Olenko mä tunnekylmä ihminen? (sikiöseulonnoista)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Mä en vaan koskaan ole ymmärtänyt sitä miten ihmiset tekee noista niin ison ongelman. Kauheaa panikointia, tutkimuksiin mennään ja samalla pelätään paniikissa keskenmenoa eikä tiedetä mitä tehdään jos vauvalla onkin jotain vialla. Jos vikaa löytyy ja päädytään keskeytykseen sitä sitten itketään pitkään ja hartaasti vaikka ollaan silti varmoja että se oli oikea ratkaisu.

Ekojen raskauksien kohdalla päätettiin että meille saa tulla vammainenkin lapsi eikä menty punktioon vaikka ekassa raskaudessa niskapoimuturvotusta oli sen verran että neuvola sitä suositteli. Me ei kuitenkaan oltaisi tehty aborttia eikä nähty järkeä ottaa riskiä keskenmenon suhteen, ihan rauhallisin mielin sitten päästiin raskaus loppuun vaikka täällä monet on hyppineet seinille pienemmilläkin riskiluvuilla. Terve lapsi syntyi ja sama toisella kertaa, tosin kuopuksesta ilmeni sitten myöhemmin että olikin erityislapsi.

Nyt on kolmas raskaus aluillaan ja asioita uudelleen mietittyämme totesimme ettei tällä kertaa olla valmiita ottamaan vammaista lasta jos se on estettävissä, eli punktioon mennään. Eikä sekään pelota, jos siinä selviää jotain ongelmaa niin tehdään keskeytys ja jos raskaus itsestään menee kesken niin sitten menee. Tietoinen riskinotto ja yritetään sitten uudestaan. En vielä edes suhtaudu sikiöön vauvana tai leijaile missään pilvilinnoissa, onnellinen odotus alkaa vasta kun on saatu hyvät tulokset punktiosta.

Löytyykö täältä muita jotka ovat ottaneet sikiöseulonnat näin yksinkertaisina vai onko ne kaikille pelkkää panikointia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
En ymmärrä minäkään, ja ei tulis mieleenkään mennä itse

vasta viestis uudelleen, ja siis en ymmärrä seuloja tai että sokeasti uskotaan tuloksiin. En ymmärrä että valitaan terveen ja ei terveen välillä. Mikäänhän ei takaa että se tervekkään ei sairastuisi. Ja pidän sikiötä tulevana elämänä.
 
Mutta onko se kuitenkaan sitten noin yksinkertaista kun ajattelet, jos seulonnoissa tosiaan löytyy jotain ja raskaus pitäisi keskeyttää sen vuoksi? Ethän ole vielä siinä tilanteessa ollut, että miten voit olla varma.
 
Ja sitä en ymmärrä, miksi mennä seulontoihin, jos kuitenkin on valmis vastaanottamaan vammaisenkin? Ja etenkin, jollei sitä vammaisuutta edes varmista punktiolla, jos haluaisi jotenkin valmistautua.
 
Alkuperäinen kirjoittaja noinko:
Mutta onko se kuitenkaan sitten noin yksinkertaista kun ajattelet, jos seulonnoissa tosiaan löytyy jotain ja raskaus pitäisi keskeyttää sen vuoksi? Ethän ole vielä siinä tilanteessa ollut, että miten voit olla varma.

Kukas sinne seuloihin pakottaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja noinko:
Mutta onko se kuitenkaan sitten noin yksinkertaista kun ajattelet, jos seulonnoissa tosiaan löytyy jotain ja raskaus pitäisi keskeyttää sen vuoksi? Ethän ole vielä siinä tilanteessa ollut, että miten voit olla varma.

Onko oikeasti kovin usein tilanne, että raskaus pitäisi keskeyttää, että olisi ihan pakko? Eikö suurimmassa osassa seulontojen pohjalta tehdyistä keskeytyksistä ole kyse siitä, että vanhemmat eivät halua vammaista lasta ja siksi keskeytetään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Siiri:
Alkuperäinen kirjoittaja noinko:
Mutta onko se kuitenkaan sitten noin yksinkertaista kun ajattelet, jos seulonnoissa tosiaan löytyy jotain ja raskaus pitäisi keskeyttää sen vuoksi? Ethän ole vielä siinä tilanteessa ollut, että miten voit olla varma.

Onko oikeasti kovin usein tilanne, että raskaus pitäisi keskeyttää, että olisi ihan pakko? Eikö suurimmassa osassa seulontojen pohjalta tehdyistä keskeytyksistä ole kyse siitä, että vanhemmat eivät halua vammaista lasta ja siksi keskeytetään.

Tarkoitin tietenkin sitä, että kun ap ja miehensä ovat itse päättäneet keskeyttää raskauden, jos jotain löytyy. Ei kai sitä keskeytystä kukaan pakota tekemään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja noinko:
Mutta onko se kuitenkaan sitten noin yksinkertaista kun ajattelet, jos seulonnoissa tosiaan löytyy jotain ja raskaus pitäisi keskeyttää sen vuoksi? Ethän ole vielä siinä tilanteessa ollut, että miten voit olla varma.

Kukas sinne seuloihin pakottaa?

Luitko ollenkaan ap: n aloitusta? Vastasin suoraan siihen.
 
Niih, mäkin ottaisin vastaan elinkelpoisen tulokkaan, mutta en välttämättä jatkaisi raskautta jos saisin tietää että pieni kuolisi heti synnyttyään. Mutta sinänsä olisin tyytyväinen että saisin jo odotusaikana sopeutua ja ottaa selvää tulokkaan vammasta mahdollisimman paljon, tietoisena että synnytän vammaisen lapsen.

Ja vaikka ultrissa määriteltäisiin ns.terveeksi, ei se tulokas välttämättä silti olekaan vammaton maailmaan tullessaan, ultrat&seulat ei 100% mihinkään suuntaan, ja toisekseen myös synnytyksessä voi vammautua esim.cp-vammaiseksi. Odotus ja lasten hankkiminen kun on varmasti maailman riskialtteinta hommaa, et koskaan voi tietää mitä syliisi saa. Siinäpä se vanhemmuuden syvin olemus :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Pehmeäpupu:
Ja vaikka ultrissa määriteltäisiin ns.terveeksi, ei se tulokas välttämättä silti olekaan vammaton maailmaan tullessaan, ultrat&seulat ei 100% mihinkään suuntaan, ja toisekseen myös synnytyksessä voi vammautua esim.cp-vammaiseksi. Odotus ja lasten hankkiminen kun on varmasti maailman riskialtteinta hommaa, et koskaan voi tietää mitä syliisi saa. Siinäpä se vanhemmuuden syvin olemus :D

Hyvin sanottu!
 
Alkuperäinen kirjoittaja noinko:
Alkuperäinen kirjoittaja Siiri:
Alkuperäinen kirjoittaja noinko:
Mutta onko se kuitenkaan sitten noin yksinkertaista kun ajattelet, jos seulonnoissa tosiaan löytyy jotain ja raskaus pitäisi keskeyttää sen vuoksi? Ethän ole vielä siinä tilanteessa ollut, että miten voit olla varma.

Onko oikeasti kovin usein tilanne, että raskaus pitäisi keskeyttää, että olisi ihan pakko? Eikö suurimmassa osassa seulontojen pohjalta tehdyistä keskeytyksistä ole kyse siitä, että vanhemmat eivät halua vammaista lasta ja siksi keskeytetään.

Tarkoitin tietenkin sitä, että kun ap ja miehensä ovat itse päättäneet keskeyttää raskauden, jos jotain löytyy. Ei kai sitä keskeytystä kukaan pakota tekemään.

Ei mitään tiedä varmaksi ennen kuin on itse kokenut, mutta sen verran ollaan tuota kelattu että esimerkiksi päätös abortista on meille järkipäätös. Kokemusta erityislapsesta on tullut ja sen verran itsekkäästi ajatellaan niin omalta kuin olemassa olevien lastenkin puolesta että tietentahtoen ei toista vammaista lasta haluta. Vaikka sitten sen uhalla ettei kolmatta lasta edes koskaan saataisi.

En halua edes ajatella sikiöä vielä vauvana. Silloin kun noin ajattelin ja tunsin en olisi pystynyt sitä aborttia tekemään ja siksi jätin punktion väliin. Nyt on ajatukset muuttuneet sen verran että tiedän mikä on meille paras ratkaisu. Vaikka se sitten sillä hetkellä surettaisikin niin en voi kuvitella että jäisin sitä pidemmäksi ajaksi itkemään ja puhuisin enkelilapsestani.
 

Yhteistyössä