Olenko huono äiti? (lapsilla omat kaverit ja minulla omat)

[mitä mieltä]

Olen huomannut, että asuinalueellani ei äideillä, monellakaan, ole omia kavereita vaan pelkästään ollaan kaveria lasten kavereiden vanhempien kanssa. Tai ollaan vain sukulaisten kanssa.

Minä taas annan lasteni itse päättää. Itse vietän aikaa vain niiden kanssa, joisat aidosti pidän. Ja en pidä kovinkaan monista ihmisistä. Meillä ei siis ole yhtään sellaista lapsiperhekaveria.

Eli minulla on omat kaverit, lapset joutuvat ihan itse hankkia kaverit. Kun taas moni vanhempi päättää lapsensa puolesta, että miihin tämä menee viikonloppuna leikkimään jne. ainakin ehkä noin 9-vuotiaaksi asti. Jossain vaiheessa lapset alkavat itse päätää.

 

["a p"]

Eli, omat kaverini ovat joko lapsettomia tai jos lapsellisia, lapsemme eivät silti tule toimeen vaan pelkästään me aikuiset tapaamme. Ok?

 

["a p"]

Siis, pitäisikö äitinä uhrautua viettämään aikaa ihmisten kanssa joista ei kovin pidä, sentakia, että lapsenne viihtyvät keskenään? Ja siten olla muodikkaasti näitä lapsiperhekavereita? Sosiaalisus valttia ja niin pois päin

 

[endie2]

siis täh ?! mä kyllä näin kotiäitinä vietän paljon aikaa "lasteni kavereiden vanhempien kanssa" ( ts.toisten kotiäitien kanssa.. ), mutta kyllä mä heitäkin pidän ihan "oikeina omina kavereina" vaikka lapsemme keskenään leikkivätkin.
ei tarvi olla ihmisten kanssa joista ei tykkää, mutta kannattaa olla avarakatseinen