Olenko ahdasmielinen vai en? Uhkapeleistä

[jjjkkk]

On siis uhkapeleistä.

Minä ja mies. Emme asu yhdessä tällä hetkellä mutta pidempi suhde on takana. Minä opiskelen. Mies käy töissä ja saa parin tonnin palkkaa. Meillä ei ole yhteisiä rahoja eikä minulle kuulu millään lailla mitä mies rahoillaan tekee.

Kuten sanottu niin olen opiskelija. Joudun kovasti laskemaan rahojani ja välillä elän ihan kädestä suuhun. Mies tukisi taloudellisesti mutta en halua olla joka viikko pyytämässä rahaa, tulee sellainen olo kuin pyytäisi vanhemmilta karkkirahaa tms. Satunnaisesti mies maksaa jonkun kauppalaskun mutta se ei ole pointti.

Tämän opiskelijatilani takia tiedostan entistä paremmin rahan arvon. Lisäksi mulla kotona teroitettiin rahan arvo hyvin mieleen. Vanhemmillani oli yritys jossa tehtiin fyysistä työtä ja näin miten kovan työn takana se raha on. Vaikka äkkirikastuisin, olisin silti järkevä rahankäyttäjä.

Sitten tämä mun mies. On ihastunut erään kaverinsa myötävaikutuksella uhkapelihin. Pelaa joka viikko pokeria noin satasen panoksilla ja noin kerran kuukaudessa, kahdessa käy kasinolla. Siellä voi heittää rulettipöytään pari sataa, saman verran pokeriin ja viitisenkymppiä rahapeleihin. Nettikasinoillekin voi mennä satku pari parin kuukauden sisään. Ja mun tekee pahaa.

Ja tämä on se ongelma. Olenko jotenkin ahdasmielinen kun en tykkää siitä touhusta? Miehellä ei ole velkaa, ei ole tilivelvollinen minulle rahoistaan, meillä ei ole yhteistä omaisuutta eikä ole mitään syytä miksei se voisi hassata vaikka koko palkkaansa uhkapeleihin.

Jostain syystä vain paheksun kauheasti sitä että vaikka 200e menee taivaan tuuliin rulettipöydässä kun itselle 2e on iso raha. En mitenkään kadehdi miehen rahoja mutta ostaisi niillä itselleen vaikka osakkeita tai vaikka jonkun matkan tms. Pelkään että tuosta tulee tapa josta ei pääse eroon, pelkään että sen rahan arvon taju on hämärtynyt ja inhottaa kuulla sen kertomuksia kun joskus onkin ruletissa onnistanut.
Kyllä sitten mahtaillaan. Vegasiinkin pitää tehdä jokakesäinen pelireissu koska se on vaan "niin huikea paikka!"

Ht-raati; olenko nipo jonka pitäisi haudata pahat ajatuksensa vai saanko pääni sisällä edelleen paheksua?

 

[pikkumy]

Saat paheksua. Etenkin jos teillä on jotain yhteisiä tulevaisuudenhaaveita sen jälkeiselle elämälle suunniteltuna kun valmistut. Tuon tason uhkapelaaminen on jo helposti peliriippuvuutta ja rahanhallintakyvyt voi yhtäkkiä kadota. Lopuksi osaa pelaamisesta saatetaan jopa salailla kun tiedetään ettei kaikki ole enää ok. Siinä ei sitten pakosti haaveet enää toteudu tai vaikeaksi käy, etenkin jos ongelmaa ei toinen ole halukas myöntämään. Eli senkun paheksut. Ja toisaalta myös pelätä tuon tavan jäämisestä päälle ja rahan arvon katoamisesta (ja velkaantumisesta pahimmillaan). Onhan siinä osittain jo omakin tulevaisuus kysymysmerkillä, jos toiselle jää peliriippuvuus pahana päälle. Jos jää peliriippuvaiseksi eikä myönnä ongelmiaan niin ei siinä paljoa parisuhteelle jää enää tilaa. (itsellä tosin kokemus alkoholismista, se suhde päättyi kyllä eroon, toinen alkoi lähes nollatoleranssista ryyppäämään yhä enemmän kunnes meni överiksi, lopuksi salasi jo minulta juomisiaan, asuttiin erillään)

 

["vieras"]

Mä pelkäisin tossa tilanteessa, että kun joskus hankitaan yhteinen koti ja molemmat on töissä, toinen edelleen tuhlaa rahaa taivaan tuuliin ja vastuullisempi osapuoli joutuu yksin huolehtimaan kaikista isommista hankinnoista ja pahimmassa tapauksessa kaikista elämisenkin kuluista... Sinänsä musta on ihan sama tuhlaako ihminen rahaa vaikka vaatteisiin ja matkusteluun vai uhkapeleihin, mutta sen tuhlaamisen pitäisi varmasti pysyä hallinnassa niin että pystyy huolehtimaan osansa menoista ja säästöistä sen mukaan miten pariskunta on sopinut.

 

[Dongxi]

Siis aivan törkeitä summia! Tiiän hyvätuloisia ihmisiä ja kukaan heistä ei laita noin vain satasia menemään, tossa tuntuu olevan jotain mätää.
Ajatteleeko mies koskaan paljonko esim. kuukauden peleihin menee yhteensä rahaa? Jos pyydät laskemaan ni summa ei ookaan enää se "pari sataa".

Kieltäähän toista ei voi, se on valitettava tosiasia, mutta vähintäänki oman pään sisällä saat paheksua niin paljon ko sielu sietää.

Ja näin toisen pienituloisen näkökulmasta tuntuu kans hullulta että miksei se investoi johonki kestävämpään, ko kerran rahaa ois.

Kai se on se voittaminen, mikä miestä koukuttaa.

 

["pokerface"]

Kuule, pelaan kanssa pokeria. Niin nettikasinolla, kuin myös tuolla rayn kasinolla. Mutta mä pelaan voittavaa peliä. Teuidän maitorahat lepää mun pankkitilillä. Kiitos! Sano miehellesi, että jatkaa vaan samaa rataa

 

[Hennie]

En myöskään tykkäisi

 

[jjjkkk]

Jos vielä mielipiteitä