olenko huono äiti kun en imettänyt kuin kk?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sisukasmami
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja sisukasmami:
Alkuperäinen kirjoittaja Tyssy:
:hug:
Tiedän ettet oikeesti itekkää luule olevas huono äiti. Tärkeintä on, että lapsi kasvaa ja voi hyvin. Ja te KAIKKI ootte onnellisia ettekä hermoromahduksen partaalla syömisen takia. Saahan vauva kuitenki läheisyyttä pullostakin syödessään kun on jokatapauksessa sylissä.
Ja nythän isäkin pystyy enemmän osallistumaan hoitoon kun voi ruokkiakin vauvaa. :heart:

:hug: :hug: :hug:

kiitos noista sanoista =) tyssy sinä tiedät että meidän isukki ei syöttele vauvaa..... :| töitä on niin paljon ja mulla on aikaa :whistle:

Jos edes illalla säkkituolissa. ;)
Mut joka tapauksessa turhaan podet huonoa omaatuntoa imetyksestä. :hug: Eikös painokin ollut nyt noussut enemmän kun on saanut korvikettakin. :whistle:
 
Meillä meni 6 viikkoa ennen kuin alkoi imetys sujua. Rintakumia käytettiin, kun muuten ei vauva saanut otetta ja se taas sitten vähensi herumista ja sitten piti lypsää, että maidon määrä lisääntyi. Oli rankkaa ja monta kertaa itkin ja oli paska mutsi -olo. Mutta sitten imetys yht'äkkiä alkoi sujua. Mutta rankkaa oli! Jos et jaksa, niin sitten et jaksa. Se ei kenestäkään tee huonoa äitiä, jos ei imetys suju. :hug: Ja vaikka se äidinmaito parasta ravintoa olisikin, niin jos ottaa hieman perspektiiviä, niin ei sillä enää parin vuoden kuluttua ole merkitystä, onko imettänyt vai ei. Saatikka sitten, kun lapsi on murrosiässä! Imetys on vain pieni osa äitiyttä ja lapsen kasvatusta :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja kiilusilmäfanaatikko:
Meillä meni 6 viikkoa ennen kuin alkoi imetys sujua. Rintakumia käytettiin, kun muuten ei vauva saanut otetta ja se taas sitten vähensi herumista ja sitten piti lypsää, että maidon määrä lisääntyi. Oli rankkaa ja monta kertaa itkin ja oli paska mutsi -olo. Mutta sitten imetys yht'äkkiä alkoi sujua. Mutta rankkaa oli! Jos et jaksa, niin sitten et jaksa. Se ei kenestäkään tee huonoa äitiä, jos ei imetys suju. :hug: Ja vaikka se äidinmaito parasta ravintoa olisikin, niin jos ottaa hieman perspektiiviä, niin ei sillä enää parin vuoden kuluttua ole merkitystä, onko imettänyt vai ei. Saatikka sitten, kun lapsi on murrosiässä! Imetys on vain pieni osa äitiyttä ja lapsen kasvatusta :)

kiitos sinulle noista sanoista, minulla on siis vielä toivoa imetyksen suhteen =) en vielä anna periksi ja meinaan vielä yrittää.
täysimetitkö vauvaasin alun hankaluuden jälkeen?
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisukasmami:
maitoa tulee,mutta vauva ei ota kiinni rinnasta,nänninpää on niin pieni että ei onnistu :'(
rintakumilla jotenkin onnistuu,mutta on takkua ja vauva huutaa ja tuskastuu kun asettelen kumin ja sit huitoo käsillään niin että kumi lentää pois..... :whistle:
ja vko:n verran oli täys imetyksellä ja paino ei noussut, vauva on pieni eikä jaksa imeä ruokaansa rinnasta.....
nyt olen kk takunnu yrittäny itkeny murehtinut ja tyrkyttäny rintaa vauvalle,mutta ei lypsän nyt pulloon omaa maitoa ja annan sieltä mutta on työlästä sekin ja kun kesäloma reissu koittaa, uskon että lypsyt jää vähiin,en viitti rehata lypsykonetta eläinpuistoon ja lypsää siellä ja sitten pullosta antaa.... :whistle:
itkin kun annoin korviketta....
sitten sellaiset kommentit kun mulle sanotaan että miksi et imetä, niin sattuu, se ei oo kaikilla niin yksin kertaista että kikki suuhun...minä oisin halunnut imettää pitkään, mutta ei onnistu :'( :'(
oli pakko purkaa tuntemuksia teille edes.......

Et ole huono äiti missään nimessä. :hug:
Itse olisin halunnut esikoista imettää, hänellepä ei vaan rinta kelvannut kun pullosta oli pakko antaa jo sairaalassa lisämaitoa. Kotona koitin kaikessa rauhassa, sai rintaraivareita ja oli sitten syömässä koko ajan jos en pullosta antanut korviketta. No, mä sitten lopetin imettämisen kun ei siitä ollut hyötyä ollenkaan ja stressasin sit sen lypsämisen kanssakin.

Päätin et kun toinen tulee, niin sitä imetän sitten. No, enpä päässyt imettämään kun joutui teho-osastolle ja meni aikaa ennen kuin sai edes maistaa rintaa. Oli jonkun aikaa nenä-mahaletku ruokinnalla. Lypsäsin silloinkin, mutta oli paljon muutakin tärkeämpää etten sitäkään sitten jaksanut joka päivä tehdä ja huoli oli suunnaton kuitenkin vauvasta. Esikoinenkin tarvitsi oman huomionsa tuolloin.

Joten, anna korviketta ja älä stressaa. Pääasia että vauva saa masunsa täyteen kuitenkin. Turhaan sitä kituuttaa itseä ja kiusaa vauvaa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisukasmami:
Alkuperäinen kirjoittaja kiilusilmäfanaatikko:
Meillä meni 6 viikkoa ennen kuin alkoi imetys sujua. Rintakumia käytettiin, kun muuten ei vauva saanut otetta ja se taas sitten vähensi herumista ja sitten piti lypsää, että maidon määrä lisääntyi. Oli rankkaa ja monta kertaa itkin ja oli paska mutsi -olo. Mutta sitten imetys yht'äkkiä alkoi sujua. Mutta rankkaa oli! Jos et jaksa, niin sitten et jaksa. Se ei kenestäkään tee huonoa äitiä, jos ei imetys suju. :hug: Ja vaikka se äidinmaito parasta ravintoa olisikin, niin jos ottaa hieman perspektiiviä, niin ei sillä enää parin vuoden kuluttua ole merkitystä, onko imettänyt vai ei. Saatikka sitten, kun lapsi on murrosiässä! Imetys on vain pieni osa äitiyttä ja lapsen kasvatusta :)

kiitos sinulle noista sanoista, minulla on siis vielä toivoa imetyksen suhteen =) en vielä anna periksi ja meinaan vielä yrittää.
täysimetitkö vauvaasin alun hankaluuden jälkeen?

Kyllä, ei sitten enää tarvinnut antaa korviketta. En tiedä mikä tuli, mutta jotankin vaan homma naksahti paikoilleen. Ehkä siullakin käy niin
:)
 
Lisään vielä... Itse kun syötin rintakumin kanssa, niin annoin vauvan syödä hetken sen kumin kanssa. Sitten otin nopeasti kumin pois ja tissi takaisin vauvan suuhun. Kun vauva sai maidon tulemaan, niin onnistu jo imeminen ilman kumia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mami:
Lisään vielä... Itse kun syötin rintakumin kanssa, niin annoin vauvan syödä hetken sen kumin kanssa. Sitten otin nopeasti kumin pois ja tissi takaisin vauvan suuhun. Kun vauva sai maidon tulemaan, niin onnistu jo imeminen ilman kumia.

tätä kokeilen kiitos vinkistä =) te ootte ihania kannustajia/lohduttajia :hug:
 
Mä pääsin rintakumin käytöstä eroon, kun aloin öisin "huijaamaan" unenpöpperössä syömään herännyttä vauvaa. Siis aina ensin "pyöritin" nännin sormilla esiin ja koitin, jos se huoliskin ilman. Eikä mennyt edes monta yötä, kun huijaus meni läpi ja poika huoli tissiä ilman rintakumia. Ja syöminenkin onnistui sit helpommin ja maha täyttyi vauvalla nopeammin.
 
en ymmärrä miksi pitäisi ajaa itsensä ihan loppuun imetyksen kanssa? jos se ei vaan suju niin miksi pitäisi väkisin pumpata ja yrittää imettää? siinä helposti stressaantuu äiti niin kovin, että koko touhusta tulee vastenmielistä ja maitoakin alkaa tulla vähemmän. ja lopulta se alkaa hallita koko elämää. sehän ei kuitenkaan ole tarkoitus, vaan se, että vauva saa ravintoa ja kasvaa. ihan sama onko se korviketta vai äidinmaitoa. yritä ottaa vähän rennommin, äläkä stressaa! jos ei imetys onnistu, sitten et imetä:)
 

Yhteistyössä