oletko koskaan tuntenut ketään kohtaan puhdasta vihaa ja raivoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja seonnut?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

seonnut?

Vieras
niin että et pysty edes katsomaan sitä ihmistä kun tekee mieli suunnilleen kuristaa se siihen paikkaan?

mulla on ekan kerran elämässäni tällainen olo ja mua pelottaa et onko tää ihan normaalia...
tai eihän tämä nyt ihan normaalia ole, mutta.. aivan uus tunne mulla. pelottaa.
 
Olen. Yksi eksä ja yksi huora joka on mun miestä jahdannut koko sen ajan mitä ollaan yhdessä oltu. Tulee fyysisesti paha olo kun näenkin jommankumman ja pelkän nimen kuuleminen saa kädet tärisemään raivosta. En mä tiedä onko se normaalia, tuskin siitä mitään haittaakaan on niin kauan kun ei mene toteuttamaan haaveitaan mukiloinnista tai kuristamisesta.
 
Oi kyllä, useinkin. :D Siis todella, olen tosi äkkipikainen. Ihan pelkäänkin sitä jo etukäteen, että miten pysyn nahoissani jos tulee semmoinen tilanne.

Olen oppinut katoamaan pikaisesti paikalta tämmöisen tunteen sattuessa. Ikävintä on, jos tunteen aiheuttaja seuraa ja takertuu kuin joku purkkapallo. :$ Sillon saatan sanoa tosi pahasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sanna80:
Olen. Yksi eksä ja yksi huora joka on mun miestä jahdannut koko sen ajan mitä ollaan yhdessä oltu. Tulee fyysisesti paha olo kun näenkin jommankumman ja pelkän nimen kuuleminen saa kädet tärisemään raivosta. En mä tiedä onko se normaalia, tuskin siitä mitään haittaakaan on niin kauan kun ei mene toteuttamaan haaveitaan mukiloinnista tai kuristamisesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huora ottaaks hää seksistä maksua? :)
 
Olen. Matti Saarta kohtaan. Onneksi tappoi ittensä ettei mun ja monen muun tarvitte ajatella, että hän on hengissä. Näin hänen kuvansa lehdessä tänään ja pahaa teki edelleen. :|
 
Valitettavasti olen. En koskaan aiemmissa ihmissuhteissani ole kokenut tällaista. Olen kiltti ja tasainen luonne, en koskaan ole (aiemmin) lyönyt ketään ja olin sentään naimisissa liki 15v. Nyt viimeksi tänään olen huutanut kurkkuni kipeäksi, heittänyt pesuaineen ja juomalasin lattialle ja käyttänyt kieltä, jota häpeän ja inhoan. Eikä siis pätkääkään ole tapaistani. Liittyy siihen, että toinen osapuoli konkreettisesti ohittaa kaikki toiveeni, tarpeeni ja mielipiteeni, vaikka nätisti tai jämäkästi sanoisin. Olen koulussa ollut mallioppilas, tulin toimeen kaikkien kanssa, ystävyyssuhteeni ovat pitkiä eikä niissä ole koskaan tullut ongelmia, aiemmassa liitossani en koskaan raivonnut tai heitellyt mitään enkä tainnut juri kymmentä kirosanaa sanoa 15v:n aikana. Nyt olen viiden vuoden sisällä surukseni huomannut, että tunnen sellaista vihaa (ja rakkautta), että en tahdo kestää sitä saati, että haluaisin lasteni kuulevan tai näkevän tällaista. Otan vastuun huonosta käytöksestäni, mutta harkitsen eroa, sillä tämä jatkuva ohitetuksi tuleminen syö ihmistä sisältä :(. Ihan kuin pitäisi koko ajan haudata omat toiveet ja yrittää ajatella samalla tavalla kuin mies - enkä pysty siihen, koska olen elänyt tasa-arvoisessa kodissa ja tasa-arvoisessa suhteessa aiemmin. Itkettää ihan...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kalkatin:
Alkuperäinen kirjoittaja Sanna80:
Olen. Yksi eksä ja yksi huora joka on mun miestä jahdannut koko sen ajan mitä ollaan yhdessä oltu. Tulee fyysisesti paha olo kun näenkin jommankumman ja pelkän nimen kuuleminen saa kädet tärisemään raivosta. En mä tiedä onko se normaalia, tuskin siitä mitään haittaakaan on niin kauan kun ei mene toteuttamaan haaveitaan mukiloinnista tai kuristamisesta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huora ottaaks hää seksistä maksua? :)

Kuulemani mukaan on harrastanut sitäkin, mutta käsittääkseni yleensä jakaa ilmaiseksi kaikille jotka yhtään tajuaa kysyä.

 
Kyllä olen tuntenut vihaa ja raivoa, itseasiassa tunnen vieläkin! Toisaalta nuo tunteet ovat pitäneet minut liikkeessä ja toiminnassa! Ilman niitä olisin jo varmaan tappanut itseni! Tapahtuneesta on jo kohta 20 vuotta mutta viha ja raivo elää kuin se olisi tapahtunut eilen!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Valitettavasti olen. En koskaan aiemmissa ihmissuhteissani ole kokenut tällaista. Olen kiltti ja tasainen luonne, en koskaan ole (aiemmin) lyönyt ketään ja olin sentään naimisissa liki 15v. Nyt viimeksi tänään olen huutanut kurkkuni kipeäksi, heittänyt pesuaineen ja juomalasin lattialle ja käyttänyt kieltä, jota häpeän ja inhoan. Eikä siis pätkääkään ole tapaistani. Liittyy siihen, että toinen osapuoli konkreettisesti ohittaa kaikki toiveeni, tarpeeni ja mielipiteeni, vaikka nätisti tai jämäkästi sanoisin. Olen koulussa ollut mallioppilas, tulin toimeen kaikkien kanssa, ystävyyssuhteeni ovat pitkiä eikä niissä ole koskaan tullut ongelmia, aiemmassa liitossani en koskaan raivonnut tai heitellyt mitään enkä tainnut juri kymmentä kirosanaa sanoa 15v:n aikana. Nyt olen viiden vuoden sisällä surukseni huomannut, että tunnen sellaista vihaa (ja rakkautta), että en tahdo kestää sitä saati, että haluaisin lasteni kuulevan tai näkevän tällaista. Otan vastuun huonosta käytöksestäni, mutta harkitsen eroa, sillä tämä jatkuva ohitetuksi tuleminen syö ihmistä sisältä :(. Ihan kuin pitäisi koko ajan haudata omat toiveet ja yrittää ajatella samalla tavalla kuin mies - enkä pysty siihen, koska olen elänyt tasa-arvoisessa kodissa ja tasa-arvoisessa suhteessa aiemmin. Itkettää ihan...


Lainaappa kirja - sata tapaa tappaa sielu, narsistin uhrit kertovat-
Jospa löydät sieltä itsesi?

Ja itse kysymykseen, olen tuntenut elämässäni puhdasta murhanhimoakahta ihmistä kohtaan, eikä se tunne heitä kohtaan laimene ikinä, oletan. |O
 
olen tuntenut ja olen joutunut istumaan hänen kanssaan samassa oikeussalissa ja pidätellä raivoani sekä itseäni etten käynyt suoraan kurkkuun kiinni. tuo oli kyllä kamala kokemus kun ei enää halunnut ikinä nähdä ja vielä tuollaseen tilanteeseen joutu missä piti ihmisiksi olla ja miettiä sanojaan mitä suusta päästää vaikka oikesti teki mieli käyttää kaikki maailman kirosanat siinä hänelle puhuessa
 

Yhteistyössä