Oletko tavoittanut kuollutta läheistä? Onko täällä ketään joka olisi olkut yhteydessä rajan taakse?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Violan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Violan

Vieras
Aihe kiinnostaa sillä erittäin läheiset isovanhempani ovat nyt molemmat kuolleet. He olivat minulle elämän tukipilareita, ikään kuin äiti ja isä. Nyt he molemmat ovat lähteneet täältä. Mummini kuoli juuri ennen poikani syntymää (ensimmäinen lapseni). Viime aikoina olen tuntenut tarvetta saada jokin yhteys etenkin mummiin, ikävä on kova. Tänään yritin hetken mielijohteesta soittaa isovanhempieni vanhaan numeroon, sinne mummolaan maalle, missä he asuivat vuosikymmeniä :) numero ei tietenkään enää ollut käytössä. Taivaaseen ei siis voi soittaa :)

No, olen aivan tavallinen täysijärkinen perheenäiti, koulutettu ihminen, enkä ole ikinä aiemmin tällaisia 'henkimaailman' asioida pohdiskellut. Nyt kuitenkin ne on pyörineet mielessä ja haluaisin kuulla onko täällä ketään joka olisi rakkaansa tavoittanut vielä yhden kerran...?
 
Ymmärrän että haluaisit olla yhteydessä niihin jotka ovat sulle olleet tärkeitä. Koita kuitenkin hyväksyä se tosiasia että et voi, et ainakaan vielä, tässä elämässä.

Sitten on niitä jotka ovat menneet sekaantumaan "kuolleisiin". Mutta ne henget ei ole oikeasti niiden kuolleiden ihmisten henkiä vaan pahoja henkiä, jotka tekeytyy olevansa niitä kuolleita. On vaarallista alkaa leikkimään henkimaailmojen kanssa, pahimmassa tapauksessa saat sisällesi riivaajan, pahan hengen joka alkaa vaikuttaa sun käyttäymiseen ja elämään.
 
Höpsis noille edellisille. Jos ei ole ennenkään ollut henkimaailman asioista kiinnostunut, tuskinpa avautuu ykskaks niin herkäksi että joku "paha henki" rupeaa sen kummemmin riivaamaan (ja nekin on yleensä omien energioiden muodostamia juttuja ja muita energiakasoja ennemmin kuin mitään henkiä)

Mä olen "jutellut" monta kertaa kuolleen anoppini kanssa, siis ihan vaan pääni sisällä ajatuksina, ei ääninä. (Mä kanavoin henkioppaita, enkeleitä yms muutenkin, siis ihan omaksi iloksi ja hyödyksi vaan, joten tässä ei sinänsä mitään ihmeellistä mulle, mutta kaikilla on tämä kyky kyllä, esim. oman intuition kuunteleminen on ihan sama prosessi, siinä kuunnellaan omaa sielua, kun taas kanavoinnissa jonkun toisen.)
Hänellä oli tapana ottaa muhun yhteyttä ja kiinnittää huomioni tutun hajun avulla, mikä on aika tavallista koska se on heille monia muita keinoja paljon helpompaa. Eli tarkkaile vaikka tätä asiaa, jos haistat tutun hajuveden, käsirasvan, pullantuoksun, tai mikä nyt olisi voinutkaan olla sellainen ominaistuoksu. (Mun tapauksessani mitään tällaista erityistä ominaistuoksua ei ollut, joten hän käytti hajuna erittäin helposti tunnistettavaa joskaan ei kovin miellyttävää hajua joka sairaalahuoneessaan oli viimeisinä päivinä...)

Koska olitte niin läheisiä, voit olla varma että he ovat kyllä läsnä vaikka kuinka paljon, vaikka tuntuisikin ettet heitä pysty aistimaan. Voit ihan hyvin tervehtiä ja jutella heille, vaikka se tuntuisikin vähän pöljältä (ei tarvitse puhua ääneen ;)), kyllä he kuuntelevat ja välittävät vieläkin, vaikka kommunikointi onkin vähän vaikeampaa.
 
Itse olen saanut noita hajukokemuksia muutaman kerran ja vain siellä missä he asuivat(ulkona esim. hienhaju ja tietynlainen).

Pelkät unet on jo minulla lohduttaneet. Vaikka ne tosi hulluja kun päivällä ajattelee. Esim. näin unta kun joku seulasissa(jossain tuolla avaruudessa) asuva vei minut pois maasta ja palautti hetkeen jolloin oli Joulu ja mummoni puuhaili kotonaan. Menin halaamaan mummoani lujaa ja hän vai totesi hymyillen mitä sinä nyt ja suuri lämmin aalto tuli lävitse. Jäi hyvä mieli pitkäksi aikaa ja oikeastaan on vieläkin.

Unet näyttää hulluja juttuja, mutta niissä on iso voima. Unesta riippuen mielialani voi olla hyvinkin rauhallinen ja voimakas tai joskus on ollut tosi ahdistavaa ja on tahtonut nukkua lisää ja nähdä jotain kauniimpaa.
 

Yhteistyössä