oletko koskaan tuntenut ketään kohtaan puhdasta vihaa ja raivoa?

[päätön]

kyllä. mutta tuo raivo on hillittävä ettei käy huonosti...

 

[lol :)]

Jon on suuria ongelmia hallita vihaa ja raivoa, niin suosittelen lukemaan kokoomuksen poliittisia ohjelmia. Niitä lukiessa tämä tunne tulee niin tutuksi, että sen on pakko jossain vaiheessa laantua ja tulla hallituksi.

Voi tosin aiheuttaa vakavampia mielenterveydellisiä häiriöitä

 

[Sanna80]

Jon on suuria ongelmia hallita vihaa ja raivoa, niin suosittelen lukemaan kokoomuksen poliittisia ohjelmia. Niitä lukiessa tämä tunne tulee niin tutuksi, että sen on pakko jossain vaiheessa laantua ja tulla hallituksi.

Voi tosin aiheuttaa vakavampia mielenterveydellisiä häiriöitä

 

[Lunatic]

Olen tuntenu.

 

[Lunatic]

Jon on suuria ongelmia hallita vihaa ja raivoa, niin suosittelen lukemaan kokoomuksen poliittisia ohjelmia. Niitä lukiessa tämä tunne tulee niin tutuksi, että sen on pakko jossain vaiheessa laantua ja tulla hallituksi.

Voi tosin aiheuttaa vakavampia mielenterveydellisiä häiriöitä

Jos jätän nyt kumminkin väliin.

 

[Seranzu]

olen, anoppia kohtaan ja useasti :kieh:

peesi |O

:wave: :wave:

 

[Rötväles]

En :saint:

 

[tututu]

olen, anoppia kohtaan ja useasti :kieh:

samma häär

 

[kriztina83]

olen, ja valitettavasti joudun nähdä kyseistä henkilöä n.6-12krtaa vuodessa.. enemmän jos on jotai sukupippaloita joihin hän perheineen vaivautuu tulemaan. tiiä onko normaalia, mut ei se kyseinen ihminenkään ole normaali, useammallakaan tapaa...

 

[sama]

Valitettavasti olen. En koskaan aiemmissa ihmissuhteissani ole kokenut tällaista. Olen kiltti ja tasainen luonne, en koskaan ole (aiemmin) lyönyt ketään ja olin sentään naimisissa liki 15v. Nyt viimeksi tänään olen huutanut kurkkuni kipeäksi, heittänyt pesuaineen ja juomalasin lattialle ja käyttänyt kieltä, jota häpeän ja inhoan. Eikä siis pätkääkään ole tapaistani. Liittyy siihen, että toinen osapuoli konkreettisesti ohittaa kaikki toiveeni, tarpeeni ja mielipiteeni, vaikka nätisti tai jämäkästi sanoisin. Olen koulussa ollut mallioppilas, tulin toimeen kaikkien kanssa, ystävyyssuhteeni ovat pitkiä eikä niissä ole koskaan tullut ongelmia, aiemmassa liitossani en koskaan raivonnut tai heitellyt mitään enkä tainnut juri kymmentä kirosanaa sanoa 15v:n aikana. Nyt olen viiden vuoden sisällä surukseni huomannut, että tunnen sellaista vihaa (ja rakkautta), että en tahdo kestää sitä saati, että haluaisin lasteni kuulevan tai näkevän tällaista. Otan vastuun huonosta käytöksestäni, mutta harkitsen eroa, sillä tämä jatkuva ohitetuksi tuleminen syö ihmistä sisältä . Ihan kuin pitäisi koko ajan haudata omat toiveet ja yrittää ajatella samalla tavalla kuin mies - enkä pysty siihen, koska olen elänyt tasa-arvoisessa kodissa ja tasa-arvoisessa suhteessa aiemmin. Itkettää ihan...

Lainaappa kirja - sata tapaa tappaa sielu, narsistin uhrit kertovat-
Jospa löydät sieltä itsesi?

Ja itse kysymykseen, olen tuntenut elämässäni puhdasta murhanhimoakahta ihmistä kohtaan, eikä se tunne heitä kohtaan laimene ikinä, oletan. |O

Kiitos kirjavinkistä! Lainaan ja luen. Mikä tahansa, mikä auttaa joko korjaamaan tilanteen tai auttaa minut ulos tästä sairaasta suhteesta, on hyvä. En enää tunnista itseäni.

 

[Markiisi musculocutaneus]

olen exää kohtaan .Joka melkein vei henkeni
ja vihaa tunnen edelleen.Odotan sen paskiaisen kuolemaa että voin kusta sen haudalle |O

 

[joo]

Olen tuntenut ja tänään tunsin raivoa ja ärtymystä jopa ystäävääni kohtaan,en tosin mitään niin konkreettista,että kurkkuun olisin halunnut käydä tms.,mutta henkistä raivoa siksi,että aina saan olla se kuunteleva ja tukeva osapuoli ystävyydessämme ja minun elämäni on kuin tois sijaista hänen suuren egonsa ulkosfääreissä. Alkoi suuresti ärsyttämään hänensuurimajesteettinsa ja sama tuntuu jatkuvan lastemmekin leikeissä...joten ajattelin todellakin meidän puolelta nyt olevan breikin paikka.EN jaksa!

 

[siperia]

Olen. Mutta luojien kiitos mun ei tarvitse enää olla sellaisen ihmisen kanssa tekemisissä kovinkaan usein.

 

[Potslojo]

Toim. Tuija Välipakka ja Arja Lehtosaari
Siis tuo narsismista kertova.

Jos olet siihen loukkuun joutunut, voimia!

 

[sama]

Valitettavasti olen. En koskaan aiemmissa ihmissuhteissani ole kokenut tällaista. Olen kiltti ja tasainen luonne, en koskaan ole (aiemmin) lyönyt ketään ja olin sentään naimisissa liki 15v. Nyt viimeksi tänään olen huutanut kurkkuni kipeäksi, heittänyt pesuaineen ja juomalasin lattialle ja käyttänyt kieltä, jota häpeän ja inhoan. Eikä siis pätkääkään ole tapaistani. Liittyy siihen, että toinen osapuoli konkreettisesti ohittaa kaikki toiveeni, tarpeeni ja mielipiteeni, vaikka nätisti tai jämäkästi sanoisin. Olen koulussa ollut mallioppilas, tulin toimeen kaikkien kanssa, ystävyyssuhteeni ovat pitkiä eikä niissä ole koskaan tullut ongelmia, aiemmassa liitossani en koskaan raivonnut tai heitellyt mitään enkä tainnut juri kymmentä kirosanaa sanoa 15v:n aikana. Nyt olen viiden vuoden sisällä surukseni huomannut, että tunnen sellaista vihaa (ja rakkautta), että en tahdo kestää sitä saati, että haluaisin lasteni kuulevan tai näkevän tällaista. Otan vastuun huonosta käytöksestäni, mutta harkitsen eroa, sillä tämä jatkuva ohitetuksi tuleminen syö ihmistä sisältä . Ihan kuin pitäisi koko ajan haudata omat toiveet ja yrittää ajatella samalla tavalla kuin mies - enkä pysty siihen, koska olen elänyt tasa-arvoisessa kodissa ja tasa-arvoisessa suhteessa aiemmin. Itkettää ihan...

Lainaappa kirja - sata tapaa tappaa sielu, narsistin uhrit kertovat-
Jospa löydät sieltä itsesi?

Ja itse kysymykseen, olen tuntenut elämässäni puhdasta murhanhimoakahta ihmistä kohtaan, eikä se tunne heitä kohtaan laimene ikinä, oletan. |O

Kiitos kirjavinkistä! Lainaan ja luen. Mikä tahansa, mikä auttaa joko korjaamaan tilanteen tai auttaa minut ulos tästä sairaasta suhteesta, on hyvä. En enää tunnista itseäni.

Vielä: Tuo sielun tappaminen jo sanana tuntuu tutulta. Olen akateeminen, yrittäjä, hyvin elämässä pärjännyt sekä työ- että ihmissuhdekuvioissa. Nyt yllättäen tuntuu, ettei omia ajatuksia SAA olla tai ne viileästi vain ohitetaan. Kun sama toistuu, toistuu, toistuu, toistuu... tulee tunne, että välillä "sekoaa" ja toimii "hullun lailla", mikä aiheuttaa - aiheestakin - syyllisyyttä ja tekee mieli haudata omat tarpeet ja toiveet konfliktien välttämiseksi. Ja samalla miettii, että mitä minun ennen niin eloisasta ja iloisesta luonteestani ja luovuudestani enää on jäljellä. Niin SURULLISTA!!!

 

[sama]

Toim. Tuija Välipakka ja Arja Lehtosaari
Siis tuo narsismista kertova.

Jos olet siihen loukkuun joutunut, voimia!

Kiitos! Otin ylös ja laitan heti varauksen menemään kirjastoon. Jotain on pakko tehdä tilanteelle tai masennun tosissani.

 

[Valaja]

Kyllä. En oo vielä listinyt ketään. Mieli on tehnyt kyllä.

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

valitettavasti

 

[Ultramariini]

Olen. Vihaakin, mutta ennenkaikkea sellaista raivoa, joka on samaanaikaan raivoisaa raivoa ja voimatonta raivoa, koska tietää, ettei kaikkia asioita tai ihmisiä voi muuttaa.

(kiertelee nimeämästä henkilöä, joka on tässä ketjussa jo sanana useammin esiintynyt :saint: )

 

[Potslojo]

Toim. Tuija Välipakka ja Arja Lehtosaari
Siis tuo narsismista kertova.

Jos olet siihen loukkuun joutunut, voimia!

Kiitos! Otin ylös ja laitan heti varauksen menemään kirjastoon. Jotain on pakko tehdä tilanteelle tai masennun tosissani.

:hug:

Osaat hyvin analysoida tilannettasi, vaikka olet siinä kaulaasi myöten..
Jos löydät itsesi (ja miehesi) kirjasta (niitä on muitakin, tämä kotimaisin voimin tehty ja uusi) on edessäsi paljon voimaa ja itsekkyyttää vaativaa aikaa.
Jos et löydä ihan kokonaan, saattaa kirja kuitenkin tuoda terveellisiä ajatuksia, ymmärrystä omaan elämääsi, ja kenties voimaa tehdä ratkaisuja, muutoksia jne elämääsi.

Hyvää ja iloisempaa, onnellisempaa elämää sinulle! =)

 

[ihkuraksupoksu]

Olen. Ja tunnen edelleen samaa ihmistä kohtaan.