Oletko kieltänyt lapseltasi jonkun tietyn kaverin?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "mio"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"mio"

Vieras
Lapsi tuli eilen "kaveriltaan" itkien kotiin. Kaveri oli kiusannut lastamme koko hänen vierailun ajan. Tämä kys. perhe on muutenkin aivan erilainen ja erilaiset arvot omaava, kuin oma perheemme. Tuo eilinen temppu oli viimeinen pisara ja päätimme, että lapset eivät enää leiki yhdessä. Ikävää olla vanhempi, joka rajoittaa kavereita, mutta ei voi mitään...
 
en ole, oma lapsi vielä sen verra pieni, mutta onhan tollanen ihan ymmärrettävää. en minäkään antaisi lapseni leikkiä sellaisen lapsen kanssa joka aiheuttaisi omalle lapselleni vain mielipahaa. Tietty ehkä ensin yrittäisin puuttua siihen ja selvittää mistä johtuu ym...
 
Ei ole vielä ollut tarvetta. Minkäikäinen lapsi? Meillä nyt 5v poika ja olen huomannut että jos jonkun kaverin kanssa ei leikit suju niin osaa ihan itse hakeutua pois hänen seurastaan. Meillä kyläilytkin on vielä niin kotipiirissä että tulee vaan naapurista pois jos alkaa keljuttamaan.
 
Mä luultavasti luottaisin lapsen omaan arvostelukykyyn tässä asiassa. Eli jos haluaa edelleen mennä kaverin luo niin antaisin mennä, olettaen että kaveri ei mitenkään fyysisesti pahoinpitele lasta. Mutta juttelisin oman lapsen kanssa että tietää tasan tarkkaan että mitään kiusaamista ei tarvitse sietää ja kotiin voi soittaa heti kun sille tuntuu ja joku tulee hakemaan. Ja ehkäpä juttelisin tuon kaverin vanhempien kanssa siitä mitä oikeasti on tapahtunut, oma poika on nimittäin herkkis ja saattaa välillä kokea tavallisen leikinkin kiusaamisena. Tai sitten pyytäisin tuon kaverin mieluummin meille leikkimään jotta voin itse seurata tilannetta sivusilmällä ja puuttua jos on tarvetta.
 
[QUOTE="heh";23506985]Mä luultavasti luottaisin lapsen omaan arvostelukykyyn tässä asiassa. Eli jos haluaa edelleen mennä kaverin luo niin antaisin mennä, olettaen että kaveri ei mitenkään fyysisesti pahoinpitele lasta. Mutta juttelisin oman lapsen kanssa että tietää tasan tarkkaan että mitään kiusaamista ei tarvitse sietää ja kotiin voi soittaa heti kun sille tuntuu ja joku tulee hakemaan. Ja ehkäpä juttelisin tuon kaverin vanhempien kanssa siitä mitä oikeasti on tapahtunut, oma poika on nimittäin herkkis ja saattaa välillä kokea tavallisen leikinkin kiusaamisena. Tai sitten pyytäisin tuon kaverin mieluummin meille leikkimään jotta voin itse seurata tilannetta sivusilmällä ja puuttua jos on tarvetta.[/QUOTE]

Peesaan tätä.
 
Mä en kieltäis tuollaisessa asiassa.
Itkuja tulee ja menee, ja tuonikäinen osaa jo itse päättää leikkiikö vai ei kenen kanssa.
Oma poika oli kiusattuna muutaman kerran ku kävi kaverilla, itkien tuli aina kotiin. Nyt siitä on jo vuoden verran ja jossain vaiheessa he löysivät yhteisen sävelen, ja poika tykkää hänen seurastaan ja kiusaamista ei ole ollut enään. Ovat kavereita. :)
 
no mä taisin aamulla sanoo ( okei oli vaikee aamu ja tyttö oli väsyny ja tuli kiire jne.. ) sit alko narisee et ku se yks tekee sitä ja tätä ja valivali vali.. Tokasin siihe et " älä sit leiki sen kans jos se on noin vaikeeta " Vaikka oikeesti ne leikkii ihan nätisti mitä nyt joskus tulee näkemyseroja kun ovat kovapäisiä..

Nyt mietin et ei olis pitännä sanoo : /

OIkeesti en oo kieltäny ikinä ja toivottavasti ei tarvikkaan.
 
Viimeksi muokattu:
Tähän mennessä ei ole tarvinnut kieltää (poika 9v), mutta voiisn kyllä kuvitella, että jos olis tarpeen niin kieltäisin. Esim. jos löytäisi kaverin, joka tekee koko ajan tyhmyyksiä (on väkivaltainen, varastelee yms..), niin pistäisin stopin sille kaveruudelle. Tällainen on voi olla ajankohtaisempaa murrosiässä, mutta pystyykö siihen silloin puuttumaan, en tiedä..
 

Similar threads

Yhteistyössä