Oletko koskaan saanut v..tuilu-lahjaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vieras

Vieras
Minä olen muutamaankin otteeseen, anopilta.
Kerran sain joululahjaksi siivoustarvikkeita. Kumma vaan sinäällään, että meidän kotimme on huomattavasti anopin torppaa siistimpi. Samaisena jouluna mieheni sai merkittävän suuruisen lahjakortin miestenvaateliikkeeseen. Meille oli juuri sinä vuonna syntynyt vauva ja anoppi oli huolissaan pojastaan että "saatko sinä ikinä mitään, kun kaikki menee vauvaan?". Aivan kun minäkään jatkuvasti jotain "olisin saanut".
Toisena vuonna sain anopilta kynätaskulampun. Kun avasin paketin ja ilmeeni oli hiukan ihmettelevä sanoi anoppi: "Se on niitä iltoja varten, kun palaat baarista. Ei tarvitse herättää sitten koko taloa kun etsit avaista laukusta". Öö, käyn baarissa max 2krt/vuosi ja toisekseen rappukäytävässämme on kylläkin valot kuten yleensä..
Nämä tulevat ensimmäisenä mieleen.. Miten, onko muilla vastaavia v..tuilu-lahja kokemuksia??
 
Jaa, no jos alkaa ajattelemaan sillä tavalla, niin kaikista lahjoistahan sitä pientä kettuilua löytää :D Vaikka toisi kukkakimpun, niin saaja saattaa ajatella 'luuleeko tuo, etten osaa kukkia kasvattaa, kun kantaa uusia sisään' tms.
 
oikso anpoin käsitys huumorista? ei kovin hienostunutta huumoria tosin.
En kyllä todellakaan oleta, että anoppi antaisi mulle yhtä arvokkaita lahjoja kuin miehelle, kyllä ne niitä perinteisiä villasukkia on ollut. Samoin omilta vanhemmiltani tulee miehelle ihan vaan joku suklaarasia lahjaksi, kun itse saan jotain arvokkaampaa, joinain vuosina toivon yhteislahjoja, niin sitten menee tietysti ns. tasan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Halfcafnonfatlatte:
:o Sori, mut :laugh: ! On joillain pokkaa!

Miten ootte ottaneet tuollaiset lahjat?

ei kannata luulla, että otin lahjaa vastaan. annoin sen siskon nähden hänen veljelleen koska tartti sitä enemmän. ihme että osasin käyttäytyä, vaik tunteet kiehu.
 
en oo ite saanut irvailulahjaa, mutta ukolle on tullut useampikin vuosien varrella ostettua :p eipähän tuo oo ollut moksiskaan, eikä ole paljoa auttaneet. Siis jos joku taka-ajatus olis ollut lahjassa mielessä.

Anoppi antaa aina rahaa lahjaksi ja sanoo että osta mitä tarviit, se on musta aika jees :D Antoi se kerran kyllä kumpparisahan, mutta ei oo vieläkään kumppareita hankittuna, täytynee joku kerta repäistä...
 
mä en nyt näitä anoppijuttuja tajua, tottakai anoppi saa antaa pojalleen lahjakortin, koska haluaa nimenomaan pojan ostavan itselleen jotain. MITEN se on vittuilua miniälle?

Autarmias jos ois miniälle antanu lahjakortin vaatekauppaan, ni eikös sekin tulkittais vittuiluna, kun anoppi ei tykkää miniän vaatteista tmv.

Mä en vaan pysty aina näitä ymmärtämään ja olen taipuvainen anoppi-miniä taistelussa kääntymään anopin puolelle.

 
pelkillä näillä perustein ole anopilta v..ttuilua. Tiedän vaan, että on kuitenkin juuri siksi tarkoitettu, anoppini tuntien.
Ja en tietenkään odota anopilta itselleni mitään kalliita lahjakortteja. Teki tuonkin vaan niin v.-mäisesti. Tiesi että meillä oli tiukkaa vauvan synnyttyä ja kävi säälittelemään poikaansa. Ja tämä oli tasan tarkoitettu arvosteluksi minulle tyyliin: "voi voi kun on poikarukka joutunut tuollaisen naisen elättäjäksi. Ei poika raasulle jää edes rahaa omiin vaatteisiin". Kuten sanottu, tunnen tuon k.o haaskan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ap:
Ja tämä oli tasan tarkoitettu arvosteluksi minulle tyyliin: "voi voi kun on poikarukka joutunut tuollaisen naisen elättäjäksi. Ei poika raasulle jää edes rahaa omiin vaatteisiin". Kuten sanottu, tunnen tuon k.o haaskan..

Anoppi ei siis sanonut noin, vaan sä oletit, että hän automaattisesti tarkoittaa tuota? Saako sun suuhusi laittaa sanoja, sitten kun itse olet anoppi?

Anoppeja mollataan tällä palstalla todella usein ja paljon, ja mä ihmettelen sitä, että miksi näin on. Anoppimme ovat eläneet eri aikakauden, ja ajattelevat asioita siitä näkökulmasta. Mä haluan uskoa, että suurin osa heistä kuitenkin haluaa lapsensa perheelle hyvää ja tarkoittaa sitä teoillaan, ja nykyajan miniät tulkitsevat nämä tarkoitukset ihan joksikin muuksi - hekin omasta näkökulmastaan. Tästä syöveristä päästäisiin, jos edes yritettäisiin ymmärtää ja hyväksyä toinen sellaisena kuin on, eikä ensimmäisenä ajateltaisi pahinta.

Kun joskus itse olemme anoppeja, niin on siinä työsarkaa, että osaa olla oikein päin, ettei tulisi huonoja välejä läheisimpien ihmisten kanssa.
 

Yhteistyössä