Silloin käskin häipyä, kun mies kännäili kavereidensa kanssa ja alkoi raahata niitä meille kotiin yöksi. Viimeinen pisara oli, kun yksi känninen yövieras oli tuhrinut koko kylpyhuoneemme paskalla ja 3 kissaamme olivat lisäksi levittäneet sitä tassuissaan joka puolelle asuntoamme. Mies sai siivota sotkut ja käskyn muuttaa omilleen. Minun ei tuollaista menoa tarvitse sietää omassa kodissani.
Mies ei suostunut häipymään, mutta herätyksen sai ja muutti tapansa. Enää en ole joutunut hänen kännäilyjään seuraamaan. Silloin harvoin, kun hän nykyään juo, niin hän tekee sen jossakin muualla kuin omassa kodissamme.
