U
Utopiaa?
Vieras
Siis sinisilmäinen idealisti, jonka realiteetit on ihan hukassa..
Kun oletan, että on mahdolllista ja normaaliakin sellainen parisuhde, jossa tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen on ihan arkipäivää. Jossa on itsestään selvää, että molemmilla on samat "säännöt", eikä tilanne "vain luisu" siihen, että nainen tekee kotona kaiken, mies elää poikamieselämää vaimon hoitaessa kodin ja lapset. Siis eihän tuollainen ole mahdollista, mikäli mies rakastaa ja arvostaa kumppaniaan, eihän?
Jäänkö mä ikuiseksi sinkuksi, kun vaadin ja oletan, että parisuhde on kahden ihmisen juttu, jossa molemmat tekee kaikkensa toisen eteen, ei siis itsensä eteen? Jossa toisen arvostus ja rakastaminen kulkee käsikädessä niin, että ei halua tehdä mitään mikä loukkaisi toista tai satuttaisi? Ja jos sellainen päivä joskus tulisi eteen, ettei sen kumppanin tunteilla ole mitään väliä, vaan minä itse olen se tärkein, niin eikö se olisi suhteen loppu?
Kun oletan, että on mahdolllista ja normaaliakin sellainen parisuhde, jossa tasa-arvo ja toisen kunnioittaminen on ihan arkipäivää. Jossa on itsestään selvää, että molemmilla on samat "säännöt", eikä tilanne "vain luisu" siihen, että nainen tekee kotona kaiken, mies elää poikamieselämää vaimon hoitaessa kodin ja lapset. Siis eihän tuollainen ole mahdollista, mikäli mies rakastaa ja arvostaa kumppaniaan, eihän?
Jäänkö mä ikuiseksi sinkuksi, kun vaadin ja oletan, että parisuhde on kahden ihmisen juttu, jossa molemmat tekee kaikkensa toisen eteen, ei siis itsensä eteen? Jossa toisen arvostus ja rakastaminen kulkee käsikädessä niin, että ei halua tehdä mitään mikä loukkaisi toista tai satuttaisi? Ja jos sellainen päivä joskus tulisi eteen, ettei sen kumppanin tunteilla ole mitään väliä, vaan minä itse olen se tärkein, niin eikö se olisi suhteen loppu?