S
syyllistynyt
Vieras
Ihastuin häneen oikopäätä, hän oli hurmaava ja palvoi lähes minua. Jonkin ajan kuluttua hän saattoi hermostua hirveästi mitättömästä, ja ajattelin sen olevan jotenkin minusta johtuvaa, koska kaikki rakastivat mieheni luonnetta. Mentiin naimisiin. Lapsen tullessa hän ei suostunut hoitamaan lasta yhtään, koska oi työ- ja muita kiireitä.
Jos joskus pyysin edes hetken, raivostui valtavasti, ja saattoi iskeä nyrkillä seinään. Itkemiseni pahensi tilannetta tosi paljon. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Aloin pelätä hänen raivokohtauksiaan. Usein hän kertoi, että olisi saanut minua paljon upeampia naisia. Hänessä oli myös mustasukkaisuutta, mutta todennäköisesti harrasti itse vieraita. Mies syyttää täysin minua. Hän on upea mies, mutta minä vain olen sellainen ihminen, etten arvosta häntä, ja siksi hän joutuu raivostumaan. Minun piti parantaa tapani, niin kaikki olisi hyvin. Hän on käynyt 2 kertaa minuun kiinni ja sekin on johtunut minusta, olin niin raivostuttava, ei anteeksipyyntöä. En pysty haluamaan seksiä hänen kanssaan, ja se saa hänet raivohulluuden partaalle. Ei ymmärrä miten agr.käytös voi siihen vaikuttaa, ja sehän on menneisyyttä. Koko ajan ilmassa on väkivallan uhkaa. Siis; olenko hienon miehen kanssa enkä vain tajua omaa osuuttani? Mies tekee kovasti ruokaa ja siivoaakin, enkö osaa arvostaa onneani?? Näinkö menee muissakin parisuhteissa? Olenko iian vaativa? Olin ajatellut eroavani, mutta taas tulee ajatus, teenkö virheen?
Jos joskus pyysin edes hetken, raivostui valtavasti, ja saattoi iskeä nyrkillä seinään. Itkemiseni pahensi tilannetta tosi paljon. Hän ei koskaan pyytänyt anteeksi. Aloin pelätä hänen raivokohtauksiaan. Usein hän kertoi, että olisi saanut minua paljon upeampia naisia. Hänessä oli myös mustasukkaisuutta, mutta todennäköisesti harrasti itse vieraita. Mies syyttää täysin minua. Hän on upea mies, mutta minä vain olen sellainen ihminen, etten arvosta häntä, ja siksi hän joutuu raivostumaan. Minun piti parantaa tapani, niin kaikki olisi hyvin. Hän on käynyt 2 kertaa minuun kiinni ja sekin on johtunut minusta, olin niin raivostuttava, ei anteeksipyyntöä. En pysty haluamaan seksiä hänen kanssaan, ja se saa hänet raivohulluuden partaalle. Ei ymmärrä miten agr.käytös voi siihen vaikuttaa, ja sehän on menneisyyttä. Koko ajan ilmassa on väkivallan uhkaa. Siis; olenko hienon miehen kanssa enkä vain tajua omaa osuuttani? Mies tekee kovasti ruokaa ja siivoaakin, enkö osaa arvostaa onneani?? Näinkö menee muissakin parisuhteissa? Olenko iian vaativa? Olin ajatellut eroavani, mutta taas tulee ajatus, teenkö virheen?