Tietenkään lapset eivät haluaisi rajoja, vaan haluaisivat elää pellossa, jossa ei tarvitse olla mitään velvollisuuksia, vaan pelkkää vapautta. Lasten, varsinkin murrosikäisten unelmahan olisi se, että äiti siivoaa ja laittaa ruokaa, saa karkkia rajoituksetta, saa nukkua silloin kun haluaa ja ylipäätään kaikki on vapaaehtoista. Ihmisillä on väärä käsitys siitä, että vapaa kasvatus tarkoittaisi muka sitä, ettei ole mitään velvollisuuksia. Päinvastoin aikuisen tehtävä on asettaa rajat ja niiden rajojen puitteissa lapsella voi olla oikeuksia (sitä enemmän oikeuksia, mitä vanhempi on ja mitä paremmin on ansainnut niitä oikeuksia käytöksellään, koulumenestyksellään tms. sovituilla kriteereillä) esim. jos koulu menee hyvin, voi ihan hyvin esim. pelata tietokoneella ajoittain enemmän. On todella surullista, jos lapset oppivat, että kuluttaminen, vetelehtiminen ja tavara ovat sitä, mikä elämässä on tärkeintä ja mikä on rakkauden osoitusta.
Todella surullista, että miehesi on polkenut itsetuntosi maan rajaan. Olen myös sitä mieltä, että parempi, että pelastat edes itsesi, jollet voi lapsiasi pelastaa. Itsekin lähdin suhteesta, jossa minulla oli paha olla ja se tietysti kääntyi minua vastaan, koska minua pidettiin vastuuttomana ihmisenä ja ihmeteltiin, että minussa on pakko olla piilossa joku vika, kun jätän lapseni isänsä luokse. Käytännössä kuitenkin aika teki tehtävänsä ja muutaman vuoden päästä kumpikin lapsista halusi takaisin luokseni. Tietysti sitä ennenkin näimme paljon, sillä nykyäänhän erotilanteessa on käytännössä aina yhteishuoltajuus, koska lapsella on oikeus kumpaankin vanhempaansa. Yksinhuoltajuus ilman tapaamisoikeutta etävanhemmalle myönnetään vain sellaisissa tilanteissa, joissa etävanhempi on todellakin kyvytön hoitamaan vanhemmuuttaan (esim. vakava mielenterveysongelma, alkoholiongelma, kärsimässä vankilatuomiota, vaikea moniongelmaisuus).
Jos et ole sanallisesti niin lahjakas puhumaan kuin miehesi, niin suosittelen todellakin, että kirjoitat ylös niitä asioita niinkuin olet tässä keskustelussa kirjoittanut. Sillä tavoin saat sanasi kuuluville, etkä jää poljetuksi jalkoihin. Valitettavasti elämä ei aina ole oikeudenmukaista, mutta omaan elämääsi pystyt vaikuttamaan. Avioeroa varten et tarvitse mitään syytä tai todistusta, vaan eron saa kuka tahansa.