I
IhanaValo
Vieras
Kaks yötä tuskastuttiin esikoisen kans, hän kun kömpi viereen ja pyöriytyi siinä niin ettei oikeen kukaan saanut unta. Sanottiin tytölle että mee omaan sänkyyn nukkumaan, muttei jaksettu lähteä viemään eikä ite halunnu lähteä.
Viime yönä, esikoinen kömpi taas viereen. Hetken siinä heilui, sain kyynärpään ensin naamaani ja kun käännyin niin niskaani..Aloin suuttumaan ja lopulta sanoin jo vähän kovemmin että nyt iso tyttö omaan sänkyys, kukaan ei pysty nukkumaan jos se siinä pyörii.
Tyttö nous ja meni. Kohta kuulen että menee vessaan, käyn sieltä ajamassa pois, helposti kun jää vaan istuskelemaan sinne. Ja kun pääsen omaan sänkyyn, niin uni ei tulekaan.
Mietin, sanoinko tytölle pahasti ja samalla mieleen tuli kaikki muukin, missä oon epäonnistunut mielestäni äitinä ja ihmisenäkin. Kaikki pyörii päässä, välillä jossain horteessa nään jo painajaistakin ja sit herään taas kun vessan ovi käy uudelleen.
Esikko oli menny sinne, aikani kuuntelin ja kun ei kuulunut niin menin sinne ja siellä se luki aku akkaa, aamuyöllä. Sanon että takas nukkumaan, mut tyttö karkaakin meijän sänkyyn.
No, aattelen etten jaksa mennä enää sen kans taistelemaan sinne ja menen tytön sänkyyn nukkumaan.
Siellä jatkoin pyörimistä, kun uni ei vaan tullu. Jonkin ajan päästä esikoinen tulee ja kömpii sänkyynsä miun viereen. Aattelin että kuhan se nukahtaa niin meen takas omaan sänkyyni, mutta olinpa sit nukahtanut siihen.
Tytön tyyny on ihan onneton, niskat oli ihan jumissa ja muutenkin kolotti joka paikkaa kun mies tuli aamulla herättämään varttia vaille ysi, että hänen pitää mennä nyt, nouseppa puuron keittoon. Kahvit se oli laittanut miulle valmiiks. Oli kuulemma ollu hämmästynyt, kun oli aamulla herännyt tyhjässä sängyssä..
Millähän tuon esikoisen sais pysymään omassa sängyssään? :/
Viime yönä, esikoinen kömpi taas viereen. Hetken siinä heilui, sain kyynärpään ensin naamaani ja kun käännyin niin niskaani..Aloin suuttumaan ja lopulta sanoin jo vähän kovemmin että nyt iso tyttö omaan sänkyys, kukaan ei pysty nukkumaan jos se siinä pyörii.
Tyttö nous ja meni. Kohta kuulen että menee vessaan, käyn sieltä ajamassa pois, helposti kun jää vaan istuskelemaan sinne. Ja kun pääsen omaan sänkyyn, niin uni ei tulekaan.
Mietin, sanoinko tytölle pahasti ja samalla mieleen tuli kaikki muukin, missä oon epäonnistunut mielestäni äitinä ja ihmisenäkin. Kaikki pyörii päässä, välillä jossain horteessa nään jo painajaistakin ja sit herään taas kun vessan ovi käy uudelleen.
Esikko oli menny sinne, aikani kuuntelin ja kun ei kuulunut niin menin sinne ja siellä se luki aku akkaa, aamuyöllä. Sanon että takas nukkumaan, mut tyttö karkaakin meijän sänkyyn.
No, aattelen etten jaksa mennä enää sen kans taistelemaan sinne ja menen tytön sänkyyn nukkumaan.
Siellä jatkoin pyörimistä, kun uni ei vaan tullu. Jonkin ajan päästä esikoinen tulee ja kömpii sänkyynsä miun viereen. Aattelin että kuhan se nukahtaa niin meen takas omaan sänkyyni, mutta olinpa sit nukahtanut siihen.
Tytön tyyny on ihan onneton, niskat oli ihan jumissa ja muutenkin kolotti joka paikkaa kun mies tuli aamulla herättämään varttia vaille ysi, että hänen pitää mennä nyt, nouseppa puuron keittoon. Kahvit se oli laittanut miulle valmiiks. Oli kuulemma ollu hämmästynyt, kun oli aamulla herännyt tyhjässä sängyssä..
Millähän tuon esikoisen sais pysymään omassa sängyssään? :/
:hug:
