Olenko ihan kamalan itsekäs?! :/

["vieras"]

- Tykkään käydä kaverin luona joka antaa tyttönsä vanhoja vaatteita meille.

- Tykkään käydä miehen mummon luona joja tekee hyvää ruokaa ja leipoo ja antaa meille usein mukaan ruokaa.

- Tykkään käydä mun veljellä jonka vaimo leipoo aina ja antaa meille lihapiirakoita, pullia, kakkua ym. mukaan.

- Tykkään käydä mun äidillä joka haluaa että jätetään meidän tyttö hoitoon sinne ja lähdetään käymään jossain.

- Tykkään käydä anopilla koska asuu kaukana, ollaan siellä aina useampi yö, ostelee jääkaapin täyteen ruokaa mitä halutaan ja ostelee lapselle vaatteita.

Olenko ihan kamalan itsekäs?!

 

[Onnellisia tähtiä näkyvissä?]

Tykkäätkö olla itse avuksi muille?
Oletko vieraanvarainen, auttavainen, tarjoat apuasi?
Häiritseekö tämä asia jota kuta listalla olevista?
Onko joku syyttänyt sinua itsekkääksi, vai miksi mietit moisia?

 

["vieras"]

Saa kai noista asioista tykätä, kukapa ei tykkäisi. Mutta onko elämässäsi myös sellaisia ihmisiä, joita haluat tavata ilman taka-ajatuksia?

 

[Katylina]

Mä tykkään käydä anopilla, koska se on mielettömän hyvä kokki.

Tykkään käydä isälläni, koska voidaan majoittua sinne pidemmäksi aikaa tilavasti eikä koskaan häädä meitä. Meillä on käytössä oma huone.

Tykkään napata pikkusiskoni esim. ostoskierrokselle kaupungille, koska voin välillä jättää tyttöni vaihdossa äidilleni hetkeksi.

Itse pidän tärkeämpänä vastavuoroisuutta jossain määrin. Toki mekin saamme pikkusiskoni vanhoja vaatteita tytölleni, mutta ostan pikkusiskolleni vaatteita myös jonkun verran. Ei nyt sentään lypsää saa.

 

[ap.]

Kyllä mä tykkään olla avuksi ja ostelen myös muille. Ja on mulla myös kavereita joille mä annan vaatteita ym. mut heillä ei ole varaa antaa meille tms. Mulle vaan tulee niin syyllinen olo aina kun saan joltain jotain! :/

 

[Onnellisia tähtiä näkyvissä?]

Älä ole. Ei se syyllisyys auta ketään, sulle itselle tulee vaa stressiä aivan turhasta!Mä uskon, että jokainen antaa oman kyvyn mukaan, eikä juuri sille jolta itse sai tarvitse antaa juuri samanverran kuin itse saa, vaan voi ns. kierrättää hyvää. Silloin jokainen saa mitä tarvitsee. Ole kiitollinen, kun sinulla on noin ihania ystäviä ja perhe. Silloin jaksat jatkossakin itsekin antaa ja tehdä hyvää muille.

 

["vieras"]

Olen nyt törmännyt samaan ajattelutapaan. Olen antanut ihan reilusti omia tavaroitani ja lasten vaatteita eteenpäin kun en ole niitä tarvinnut. Jos mulla on jotakin mitä en tarvitse ja joku tuntemani tarvitsee, niin siitä vaan.

Nyt on käynyt toisinpäin, olen tilanteessa jossa olen saanut tosi paljon itselleni (tai no lapselle lähinnä) vaatteita ja tarvikkeita. Olen hämilläni ja koen jotenkin 'syyllisyyttä' asiasta. En osaa oikein selittää... Kuitenkin hieman nolottaa miten paljon ihmiset ovat mulle tarvikkeita antaneet.

Mulla on kavereita ja sukulaisia, joiden luona me enimmäkseen käydään ja sitten on niitä, jotka lähinnä käyvät meillä. Ei välttämättä samoja ihmisiä, osan kanssa vierailut menee aika päittäin.

Jotenkin lasken, että kai tää jotenkin tasan menee loppujen lopuksi .