O
"onneton"
Vieras
kohta alkaa kevään viimeinen työssäoppimisjakso, mutta se innotus oli ja meni, kun kävin tänään paikkaan tutustumassa.
Kun sanoin, että en voi nyt alussa tehdä, kuin aamuvuoroa, kun mieheni on vielä reissutyössä. Niin siitä paikan pitäjä ei tykännyt yhtään hyvää, hän sanoi, että pitää pystyä tekemään vuorotyötä. Ja että miten voin tällaista työtä alkaa ylipäätään opiskeluajan jälkeen tekemään, jos en voi tehdä kaikkia vuoroja? Hän jatkoi vielä, että heillä opiskelijat menevät talon työvuorojen mukaan, eikä omien vaateidensa mukaan. Hän sanoi, että miksi ylipäätään on lähtenyt opiskelemaan, jos oma elämä vaatii paljon järjestelyjä?
No sanoin, että ensi listan voin tehdä sitten vuorotyönä, että ei siinä tule mitään ongelmaa. Siitä hän oli ihan tyytyväinen.
Mutta silti jotenkin en saanut kovin kivaa kuvaa tuosta paikasta. Oikein jännittää ja suorastaan ahdistaa ensi viikko. Kun koen, että pitäisi olla niin näppärä ja pätevä, että .... Ja kun minä koen itseni ihan tumpulaksi. Tulee niin viime kevät mieleen, kun olin kanssa tämän tyyppisessä paikassa työssäoppimassa ja niistäkään viikoista ei kovin hyvä mieli jäänyt. Kun minä olen vasta opettelemassa tämän alan työtapoja, en minä osaa niitä jo luonnostaan. Ja sitten olen vielä sellainen, että jos oikein kovasti jännitän jotain uutta asiaa, niin sitä köpelömmäksi ja epävarmemmaksi työtapani muuttuvat.
Voi huohhh, kyllä tästä luultavasti tulee pitkät 8 viikkoa. On pitkä aika, että koittaa toukokuu ja työssäoppiminen loppuu.
Kun sanoin, että en voi nyt alussa tehdä, kuin aamuvuoroa, kun mieheni on vielä reissutyössä. Niin siitä paikan pitäjä ei tykännyt yhtään hyvää, hän sanoi, että pitää pystyä tekemään vuorotyötä. Ja että miten voin tällaista työtä alkaa ylipäätään opiskeluajan jälkeen tekemään, jos en voi tehdä kaikkia vuoroja? Hän jatkoi vielä, että heillä opiskelijat menevät talon työvuorojen mukaan, eikä omien vaateidensa mukaan. Hän sanoi, että miksi ylipäätään on lähtenyt opiskelemaan, jos oma elämä vaatii paljon järjestelyjä?
No sanoin, että ensi listan voin tehdä sitten vuorotyönä, että ei siinä tule mitään ongelmaa. Siitä hän oli ihan tyytyväinen.
Mutta silti jotenkin en saanut kovin kivaa kuvaa tuosta paikasta. Oikein jännittää ja suorastaan ahdistaa ensi viikko. Kun koen, että pitäisi olla niin näppärä ja pätevä, että .... Ja kun minä koen itseni ihan tumpulaksi. Tulee niin viime kevät mieleen, kun olin kanssa tämän tyyppisessä paikassa työssäoppimassa ja niistäkään viikoista ei kovin hyvä mieli jäänyt. Kun minä olen vasta opettelemassa tämän alan työtapoja, en minä osaa niitä jo luonnostaan. Ja sitten olen vielä sellainen, että jos oikein kovasti jännitän jotain uutta asiaa, niin sitä köpelömmäksi ja epävarmemmaksi työtapani muuttuvat.
Voi huohhh, kyllä tästä luultavasti tulee pitkät 8 viikkoa. On pitkä aika, että koittaa toukokuu ja työssäoppiminen loppuu.