Olin jo niin innoissani että....

["onneton"]

kohta alkaa kevään viimeinen työssäoppimisjakso, mutta se innotus oli ja meni, kun kävin tänään paikkaan tutustumassa.

Kun sanoin, että en voi nyt alussa tehdä, kuin aamuvuoroa, kun mieheni on vielä reissutyössä. Niin siitä paikan pitäjä ei tykännyt yhtään hyvää, hän sanoi, että pitää pystyä tekemään vuorotyötä. Ja että miten voin tällaista työtä alkaa ylipäätään opiskeluajan jälkeen tekemään, jos en voi tehdä kaikkia vuoroja? Hän jatkoi vielä, että heillä opiskelijat menevät talon työvuorojen mukaan, eikä omien vaateidensa mukaan. Hän sanoi, että miksi ylipäätään on lähtenyt opiskelemaan, jos oma elämä vaatii paljon järjestelyjä?

No sanoin, että ensi listan voin tehdä sitten vuorotyönä, että ei siinä tule mitään ongelmaa. Siitä hän oli ihan tyytyväinen.

Mutta silti jotenkin en saanut kovin kivaa kuvaa tuosta paikasta. Oikein jännittää ja suorastaan ahdistaa ensi viikko. Kun koen, että pitäisi olla niin näppärä ja pätevä, että .... Ja kun minä koen itseni ihan tumpulaksi. Tulee niin viime kevät mieleen, kun olin kanssa tämän tyyppisessä paikassa työssäoppimassa ja niistäkään viikoista ei kovin hyvä mieli jäänyt. Kun minä olen vasta opettelemassa tämän alan työtapoja, en minä osaa niitä jo luonnostaan. Ja sitten olen vielä sellainen, että jos oikein kovasti jännitän jotain uutta asiaa, niin sitä köpelömmäksi ja epävarmemmaksi työtapani muuttuvat.

Voi huohhh, kyllä tästä luultavasti tulee pitkät 8 viikkoa. On pitkä aika, että koittaa toukokuu ja työssäoppiminen loppuu.

 

["minttu"]

jospa se sujuis kuitenki ihan hyvin itse olen kanssa tuollainen samanlainen jännittäjä... tsemppiä harjotteluun!

 

[alkuperäinen]

Mutta minulla on jo nyt motivaatio aika lähellä nollaa, joten revi tästä innostusta sitten. Koen, että taatusti maanantai alkaa näin, että otapas tuosta yksi XXX ja viepä hänet suihkuun tms. jotain muuta vastaavaa. Sitten on vain reippaasti toimittava, vaikka kuinka jännittää. Tai jotain muuta sellaista käsketään tekemään, mistä ei tiedä yhtään mitään. Tyyliin, että haepa tuolta sitä tai tätä ja jos et edes tiedä että mistä ja mitä tarkalleen ottaen.

 

["Tossavainen"]

Nyt häntä pystyys . Älä välitä, mitä vakkarit ja pitkään töissä olleet ajattelevat sinusta, vaan muista tämä: Jokainen on ollut joskus ensimmäistä päivää ja ensimmäisiä viikkoja uudessa työpaikassa, joko harjoittelemassa tai vastavalmistuneena. Sinulla on tämä jakso juuri siksi, että oppisit tekemään alan tehtäviä.

Työnantajan velvollisuus on opettaa sinua, eivätkä työtoverisi saa olettaa, että tietäisit jo nyt kaiken. Ne asiat, joita et vielä ensi viikolla osaa, osaat jo paljon paremmin kahdeksan viikon kuluttua!

Tsemppiä!

 

["vieras"]

Kyllä se paikanpitäjä tuolla kommentillaan varmisti sen ettet ole jatkuvasti natisemassa näistä eli sanot vaan koko ajan että vain aamuvuoro käy. Voihan hällä olla ollut ongelmia näiden harjoittelijoiden töihin saapumisessa ja työajoissa, joten sanoi sinulle suoraan miten asia on. Joustoa täytyy löytyä mielestäni jos toisella oikeasti oikea syy miksi jonkun aikaa käy vain tietty työaika.

 

[alkuperäinen]

Nyt paikalla taas. Mutta kun minulla on oikea syy miksi voin tehdä vain aamuvuoroa, koska mieheni on reissuhommissa ja en minä voi yksin jättää illaksi eskari-ikäistä lasta. Tässä illan suussa soittelin äidilleni ja hänelle passaa, että lapsi menee sinne hoitoon, kun tuo kunnon vuorotyöjakso alkaa eli kun olen aamua, iltaa, viikonloppua jne. Tosin siitä sitten taas voi kärsiä lapsen eskarin käyminen, mutta ei voi mitään, onhan minun saatava tämä työssäoppiminen suoritettua ja että valmistun tähän ammattiin mihin olen koulua käynyt.