Olenko harvinaisuus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

v

Vieras
Meillä miehen kanssa nyt 6kk ikäinen tyttö. Mies jäi heti välittömästi lapsen synnyttyä työttömäksi ja minä menin töihin, koska emme olisi muuten taloudellisesti pärjänneet.
Olen tehnyt 5-6 tuntisia työpäiviä siitä asti kun vauva on ollut 3kk ja tyttö on ollut isänsä kanssa kotona. Todella hyvin meillä mennyt näin ja jatkuu niin kauan kunnes miehenikin työllistyy. :)

Tällaiseen asetelmaan törmää harvoin, mutta ei se meistä mitenkään kummalliselle vaikuta vaikka jotkut saattavat kauhistellakin..
 
No jos se sopii teille niin mikäs siinä, itse olen niin "itsekäs", että en voisi olla vauvan luota pois koska haluan nähdä jokaisen sekunnin vauva-ajasta, se kun muutenkin on niiiin lyhyt!
 
Me ollaan nyt molemmat kotona kun mies on työtön ja minä äippälomalla, sillä pärjätään tuilla hyvin. Mutta kun äippäraha loppuu niin minä menen töihin jollei miehellä ole töitä vielä ja mies on sitten tytön kanssa kotona.
 
Mukava kuulla, että on muitakin, itse en tiedä yhtäkään perhettä, jossa toimittaisiin näin :)
Ihaninta on nähdä tosiaan kuinka tyttö on kiintynyt isäänsä kovasti :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Meritähti:
Me ollaan nyt molemmat kotona kun mies on työtön ja minä äippälomalla, sillä pärjätään tuilla hyvin. Mutta kun äippäraha loppuu niin minä menen töihin jollei miehellä ole töitä vielä ja mies on sitten tytön kanssa kotona.

Joo, meillä ei millään riittäis työkkärirahat+ mun äitiyspäiväraha elämiseen. Tai no joo, riittäis just ja just, mutta ei olis varaa autoon eikä kyllä sitten käytäis yhtään missään, kun ei olis varaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ihaninta on nähdä tosiaan kuinka tyttö on kiintynyt isäänsä kovasti :)

Juuri tän takia miehen työttömyys ei ole nyt häirinnyt pätkääkään. Ja mieskin on niin onnessaan vauva-arjesta, ettei jaksa masentua työttömyydestä vaikka on sen sorttinen, että muuten voisi.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Meritähti:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ihaninta on nähdä tosiaan kuinka tyttö on kiintynyt isäänsä kovasti :)

Juuri tän takia miehen työttömyys ei ole nyt häirinnyt pätkääkään. Ja mieskin on niin onnessaan vauva-arjesta, ettei jaksa masentua työttömyydestä vaikka on sen sorttinen, että muuten voisi.

Niinpä. :)
 
En tiedä yhtään perhettä jossa olisi tuollainen ratkaisu tehty, ilman että äidillä on joku sairaus jonka vuoksi on ollut pakko olla vauva isän kanssa.
Itse en voisi tehdä noin vain rahan vuoksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tiedä yhtään perhettä jossa olisi tuollainen ratkaisu tehty, ilman että äidillä on joku sairaus jonka vuoksi on ollut pakko olla vauva isän kanssa.
Itse en voisi tehdä noin vain rahan vuoksi.

No meillä ollaan kyllä kummankin kanssa. Ja onhan mulla vapaapäiviäkin :)
 
Meillä on se tilanne, että olen yrittäjä. Mies on päivät töissä ja minä illat arkisin n.3½h ja sunnuntaisin päivällä saman. Näin on menty 2vko lasten syntymän jälkeen. Kaksi lasta ja kolmas tulossa. En ole mitään mielestäni menettänyt ja lasten isä on todellakin täysivaltainen vanhempi. Imettänytkin olen molemmat 1½ vuotta. Kiintymyssuhde on täysin normaali. Lapset ovat vauvasta asti tottuneet tähän asetelmaan ja tietävät äidin olevan poissa vain muutaman tunnin. Monesti tätä kauhistellaan, mutta tämä on meidän arki ja ihan tavallinen meille.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tiedä yhtään perhettä jossa olisi tuollainen ratkaisu tehty, ilman että äidillä on joku sairaus jonka vuoksi on ollut pakko olla vauva isän kanssa.
Itse en voisi tehdä noin vain rahan vuoksi.

No meillä ollaan kyllä kummankin kanssa. Ja onhan mulla vapaapäiviäkin :)

No kiva kun on sentään vapaapäiviä, itsellä tuollainen ei kuitenkaan tulisi missään tapauksessa kyseeseen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tiedä yhtään perhettä jossa olisi tuollainen ratkaisu tehty, ilman että äidillä on joku sairaus jonka vuoksi on ollut pakko olla vauva isän kanssa.
Itse en voisi tehdä noin vain rahan vuoksi.

No meillä ollaan kyllä kummankin kanssa. Ja onhan mulla vapaapäiviäkin :)

No kiva kun on sentään vapaapäiviä, itsellä tuollainen ei kuitenkaan tulisi missään tapauksessa kyseeseen.

Ja tuosta rahasta vielä, että meillä oli sellainen tilanne, että työkkärin päätöstä odoteltiin 3kk, jona aikana ei myöskään saatu kelasta asumistukea, koska he odottivat myös työkkärin päätöstä. Sossusta ei mitään lähdetty hakemaan, koska siinä päätöksessä olisi mennyt noin kuukausi ja työkkäristä luvattiin päätöstä pian joka viikko kun sinne soitettiin. Meillä oli vuokrat niin myöhässä, että kämppä olisi lähtenyt alta ja töihin meno oli ainut tapa saada rahaa, jotta saisimme vuokrarästit maksettua pois.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Meillä on se tilanne, että olen yrittäjä. Mies on päivät töissä ja minä illat arkisin n.3½h ja sunnuntaisin päivällä saman. Näin on menty 2vko lasten syntymän jälkeen. Kaksi lasta ja kolmas tulossa. En ole mitään mielestäni menettänyt ja lasten isä on todellakin täysivaltainen vanhempi. Imettänytkin olen molemmat 1½ vuotta. Kiintymyssuhde on täysin normaali. Lapset ovat vauvasta asti tottuneet tähän asetelmaan ja tietävät äidin olevan poissa vain muutaman tunnin. Monesti tätä kauhistellaan, mutta tämä on meidän arki ja ihan tavallinen meille.

Sitä mieltä minäkin olen, että kun vauva tottuu siihen alusta asti, ei siinä ole mitään ongelmaa. Lapsi ei kärsi siitä, päinvastoin, koska kotona on aina töissä virkistäytymässä käynyt äiti :)
 
Mä menin töihin kun lapset olivat 1v7kk ja 4kk. Mies halusi jäädä pois oravanpyörästä ja viettää aikaa lastensa kanssa ja mä halusin takaisin aikuisten pariin. Mies oli kotona kaksi vuotta.
 

Yhteistyössä