Olin 4kk kun minut vietiin ulkopuoliselle hoitoon,mieheni oli 3kk ikäinen

[Piritta]

ja meistä on kasvanut varsin kunniallisia aikuisia. Olemme kouluttautuneet hyvin, meillä hyvä palkkaiset ammatit, omaisuutta on kartutettu, olemma onnellisia ja tasapainoisia.Onnemme lisänä on neljä ihanaa, tervettä lasta.
Eikä meitä ole traumatisoineet aikaisessa iässä hoitoon lähtemiset, aikaiset ammut, ilman äidin syliä.Vanhempamme ovat meille hyvin läheisiä ja vietämme heidän kanssaan paljon aikaa. Lapsemme rakastavat isovanhempiaan. Tunnen että kaikki asiat ovat niin hyvin kuin vain voi olla, ehkä paremminkin. Joten ei ole äitini hallaa meille tehnyt vaikka ei aikoinaan valinnut kotiäitiyttä. (v. 1970 äitiysloma oli 3kk)

 

[Eestlanna Savanna]

:flower: =)

 

[siiri]

niin, minä taas haluan olla lasteni kanssa ja kasvattaa itse. Vaikka vakityökin on.

 

[joo]

Samoin, mut mulla on mahdollisuus tehdä toisin. Miksen käyttäisi sitä mahdollisuutta kun molemmat meistä vanhemmista sitä haluaa :hug:

 

[Sen pituinen se]

Niihin aikoihin ei tainnut olla muuta mahdollisuutta. Onneksi nykyään on!

 

[kangasajuruoho]

Mä taas olin aina mummolla ja sain siitä hyvästä ainakin kaksikymmentä reikää hampaisiini. :|

 

[HelluR pikana]

Mihin pyrit tällä aloituksella? Jos olisi silloin ollut mahdollista olla kotona pidempään kuin 3 kk, niin varmasti äidit olisivat olleet). Onneksi se on nykyään tosiaan mahdollista!

 

[kiitos]

Kiitos aloituksesta =) Itkenyt olen tänään kun yksivuotiaani hoitoon joudun laittamaan. Hieman tämä lohdutti...kai

 

[piparminttu]

-60 luvulla ei ollut mitään äitiyslomia.Töihin oli mentävä.

 

[vieras]

Mä taas olin aina mummolla ja sain siitä hyvästä ainakin kaksikymmentä reikää hampaisiini. :|

Onko mummo tasavertainen kaikkien lastenlastensa suhteen? Vai oletko sinä ainoa, jota auttanut? (muistelen jotain raha-apuja olleen, oliko ainakin häät maksettu?)