Olipas raskas puhelu :( (kysymys vauvansa menettäneille!)

Alkuperäinen kirjoittaja nikura:
Alkuperäinen kirjoittaja mira:
Otan osaa.
Voiko noin pienen haudata hautausmaalle kivineen kaikkineen? olen käsittänyt että siinä olisi joku viikkoraja? 28? ja aapeen vauvahan oli vähemmän

kyllä voi. paikkakuntakohtaista on varmaan, mutta nyrkkisääntönä nykyään isoilla viikoilla keskenmenneet saa haudata ihan normaalisti. joku joskus sanoi rajaksi rv18, mutta saatan muistaa väärin, että saa korjata jos tietää paremmin..

"Kirkkohallitus on 15.1.1991 antanut yleisohjeen, jonka mukaan yli 12-viikkoisen sikiön hautaaminen voidaan toimittaa, jos synnyttäjä niin tahtoo."
Jonkin verran voi vaihdella paikkakuntakohtaisesti, miten yleisohjetta noudatetaan. Me siis saimme haudata itse rv 20 kuolleen.
 
Meillä oli kohtuun kuolleen vauvan siunaustilaisuus sairaalan kappelissa. Mitään nimeä ei pappi varsinaisesti antanut, vaan puhui Väinö-vauvasta. Nimi tuli esiin keskustelussa, joka käytiin papin kanssa ennen tilaisuuden alkua.

Siunaustilaisuudesta vauva vietiin tuhkattavaksi ja haudattiin myöhemmin sukuhautaan. Hautakiveen tuli nimi ihan "normaalisti" Väinö, ihan samoin kuin haudassa jo olevilla isovanhemmilla. Myös kuolinilmoitus tuli nimellä lehteen.



 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja miikuli:
osanottoja täältäkin :hug:

me ei laitettu nimiä kaksosille kiveen.jotenkin halusin säästää niitä nimiä...noh myöhemminhän toinen niistä nimistä tuli siihen samaan kiveen sit kuitenkin.kohtalon ivaako kenties... :/

mut raskasta on,niin kohtukuolema,kuin ihan syntyneen lapsenkin menetys.kokemusta molemmista.
eikä sitä tosiaan helpota se vaikka kuinka etukäteen tietäisi,että niinkin voi käydä.ainahan sitä odottaa parempaa mahdollisuutta. :flower:

Siis kauheaa, olen kyllä lukenut tyttösi menetyksestä, mutta oletko menettänyt aiemmin kaksosetkin? Halaa ja lujaa.

joo,kaksostytöt kuolivat kohtuun rv 25 2002

 
AP:lle suurun suuri :hug: ja voimia.

Itse menetin reilu 2 vkoa sitten vauvani rv:llä 18+0. Päädyimme raskauden keskeytykseen, koska vauva oli todella vakavasti sairas ja toivoa ei annettu. :'(

Hautaamisessa päädyimme yhteistuhkaukseen. Olisimme voineet haudata pienemme mieheni isän hautaan reilun 200 km päähän, mutta teimme näin. Iältäni olen hieman yli 20 ja en tällä iällä vaan jaksanu alkaa miettimään hautajaisia, saati sitten että kyseessä olisi ollut oma lapsi. Näin helpompi meille. Niin, tuskin kukaan kuvittelee minkään ikäisenä hautaavansa oman lapsen.

Jos minun raskaus olisi ollut pidemmällä, esim. samoilla vkoilla kuin sinun, olisimme varmasti myös päätyneet siinä tapauksessa kunnon hautajaisiin. Vauvamme oli kuitenkin niin pieni, ilmeisesti pienempi vkoihinsa nähdenkin, ei vielä edes valmis vauva, mutta meidän vauva kuitenkin.

Meille kuitenkin yhteistuhkaus oli se "oikea" valinta.

Ja todellakin, ei sitä kukaan voi kuvitella sitä surun ja tuskan määrää, jos ei ole itse samaa läpi käynyt. :'(


Voimia ja jaksamisia hirmuna, pvä kerrallaan. Itselleen armollisesti aikaa antaen. :hug:
 
Lämmin :hug: ja voimia tulevaan.


Itsekin olen kokenut kohtukuoleman rv 38, joten tiedän sinun tunteesi :'(
Meillä siunaava pappi kysyi, että haluatteko käyttää nimeä vai vauvaa siunauksen yhteydessä. Me valitsimme nimen, joka tuli sitten hautakiveen, kuolinilmoitukseen lehteen.
 
Osanottoni ja paljon voimia sinulle AP ja muillekin saman kokeneille :hug:
Vaikea kuvitella, kun kurkkua kuristaa ajatuskin. Ei varmasti voi valmistautua mitenkään "paremmin", tuli kuolema yllättäen tai ei.
 
Me emme antaneet kohtuun kuolleelle vauvalle nimeä. Kaikki käytännön asiat hoiti hautaustoimisto, minusta siihen ei ollut...varsinkaan kun kohtelu sairaalan puolelta oli törkeää. Hautaustoimisto hommasi papinkin ja hautapaikan. MEidän tarvitsi vaan saapua oikeaan aikaan paikalle. Me haudattiin vauva vain suntion, papin ja minun ja mieheni läsnäollessa.
 

Yhteistyössä