rohkeesti pystyyn, jos tuntuu että ei kehtaa seistä pystyssä. Häpeällä ei ole muuta virkaa kun se, että se saa katumaan ja muuttamaan käytöksen. Sen jälkeen se kannattaa sivuuttaa, koska jos se estää muutokset ja sen että kehtaa mitään tehdä, on sekin aika hukkaan mennyttä se katumus. Eli unohda häpeä, aloita toiminta.

 

[vierailija]

Niin tunnen itseni maailman kamalimmaksi ihmishirviöksi. Syyt siihen ovat ne että olen pettänyt maailman ihaninta poikaystävääni hänen kaverin kanssa ja jonku randomin kanssa. Toinen syy miksi en myöskään ansaitse onnea ja elääon, että tein abortin viikolla 14. Kolmas syy miksi en ansaitse onnea on että olen työtön ja olen siksi ainakin hyödytön tälle maailmalle... muut joutuvat maksamaan sen takia elämiseni olisi parempi jos kuolisin niin olisi yksi sossupummi vähemmän.

Mulla ei ole kuin vain muutama läheinen joten jos kuolisin ei kukaan muistais tai kaipais. Ansaitsen mielestäni kuoleman tuomion noitten yllämainittujen asioiden takia. Mutta pelkään myös joka päivä koska mua rangaistaan noista yllämainituista jutuista. tietysti kadun että olen aiheuttanut poikaystävälleni suunnatonta tuskaa ja tunnen syyllisyyttä joka päivä abortista. Itken joka päivä kun en kestä itseäni en voi antaa itselleni anteeksi. Mitä mun pitäis tehdä ? En haluais kuolla vaikka välil tuntuu et se olis oikein ja parempi.

On kyllä totta että et ansaitse mitään hyvää.