Olenko väärässä? (parisuhdeasiaa)

[Anna]

Asia koskee parisuhdetta tai siis avioliittoa. Ollaan oltu yhdessä jo 9 vuotta ja meillä on 2 lasta. Rakennettiin omakotitalo minun synnyinseudulle ja kaikki on muuten ihan hyvin, mutta halutaan miehen kanssa eri asioita. Minä haluaisin kutsua ihmisiä kylään - mies ei.
Olen vuoden yrittänyt elää kuten mies haluaa, mutta jos meille uskaltaa joku tulla esim veljeni, niin mies ei edes tervehdi vaan sulkeutuu toiseen huoneeseen ja mököttää. Pieniä lapsia ei saa tulla lainkaan esim. sisareni perhe ei ole toivottu vierailija. Myös äitiäni kohtaan käyttäytyy niin että olisi ihan sama vaikka sanoisi päin naamaan, että painu vitt....n.
En ymärrä, missä vaiheessa näin on käynyt. JOhtuuko jotenkin siitä, että muutettiin pois hänen lapsuudenkaupungistaan vai mikä on?
Olen todella huono puhumaan ja pelkään, että kun avaan suuni en osaa sanoa mitään.
Mutta tiedän myös että pitä puhua, koska nykyään mietin jo eroa, jolloin saisin kutsua ihmisiä vaikka joka ilta luoksemme.

 

[www]

eikö se anna syytä miksei saa tulla? onko kovasti väsynyt töiden jälkeen? kurjaa tollainen ettei kukaan saa tulla kylään.

 

[ikävä tilanne]

Ehkä miehesi on masentunut? Tai hänelle on puhjennut joku muu mielen toimintaan vaikuttava häiriötila...? Ei kovin normaalilta kuulosta, jos KUKAAN ei saa tulla teille kylään!

 

[erilaisia]

on kyllä mun mielestä törkeää käytöstä sun mieheltä.. vaikka onhan ihmisiä erilaisia.. meillä taas mies on yltiösosiaalinen ja kyläluuta, mua taas lähes poikkeuksetta ärsyttää, jos se kutsuu meille jotain sen vieraita - tää johtuu ainaki omalla kohdallani siitä, että mä oon ujo ja epävarma itsestäni ja jotenki koen, että miehen vieraat tulee mun kotiin, mun reviirille arvostelemaan tms.. hirveen hankala selittää, mut ton takia mua ärsyttää enkä aina käyttäydy kauheen hyvin.. Tiedostan kuitenki että teen väärin, eikä mua kyl omat kutsumat vieraat haittaa.. Voiskohan sun miehen kohdalla olla kyse jostain samanlaisesta..?

 

[mie]

Kyllä mä sen miehen kanssa puhuisin, vaikka pelottaisikin. Yrittäisin selvittää, miksi hän kokee ne vierailut niin vastenmielisinä. Ja kertoisin, miltä minusta tälläinen käyttäytyminen tuntuu. Joku kompromissi teidän on löydettävä, ei siitä muuten mitään tulee.

 

[Anna]

Väsynyt varmaan on rakentamisesta ja olenkin aatellut antaa hälle aikaa ja tilaa sopeutua tähän uuten asuinpaikkaan ja muutenkin olemiseen, mutta ei ole musta liikaa vaadittu jos ede tervehtii vieraita tai jotain.
Silloin kun asuttiin kauempana niin tuntuu että näin läheisiäni useammin kuin nyt.
Ja mielestäni ei tartte olla sydänystävää mun perheen ja ystävien kanssa, mutta kyllä niitä voi sietää... Varsinkin kun se on minulle tärkeää. Eikös parisuhteessa jousteta toiselle tärkeiden asioiden eteen. Niin minä ainakin yritän tehdä vaikkei kaikki miehen jutut oliskaan mieleisiä.

 

[Anna]

Siis mies ei halua lapsia kylään, koska pilaavat seinät, lattia, ruokapöydä jne.... Koska hänen mielestään muiden lapset ei osaa käyttäytä niin kuin omamme. Olen kyllä sanonut, että vieraidenkin lapsia voi kieltää ja ohjata oikeaan toimintaan.

 

[Mari]

Ihme mies, materialisti!

 

[....]

Siis mitä? Et saa omaan kotiisi kutsua omia perheenjäseniäsi? Mietis nyt vähän millanen mies sulla on? Haluaa omistaa sinut itsellään, ettei vaan muien seura olisi parempaa kuin miehesi.

 

[Harmis]

Mun entinen mies oli ihan samanlainen. Tuntui pahalta kun hän käyttyäytyi niin huonosti kun meille tuli kylään minun sukulaisia ja/ tai ystäviä.
Meillä meni muutenkin sitten sukset ristiin ja mies meni vaihtoon.