Olenko liian kiltti?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja surullinen ystävä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

surullinen ystävä

Vieras
Yställeni syntyi vauva. Hän tiesi mitä olimme ostaneet vauvalle lahjaksi ja toivoi saavansa ne heti. Laitoimme pakettiin. Kylään emme edes ajatelleet heti menevämme, vasta kun tuore äiti olisi toipunut synnytyksestä. Odottelimme kutsua kylään, sitä ei ole tullut. Muita kutsuu kyllä. Itkettää ja harmittaa. On aika hyväksi käytetty olo kun lahjat halusi mutta vauvaa ei halua näyttää eikä kylään kutsua -muita kutsuu ja toivottelee fb:ssäkin tervetulleeksi. On ihan sellainen olo että oliko ystävyys tässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Mitä jos vaan kysyisit koska sopii tulla? :) Siinä alun hormoniusvassa on ehkä vaan unohtanut, että teitä ei ole tullut vielä kutsuttua.

Kysyin voitaisiinko nähdä vauvaa mutta siihen tuli vain tyly töksäys, ei mitään kutsua tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Mitä jos vaan kysyisit koska sopii tulla? :) Siinä alun hormoniusvassa on ehkä vaan unohtanut, että teitä ei ole tullut vielä kutsuttua.

Kysyin voitaisiinko nähdä vauvaa mutta siihen tuli vain tyly töksäys, ei mitään kutsua tms.

Sitten taitaisin pitää yllä hiljaisuutta kunnes se kutsu tulee, ja jos ei tule niin vaikka lopullisesti... aika törkeää on kyllä pyytää lahja eikä sen jälkeen kutsua edes käymään. :(
 
Mä kysyisin suoraan, saammeko nähdä vauvan. Jos kieltäytyy, kysyisin samalla oliko lahja kuitenkin mieluinen? Kysyisin myös miksi emme saa nähdä vauvaa. Jatko riippuisi vastauksesta.

Miksi te olette niin nössöjä jos joku kohtelee teitä tosi tylysti?

 

Yhteistyössä